juuri tällaista keskustelua olen kaivannutkin, ollaan eri mieltä mutta perustellen. Toki siis ottaen makujen subjektiivisuuden huomioon myös "on roskaa" on aina subjektiivisesti ottaen riittävä, mutta tästä saa enemmän irti.
Siitä lopusta
[spoiler]Rami, myönnän että oma tulkintani tukeutuu paitsi tekstiin myös kuvitukseen, toisen luvun alku ja siteeraamasi keskustelu jonka muistini yhdisti toisen luvun alkuun vaikka tuo Tomin ja Edien keskustelu onkin merkittävä avaamaan Tomin/Joeyn taustaa niin ,mahdollisesti oman ylitulkintani kautta, aivan lopussa Locken piirrostyö välittää minusta hienosti sen miten kaikki todellakin on ohi.
Tom sai elämänsä Joeylta kiitos Ritchien toimien, niin hyvässä kuin pahassakin.
Mutta poliisin tullessa kaikki on todella ohi.
Viimeinen "palvelus" Ritchielle on ehkä armelias mutta silti...aivan totta jos tulkitaan kuka ampui aseettoman miehen ja kuka vain puolustautui tai sitä mikä ero on alun ryöstömurhaajien pysäyttämisellä voimakeinoin(myönnän, itsepuolustuksestaan huolimatta jaloon päin) niin lopun tapahtuma palauttaa asetelman takaisin "tein murhan kaksikymmentä vuotta sitten" kohtaan.
kyseessä on Tom/Joey mutta eri tavalla kuin luuli.
samalla tavalla kuin tarinassa Brooklyniin palattaessa isoäidin kohtalo tuo lisäarvoa ja syvyyttä kertomukseen.
Itse olen kyllä tavallaan tyytyväinen ettei Cronenberg tuonut Ritchien kohtaloa sellaisenaan vaikka se hänen ohjaajaprofiiliinsa sopisikin. Tosin Cronenberg olisi ohjastanut ohi Saw-sarjan kidutuspornoilun siihen mikä on tarinan sisältö.
Sarjakuva on minulle vaikuttavampi yhtenäisempi kokemus ja vähemmän kulunut.[/spoiler]
