Suomalaisella sarjakuvalla menee hyvin?

[Korro]

Jeah , tosissaan en muista oliko Marcos Martin tai joku vastaava Marvel-mies kertonut että menestyminen ulkomailla (tässä tapauksessa USA) tarvitaan kontakteja paljon.
Suomessa nämä piirit ovat niin tiiviitä ymmärtääkseni että täällä jo pelkästään näkyvyys omassa blogissa, koti-sivulla,kvaak sekä Devinart riitää( saadakseen huomiota). Kaikista varminta on tehdä fantasia-strippejä. Niillehän on kysyntää.

[OM]

Avasin toimintasankareihin ketjun Sami Kivelän piirtämästä The Heap -sarjakuvasta, jonka ekan numeron Moonstone-kustantamo on nyt julkaissut.

Eipä tuo täällä tunnu ketään kiinnostavan.

Mutta hyvä Jukka....muista aina, että tämä on kvaak....missä ei mikään toimi ja ketään ei kiinnosta. 

[VesaK]

Kaikista varminta on tehdä fantasia-strippejä. Niillehän on kysyntää.

Voin ostaa heti kolme jos niissä on ritareja ja rimpsessoja ja kiljuvia jalopeuriita.

Ette te mitään ole kuulleet jos ette ole kuulleet miten Otto Sinisalo (pyynnöstä)  lausuu: "Suomalaisella sarjakuvalla menee hyvin!"

[Emppu]

Minua aina huvituttaa tämän mahdoton dilemman kummastelu, miten voi olla mahdollista, että Suomessa on niin paljon hyvää sarjakuvaa, muttei maailmalle kelpaa. Vastaavasti...muu maailma tekee paremmin parempaa sarjakuvaa. Yllätys? Ei ainakaan pitäsi olla, kun ottaa huomioon, paljon ihmisiä muualla maailmassa on ja paljon Suomessa. Ja tämä ihan vain tilastollisesti potentiaalisia sarjakuvatekijöitä miettien, ei siten, paljonko potentiaalisia lukijoita olisi.
Lisäksi kansainvälisillä markkinoilla pyörii kuluttajakapitalismi, eli se myy, mikä koetaan hyväksi. Onko jotenkin ihme, jos käännetyt marvelit myyvät enemmän kuin suomalaisin voimin tehty vastaava? Paikallisilla markkinoilla paikalliset myy enemmän, tämän nyt varmasti näkee parhaiten jenkkilän conkulttuurista, mutta on yhtä lailla verrannollinen maakohtaisestikin, etenkin jos näin pienestä maasta on kyse.

[Otto Sinisalo]

Lisäksi kansainvälisillä markkinoilla pyörii kuluttajakapitalismi, eli se myy, mikä koetaan hyväksi.

Anglomarkkinat ovat vähän huono vertailukohde, koska ovat väkilukuun nähden melko kuolleet. Perinteinen supersankarilehti myy englanninkielisillä markkinoilla 10 000 - 100 000 kappaletta kuussa. Suomessa Aku Ankka -lehti tipahtaa 300 000 postilaatikkoon viikossa ja suosituimpia kotimaisia albumeita menee viisinumeroisia määriä.

Eivät ne markkinat täälläkään helppoja ole, kaikkea muuta. Suurin osa sarjakuvakirjoista, joihin on voinut upota vuosien työ, joutuvat tyytymään satojen tai hyvässä tapauksessa tuhansien kappaleiden painoksiin. Mutta esimerkiksi Diamondin pyörittämä markkinakapitalistinen jakelujärjestelmä on niin syvästi viallinen, että sarjakuvien jakelu kauppoihin Suomessa tuntuu lähes helpolta.

[Emppu]

Anglomarkkinat ovat vähän huono vertailukohde, koska ovat väkilukuun nähden melko kuolleet. Perinteinen supersankarilehti myy englanninkielisillä markkinoilla 10 000 - 100 000 kappaletta kuussa. Suomessa Aku Ankka -lehti tipahtaa 300 000 postilaatikkoon viikossa ja suosituimpia kotimaisia albumeita menee viisinumeroisia määriä.

Ei ollutkaan tarkoitus verrata neljään suureen markkinatilannemielessä, kuten ei esmes Metiä Aku Ankkaan. Puhuin nyt ainakin siitä käsityksestä, minkä alan ammattilaiset, fanit ja tekijät ovat antaneet kuvaa viihteellisemmän sarjakuvan indiekustantamo/omakustannetoiminnasta jenkkilässä. Kai sekin nyt sanoo jotain kuluttajakapitalismista, kun samat formaatti/markkinavoimin ulostetut sarjakuvat pysyvät iäisyyksiä Akateemisen hyllyissä, mutta esmes joku Onipressin artikkelit eivät edes ehdi asettumaan hyllyyn, kun joku kaistapää ostaa jo ne.
Vastaavasti en ole vielä kuullut, että kototekoista supersankarihöttöä ostetaan enemmän kuin kuin käännettyjä vastaavia. Se vain tukee sitä käsitystä, että olemme pieni maa ja pieni tekijä kansainvälisellä kentällä, jos väestönkoko rajoittaa ylläpitämään genrelle osoittamaa tasoa kansainvälisesti. Ei se tietenkään tarkoita (kuten joku natsikortin kanssa nyt minua kyttää...!), ettei Suomessa voi missään nimessä olla olla kansainvälisesti merkittäviä sarjakuvien tekijöitä, niitä nyt on vain paljon vähemmän kuin Ranskassa tai Jenkkilässä, vaikka kuinka muuta haluttaisiin toistella.

[Petteri Oja]

Onko jotenkin ihme, jos käännetyt marvelit myyvät enemmän kuin suomalaisin voimin tehty vastaava?

Ei se ole mikään ihme kun "suomalaisin voimin tehtyä vastaavaa" ei käytännössä ole. Faktat ovat kyllä noissa sun kirjoituksissa muutenkin aika hukassa.

[Emppu]

Ei se ole mikään ihme kun "suomalaisin voimin tehtyä vastaavaa" ei käytännössä ole. Faktat ovat kyllä noissa sun kirjoituksissa muutenkin aika hukassa.

...ja kohta joku nimeltämainitsemattoman piirin ihminen tulee raivoamaan toista. Mene ja tiedä.

Sen kuitenkin tiedän, että pienten jenkkikustantamojen tavara lähtee Akateemisesta vikkelään, jos olet toista todistanut, ole hyvä, ja kerro ihmeessä. Kyllä se järkikin sanoo, että helpompi myydä sellaista, mille ei saata olla 100% varmaa kysyntää, mutta minkä voi kuka tahansa ostaa, kuin sellainen, mille on alituinen kysyntä, mutta on todella nicheä. Tässä suhteessa alaan erikoistuneet kaupat on oma asiansa, koska nehän nyt palvelee harrastajia kuin sellaisia, jotka ehkä mahdollisesti saattaisi olla kiinnostuneita sarjakuvista, mutta joilla on jo iso kynnys mennä alan kauppaan.

[pitkis]

...ja kohta joku nimeltämainitsemattoman piirin ihminen tulee raivoamaan toista. Mene ja tiedä.

Sen kuitenkin tiedän, että pienten jenkkikustantamojen tavara lähtee Akateemisesta vikkelään, jos olet toista todistanut, ole hyvä, ja kerro ihmeessä.

Mistä sen tiedät? Oletko Akateemisessa töissä?

Jos Akatameeninen tilaa yhden Onipress kirjan ja menee kaupaksi samalla päivällä kun saapui hyllyyn, ei tarkoittaa silti että pienten jenkkikustantamojan tavara myy enemmän kuin Vertigon uutuudet.

[Emppu]

Mistä sen tiedät? Oletko Akateemisessa töissä?

Jos Akatameeninen tilaa yhden Onipress kirjan ja menee kaupaksi samalla päivällä kun saapui hyllyyn, ei tarkoittaa silti että pienten jenkkikustantamojan tavara myy enemmän kuin Vertigon uutuudet.

Aktiivisesti ollut ongelmia näiden kirjojen hankinnoissa ollut, jos olen kirjan hyllystä löytänyt. Niin Turussa, Tampereella kuin Oulussa, Hesassa mokomiin on turha koskea, koska Hesa. Onipress, TopShelf, SLG nyt tyypillisimpinä, mutta en voi puhua yhdestä myyntiartikkelista, koska tapani ostaa sarjakuvia on enemmänkin spontaania kuin "Tää on hyvännäköistä, mutku tää on tän tekemääääää!". Onhan tämä kuluttajakulmasta nähtynä, mutta kuluttajathan niitä sarjakuvia ostavat.

Lisäksi, jotenkin absurdia olettaa, että kokonainen tarina yksissä kansissa olisi huonompi myyntiartikkeli kuin samojen henkilöiden tarina/tarinoita monessa kirjassa. Onhan jokaisella kustantamolla molempia tällaista, mutta kokonaisuudethan myyvät eniten, ja ite ainakin kokenut pienemmät kustantamot petraavat paremmin yhden hitin ihmeisiin kuin isot.

[Kreegah Bundolo]

Jonninsortin kansalaisaktivismia pienilevikkisen sarjakuvankin puolesta.

https://www.facebook.com/groups/1527374603947321/

[Reima Mäkinen]

Jonninsortin kansalaisaktivismia pienilevikkisen sarjakuvankin puolesta.

https://www.facebook.com/groups/1527374603947321/

"Sinun on kirjauduttava sisään, jotta voit jatkaa." Voi rähmä!

[Reijo Valta]

Voi rähmä!

Kirjoitin ideasta blogiin.

Vähälevikkisen kirjallisuuden lainausviikot 1.-28.2.2017

[tmielone]

Jonninsortin kansalaisaktivismia pienilevikkisen sarjakuvankin puolesta.

https://www.facebook.com/groups/1527374603947321/

Tämä on hieno idea!
Yksinkertaisena ihmisenä jäin vain miettimään, että mistä tiedän mikä teos on pienlevikkinen? Tietysti voin valita teoksia, joiden tekijöistä/kustantajasta en ole koskaan kuullutkaan mutten tiedä paljoakaan esimerkiksi runoudesta, joten en voi olla varma nappaanko sieltä just sen bestsellerin vai jonkun vähemmän huomiota saaneen. Enkä viitsi lainata isoa kasaa runokirjoja ihan vain varmuuden vuoksi, sillä en kuitenkaan ennätä niitä edes selailemaan.

Joillain kirjastoilla näkyy nettisivuillaan miten useasti kutakin teosta on lainattu, joten se voisi auttaa, mutta kaikilla kirjastoilla ei ole tällaista tietoa tarjolla.

[Kreegah Bundolo]

Joillain kirjastoilla näkyy nettisivuillaan miten useasti kutakin teosta on lainattu, joten se voisi auttaa, mutta kaikilla kirjastoilla ei ole tällaista tietoa tarjolla.

Niin mutta vähäinen lainausmäärä voi kertoa myös jotakin teoksen huonosta tasosta. Isotkin kustantamot julkaisevat kirjoja jotka eivät sitten yllättäen kiinnostakaan ketään ja tuli tehtyä ihan turha painotuote. En tiedä kannattaako vähäisen lainausmäärän varassa lähteä kirjastoon lainailemaan.

Näkisin että tässä on ideana kääntää vaakakuppia pienilevikkisen laatukirjallisuuden eduksi. Mikä on sitten laadukasta lienee eri ihmisille eri asia.

Vaimo valitteli samaa että mistä joku joka ei aktiivisesti alaa seuraa tietää että mikä on pienilevikkistä ja mikä ei. Oletan että yksi Hännisen Facebook-ryhmän ideoista on että siellä voi myös ehdotella lainattavaa.

Sarjakuvan alalla ei kovin suurta tietämystä tarvita erottaakseen isot ja pienet, laajalevikkiset ja pienilevikkiset toisistaan. Omassa lähikirjastossani ongelmana on ettei pienilevikkistä sarjakuvaa yksinkertaisesti ole ollenkaan että mitäpä sitten lainaat? Olen vuosikaudet puhunut hankintapyyntöjen tekemisen tärkeydestä. Monet isommat kirjastot hankkivat isojen kustantamojen kirjat automaattisesti kaikki mutta pienempien osalta onkin sitten arpapeliä. Ja kun suomalainen sarjakuvakustantaminen on mitä on, ei tason osalta ole isojen ja pienien välillä hirveästi kyllä eroa mielestäni. Ja hankintapyynnöissä koen että tekemällä pyynnön omalla nimellä ja varauksen kirjasta siinä samalla, kirjasto hyvin todennäköisesti kirjan myös hankkii. Tälleen voi hyvin pienellä vaivalla ja ilmaiseksi vaikuttaa pienimuotoisesti kulttuurin tilaan Suomessa.