Minä puolestani pidin kovasti. Aluksi minäkin ajattelin, että Kingin nimellä tässä taas ratsastetaan, mutta ei. Olisiko nimi pitänyt jättää pois kansiteksteistä vain sen takia, että hän sattuu olemaan King?
Kirjan esipuheessa, jonka tosiaan hädin tuskin pystyi lukemaan, King kertoi, että halusi tehdä vampyyreista taas oikeasti pelottavia. Ilmeisesti miehellä oli mielessä Twilightin vampyyrisöpöilyt ym. Mutta tässä ei ihan onnistuttu. Jäin miettimään, oliko sarjan päävampyyri oikeasti paha vai ei... Lähtökohtaisesti tämä oli erittäin paha ja siitä olisikin ollut hyvä lähteä rakentamaan sarjaa. Mutta näytti vähän siltä, että siltä kohdalta alettiin mennä juuri sen söpöilyn suuntaa. Mutta kyllä sarjassa niitä hirmupahojakin oli.
Jaa mistäkö sitten tykkäsin..? Ensinnäkin sarjan henkilögalleria oli mielenkiintoinen, joka tarjoaa varsin monelle jotakin. Toiseksi, tarina oli rakennettu hyvin ja ainakaan minulla ei ollut etukäteen aavistusta, mitä tuleman pitää. Kolmanneksi lähestymistapa vampyyriaiheeseen oli ainakin minulle uusi (en ole hirmuisesti seurannut nykyistä vampyyrihuumaa, joten jotain oleellista on saattanut mennä ohi...). Neljänneksi, kuvitus oli rautaa. Luin koko opuksen yhdellä istumalla, vaikka piti vain vähän selata. Eli ei tämän kirjan kansainvälinen menestys (menestykseksi luokittelisin sen siksi, että sitä näkyi akateemisessa olevan muistaakseni kolmella tai neljällä kielellä saatava) johdu todellakaan pelkästä Kingin nimestä kannessa.
Jatko riippuu paljon siitä, mihin suuntaan näitä henkilöhahmoja viedään. Edellä olevista puheenvuoroista päättelen, että totaalinen vesityskin on tietenkin mahdollista. Ja jos kerran kuvittajakin vaihtuu, niin luulenpa alkuinnostukseni hiipuvan.
Aihe: Amerikan vampyyri (Luettu 7949 kertaa)