Puntaroin laittaako tänne vai ketjuun
Kirjakauppa loppuu parissa vuosikymmenessä mutta sama kai se kumpaa ei lueta.
Kuten kaikki ovat seuranneet Valtioneuvosto ja Opetus-ja kulttuuriministeriö ovat teettäneet
Selvityksen kirja-alasta ja soveltuvin osin lukemisesta Tämän 160 sivuisen Markus Leikolan teoksen voi ladata itsekin:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/91e0d4be-6ca9-4d59-ba4f-973bfea0f13fItse luin ja vaikka teoksessa ideoita onkin, osa minusta hyvinkin kannatettavia niin vaikka sarjakuvaa käsitteleekin niin esimerkiksi lopun terminologia päättää avata sanoja kuten, kirja, kirjallisuus, paperikirja, lukija, kuluttaja ja kuvittaja ei sarjakuva saa selitystä.
Ehdotus kirjojen arvonlisäveron poistosta tai muuttamisesta nollaan on hyvä sekä joidenkin kirjastotukien ja uusien kulttuuritukien ehdottaminen ovat plussaa.
Mutta kovaa luettavaa on kyllä. Samaa mieltä siitä että alan koulutusta pitäisi olla, ei lisätä kun sitä ei ole vaikka Sarjakuva kiitos Limingan, Muurlan ja Kymenlaakson sekä Lahden sivuaineopintojen myötä erikseen mainittiin.
Niihin tärppeihin
Suomen kustannusyhdistyksen mukaan ”karkeasti voidaan todeta, että kirja, jonka painos on 2000 kappaletta ja hinta kirjakaupassa 30 euroa, ei vielä tuota kustantajalle voittoa. Käytännössä vasta tätä suuremmat painokset tuovat rahaa myös kustantajan liiketoiminnan kehittämiseen. ”Tämä merkitsee sitä, että suurin osa Suomen vuosittaisesta yli 8000 nimikkeestä tuotetaan tappiollisesti."
Tämän kun suhteuttaa sarjakuvien painosmääriin ei naurata. Varsinkin kun on tässä muutaman viikon sisään keskustellut eri ihmisten kanssa juuri miten asioita pitää säätää jottei tule näitä maksaa 45-50€ ja sitä ei osta kukaan.
Parhaiten asiaa kuvasti taulukko:
Taulukko 1. Kustannusyhdistyksen jäsenkustantamojen myynti kirjallisuuslajeittain. Kirjallisuudenlaji 2020 2021 2022 2023 2024 milj. € % milj. € % milj. € % milj. € % milj. € % Kaunokirjallisuus 41,7 +28 49,5 +18 52,8 +6 54,4 +3 57,3 +5 Sarjakuvat 0,8-27 1,2 +44 1,1-10 0,7-38 0,6-5
Joka ei näemmä skaalaannu mutta ihan hirveästi skumpan kilistelyyn ei ole syytä.
Sarjakuvaa käsitellään vaikka ehkä hieman kohottelin kulmakarvojani mihin ala on määritelty:
Uusimpana tulokkaana kaunokirjallisuudessa on, sarjakuvat. Sarjakuvan ensisijaisena julkaisualustana oli pitkään lehdistö, ja populaarikulttuuria laajemman statuksen osana kirjallisuutta sarjakuva sai vasta 1980-luvun mittaan, kun sarjakuvaromaanit yleistyivät ja ilmaisu moninaistui (Hänninen 2024).
Itseäni ei haittaisi se lehdistö tai vaikkapa ihan omana taiteenlajinaan.
Tässä ja monissa muissa ketjuissa on kovasti puolesta ja erityisesti vastaan käsitelty sarjakuvalla toimeentulemista ja apurahojen kyynersauvamaisuutta.
Mielestäni se on yksi harvoista kannustavista asioista tekstissä:
Taloudellisen tulonsa maksimoimaan pyrkivän kirjailijan kannattaa pyrkiä ennemmin kirjoittamaan mahdollisimman hyvä kirja kuin mahdollisimman myyvä kirja, koska todennäköisyys vähintään tyydyttävään ansaintaan on huomattavasti suurempi saamalla apurahoja (hyvä kirja) kuin yltämällä euromääräisesti vastaavaan myyntiin (myyvä kirja).
Samaa voi soveltaa sarjakuvaankin.