Leipää vai sarjakuvaa?

[Timo Ronkainen]

Katselin koko alueen läpi mutta en vain huomannut tuota.

Olit ite aloittanut ton ketjun!  No, näitä sattuu, tosta on vuosia.
Mutta paljonko menee? Ei hajuakaan. Ei näitä lasketa. Olin tonne toiseen ketjuun laittanu "10-50/kk". Mene ja tiedä. Jaksaisinko laskea? En.
Nykyisellään mulla on niin paljon paikat täynnä kirjoja ja lehtiä, että olen vähän alkanut rajoittamaan. Työn puolestakin tulee ilmaiseksi. Sitten kun on vielä kiinnostunut vähän vaikka mistä, niin tietokirjojakin on paljon. Kirjastojen ilmaishyllyt koluan tarkkaan.

Timo

[Reima Mäkinen]

Olit ite aloittanut ton ketjun!  No, näitä sattuu, tosta on vuosia.

Niinpä. Laitan kuitenkin tämän Kvaakin moderoinnin piikkiin.  Ketjuja voisi kai rankemmalla kädellä yhdistääkin. Toisaalta tuo on äänestys, ja sikäli hieman spessu-ketju. Mutta periaatteessahan melkein joka aiheesta jo ketju löytyy. Tämä oli vain aihe jota oli haku-optiollakin vaikea yrittää löytää. 

Nykyisellään mulla on niin paljon paikat täynnä kirjoja ja lehtiä, että olen vähän alkanut rajoittamaan. Työn puolestakin tulee ilmaiseksi. Sitten kun on vielä kiinnostunut vähän vaikka mistä, niin tietokirjojakin on paljon. Kirjastojen ilmaishyllyt koluan tarkkaan.

Sama juttu. Käytännössä en ole luopunut paljon mistään. Muutamasta kirjasta ja sarjiksesta tässä kymmenien vuosien aikana. Ja usein muistelen ja harmittelen niitä yksilöitä jotka ovat matkalle pudonneet, eikä vastaavia ole tilalle löytynyt. Kirjoja pitää nyt kyllä alkaa laittaa aktiivisemmin kiertoon.

[Darth Mika]

Mä en oikein pysty luopumaan mistään...en ainakaan sarjakuvista ja leffoista. En pysty huonokuntoisiakaan sarjiksia laittamaan roskiin. Siksi mulla oli ennen monta loppusäilytyspaikka. Nykyisin pidän vain yhtä eli böndelle vien oikeestaan kaken mikä ei mahdu mulle kotiin...siellä on tilaa ja paljon.
Vielä tänne kämppään ehkä matuisi yksi Billy-hylly ja sit on tietenkin katonraja, jonne voisi asentaa hyllykön...sen jälkeen ei ole kyllä tilaa. Kellarikin ihan täynnä.
Tietysti, jos ottaisi leffajulisteita seinältä pois ja joitakin tauluja. Sängyn alle laatikosto...silläkin saisi lisää tilaa.

Mitenhän suuri mun kämpässä on tuo palomateriaali. Täällä jos syttyisi tulipalo, niin voisi olla aika roihu. Onneksi en tupakoi.

Sit joskus, kun olen erittäin vanha ukko ja en enää pärjää kotona ja joudun vanhainkotiin. Silloin voi hengenlähtö olla lähellä, jos en saa ottaa kaikkia keräilemiäni sarjakuvia ja leffoja mukaan. Toivottavasti tekniikka on silloin niin pitkällä, että kotona voi asua viimeiseen hengenvetoon asti.

[Jarkko Sikiö]

Toivottavasti ei synny sellaista henkeä, että enemmän lukeva tai rahaa käyttävä on parempi harrastaja.

Harrastuksen ei tarvitse olla kallis, kirjastojen lisäksi nettisarjat ja yleisemmin digipuolen tarjoukset ja tilauspohjaiset palvelut mahdollistavat täysipainoisen harrastamisen myös vähemmällä.

Lisäksi usein mielenkiintoisimmat näkemykset tulevat niiltä, jotka näkevät yhteyksiä myös ympäröivään maailmaan. Vanha harrastaja helposti hyväksyy sellaisen vakiintuneen kaanonin, tekijöiden pantheonin, vaikka taidemuoto vielä on nuori ja kehittyy voimakkaasti.

Olen nyt muutamankin kerran yrittänyt laittaa ylös lukemisia, mutta siinä ei oikein ole mieltä, ellei kirjaa mukaan myös omia ajatuksia (vaikkapa HDC-lukee ketjun tapaan). Kirjaaminen laajentaa ja syventää harrastusta, samaan tapaan kuin sarjiksista keskusteleminen.

Sarjakuvista kirjoittaminen Kvaakissa on tärkeä osa sarjakuvaharrastusta. Sääli, että moni arastelee turhaan erityisesti uusien ketjujen aloittamista.

Omasta mielestäni edes vuorovaikutus ei ole tärkeintä. Olen aloittanut monta ketjua jossa ei ole muuta kuin minun kirjoittamiani viestejä, mutta pidän ketjuja hyvänä sisältönä (mm. elämäkertasarjakuvia käsittelevä ketju on yhteen aiheeseen keskittyvä mikroblogi!).

[Curtvile]

Vakavammin puhuen käytössä olevan rahan määrä on vain yksi monista asiosta joka itsellä vaikuttaa, enkä sentään onneksi joudu tekemään ketjun otsikon mukaista valintaa. Viisi vuotta sitten tilanpuute rajoitti enemmän kuin mikään muu. Jase näkyi selvästi tilastossa. Usein tulee myös mieleen, että hyllyssä on turhan paljon lukematonta kirjallisuutta (kuvallista ja kuvatonta). Ja siksi saan herätteen rajoittaa ostelua.

Tuo alkuosa ja tämä:

Korona-aika on vaikuttanut minullakin sarjis- ja kirjaostoihin eli lisännyt niitä (=nettiostoja tullut tehtyä tavallista enemmän), mutta kotona oleva tila tietysti hieman rajoittaa kulutusta. Tosin kierrätän mieluusti jo luettuja, ei niin tärkeitä kirjoja ja sarjiksia, joten hyllyihin vapautuu tilaa - jonka voi sitten täyttää uusilla hankinnoilla .

Sillä sarjakuva- ja kirjaharrastus vaikuttaa missä voi asua.
Itsellä se on kerrostalo, rakennettu 1950-luvulla koska ontelolaatoilla on neliömääräinen painoraja.
Kirjat ja sarjakuvat painavat.
Yksinasuessa se n 60 neliötä riittää juuri ja juuri. Lisätilaa pitää hankkia, kirjoille ja sarjakuville.
Leivästä voi tinkiä. ei kulttuurista.

Toivottavasti ei synny sellaista henkeä, että enemmän lukeva tai rahaa käyttävä on parempi harrastaja.

Ei varmastikaan.
Ensiksikin,se ei ole mikään fakta saati laskettavissa oleva totuus.

Toiseksi sarjispiireissa muilutusmentaliteetti ja elitismi pönkätään eri lailla: vain kovakantisia ja integraaleja, kotimainen on AINA parempi, jos olet eri mieltä olet väärässä. On tekijöitä joita ei saa kritisoida. Kaikki supersankareita mitenkään muuten kuin ironisesti lukevat ovat vitun idiootteja.

Muitakin nyansseja on, mutta noin pääpiirteissään.

[Jarkko Sikiö]

Itsellä se on kerrostalo, rakennettu 1950-luvulla koska ontelolaatoilla on neliömääräinen painoraja.
Kirjat ja sarjakuvat painavat.

Koska olet rakennusalalla ja tuota ilmeisesti miettinyt, niin uteliaisuudesta täytyy kysyä tarkennusta. Kuvittelisin kuution sarjakuvaa painavan merkittävästi vähemmän kuin kuutio vinyylilevyjä.

On eri asia kahvata elitistisiä makueroja kuin tuloeroja siksi, että jälkimmäisiin voi liittyä terveyteen, elämäntilanteeseen ym. tapaisia laajempia kysymyksiä.

[Darth Mika]

Koska olet rakennusalalla ja tuota ilmeisesti miettinyt, niin uteliaisuudesta täytyy kysyä tarkennusta. Kuvittelisin kuution sarjakuvaa painavan merkittävästi vähemmän kuin kuutio vinyylilevyjä.

Laserdiscit ne vasta painaakin...tosi painavia! Ei voi kun alahyllylä pitää, muuten katkeaa kirjahyllyn hylly.
Pitäisi oikein laskea, että paljon leffat ja sarjikset oikein painaa ja laskea lattian lujuudet. Kalliossa olisi se virasto, josta saa arkkitehtikuvat. Kuvista näkisi minkälaisia ontelolaattoja tähän taloon on lyöty. Siitä olisi helppo laskea paljon tämän mun asuntoni kestää painoa.
Toistaiseksi en ole kuitenkaan alakerran kämppään romahtanut. Eiköhän tommoisia romahduksia satu enemmänkin jossain köyhissä maissa, kun yökerho on ottanut liikaa väkeä sisään ja lattia romahtanut alta. Ihminen kun painaa paljon ja mahtuu pieneen pinta-alaan tanssimaan paikallaan.

[Curtvile]

Koska olet rakennusalalla ja tuota ilmeisesti miettinyt, niin uteliaisuudesta täytyy kysyä tarkennusta. Kuvittelisin kuution sarjakuvaa painavan merkittävästi vähemmän kuin kuutio vinyylilevyjä.

Edellinen puhuja osin vastasikin, miten kohdentuu vaikuttaa eniten.
1970-luvulta eteenpäin yleistynyt ontelolaatta on osin käytännössä ontto jotta sähköjohdot voi vetää helpommin ja gryndereille tärkeää, nopeampi ja halvempi kuin umpivalettu teräsbetoninen välipohja.
Vinyyli on PVC ja sarjakuvat enimmäkseen paperia eli puuta.

Harva kerää puuta sellaisenaan asumukseensa. Mutta siksi pitää huomioida paitsi rakenteiden kestävyys, myös paloturvallisuus ja tietenkin kokoelman säilyminen mahdollisimman hyvänä lämmön ja kosteuden säädön myötä.

 Oli harrastuneisuus miten mittavaa hyvänsä kaikki tietävät kuinka kivaa on muuttaa kirjoja, sarjakuvia tai juuri vinyylejä. Se on kuitenkin viime kädessä juuri mitä ketju kysyy: miten priorosoi.
Onko valintasi leipä vai sarjakuva?
Ilman leipää olemassaolo päättyy nälkäkuolemaan, ilman sitä mikä elämästä tekee elettävän se on vain olemassaoloa, ei elämää.
Ei toki kaikille.
Tällä planeetalla ei eletä yksillä säännöillä.

Tärkeintä on löytää oma reittinsä onneen. Oli se yksi sarjakuva kahdessakymmenessä vuodessa tai kuusitoista päivässä. Varmasti jollekin nolla kaiken kaikkiaan, mutta minä en sitä ymmärrä.

[Darth Mika]

Oli harrastuneisuus miten mittavaa hyvänsä kaikki tietävät kuinka kivaa on muuttaa kirjoja, sarjakuvia tai juuri vinyylejä. Se on kuitenkin viime kädessä juuri mitä ketju kysyy: miten priorosoi.
Onko valintasi leipä vai sarjakuva?
Ilman leipää olemassaolo päättyy nälkäkuolemaan, ilman sitä mikä elämästä tekee elettävän se on vain olemassaoloa, ei elämää.
Ei toki kaikille.
Tällä planeetalla ei eletä yksillä säännöillä.

Tärkeintä on löytää oma reittinsä onneen. Oli se yksi sarjakuva kahdessakymmenessä vuodessa tai kuusitoista päivässä. Varmasti jollekin nolla kaiken kaikkiaan, mutta minä en sitä ymmärrä.

Vai pitäisi valita leipä tai sarjakuva!
Elikkä jos valitsen leivän, hävää kaikki minun sarjakuvani ja toisin päin.
Siispä valitsen sarjakuvan ja syön vähitellen nälkääni sarjakuvia...sehän on paperia, joten ehkä siitä saa edes vähän mahan täyteen. Tietysti sarjakuvakokoelma vähenee koko ajan pikku hiljaa, kun syön sitä, mutta voin ainakin sen pienen hetken lukea sarjakuvaa.
Näin vappupäivän tulee kyllä ihan outoja kirjoituksia kvaakiin...ainakin multa!