Ei se mihinkään unohdu. Tähän on kaksi pääsyytä:
1. Sarjakuvalla on vahvuuksia joita muilla taidemuodoilla ei ole. (Esimerkiksi mahdollisuus kuvakertoa lähes ilmaisella budjetilla asioita jotka elokuvattuna maksaisivat miljardin. Ja monia muita, tästä on kirjoitettu varmasti hyllymetreittäin.)
2. Ihminen tykkää siitä mihin on tottunut. Ainakin nykylukijoiden eliniän niitä tehdään ja luetaan. Ja todennäköisesti paljon pidempään, jatkamalla kohdan 1 listaa selviää miksi uudetkin sukupolvet ihastuvat.
Lopputuloksena käy niin, että julkaistujen nimekkeiden määrä kasvaa, painosten kokonaismäärä kasvaa, sarjakuvan ilmaisumuodot kehittyvät sekä monipuolistuvat ja lukijat ihastuvat. Tietysti saattaa käydä niin että "enää ei tehdä sellaista kuin lisää tähän oma nuoruuden suosikki". Mutta niin maailma muuttuu. Ei enää tehdä Ohukaista ja Paksukaistakaan, mutta ei se sitä tarkoita että elokuva, komediaelokuva tai edes slapstick-huumori elokuvissa olisi unohtunut.
Paljon on hyvää tulossa. Myös tekniikan kehittymisen myötä. Seuraavaksi toivottavasti sellainen painotekniikan uudistus, joka sallii pitää klassikkosarjakuvia jatkuvasti saatavilla kaupan hyllyssä, samoin kuin cd ja dvd ovat tehneet musiikille ja elokuville.
