Yhdet myyvät ammattimaisesti yksille ja toiset toisille. Kun tämä kuitenkin on kaikkien tiedossa, niin miksi ehdoin tahdoin provota ja provosoitua huonoista sanavalinnoista? Hyvä vaan, että sarjakuvaa on Suomessa niin laajaa valikoimaa, että sitä myyvät liikkeet voivat profiloitua eri asiakaskunnille.
Nyt jää puuttumaan valikoimaa sieltä
minä-minä-minua kiinnostavasta päästä, harmi kyllä. Fantasiapeleissä, Good Fellowsissa ja Fennicassa ei niin paljon kiinnostavaa omaan makuuni ole ja krääsäosasto ei miellytä. Lisäksi kahdesta jälkimmäisestä tulee pahat fläsärit 90-luvulle ja keskikokoisen kaupungin ainoaan englanninkielistä sarjakuvaa myyvään divariin, jossa olin ainoa alaikäinen ja naispuolinen asiakas. Fantasiapeleissä olo taas on reippaasti yli-ikäinen ja jälleen kerran sukupuolirajoitteinen.

Nämä asiat vaikuttavat yllättävän paljon, mutta silti en käskisi kyseisiä puljuja muuttamaan profiiliaan, koska konsepti selvästi toimii noin ja ihmiset tykkäävät niissä asioida. Epäilemättä myös henkilökunta on alansa erinomaisesti tuntevaa ja innostunutta.
Ulkomaillahan nuo sarjiskaupat tuppaavat olemaan enemmän just tuota jenkkikamaa, scifiä, roolipelimatskua ja oheistuotteita tarjoavaa osastoa. Eli pitkille miehille olisi tarvetta ihan maailmanlaajuisestikin. Eikä pelkkää "elitististä taidesarjakuvaa", vaan myös omakustanteille helposti lähestyttävää myyntipaikkaa.
Noh, mutta tuleepa ainakin ostettua taas vähemmän sarjakuvia. Onkin hyllyt taas ehtineet täyttyä. Löytyyhän noita kirjastostakin.