Intiaanit lännensarjiksissa

[Janne]

Intiaanipäällikkö-lehdessä julkaistu Tonto-sarja on aika mielenkiintoinen. Siinä ainakin päähenkilönä on intiaani. Kuvaavaa kuitenkin on, että hänkin on noussut Yksinäisen ratsastajan varjosta ja samalla 'valkaissut' itsensä. Puheenparsi on sujuvaa, hiukset lyhyehköt ja revolverivyö lonkalla.

Tontoon rinnastettava on Tex Willerin Tiger Jack, joka puhuu navahon ohella sujuvaa englantia ja espanjaa. Ikävä kyllä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana hänen dialoginsa määrä on lehdessä laskenut dramaattisesti. 1970-80 -luvun lehdistä hän oli paljon mielenkiintoisempi hahmo. Mainittakoon, että ihan ensimmäisissä tarinoissa hän oli tyyppiä "puhuu vähän, toimii nopeasti".

Hopeanuolessa, vaikka se lasten lehti onkin, itse Hopeanuoli oli aika täysipainoinen ja omilla ehdoillaan toimiva intiaani. Voin tosin muistaa väärin, sillä sitä lehteä ei ole tullut luettua pitkään aikaan. Pekka toki toi lehteen valkonaamojen näkökulmaa. Sarjan Kuunsäde oli puolestaan melko... hmmm... typykkä, ei siis käsittääkseni kovinkaan tyypillinen intiaani, ja hänelle omistettuja keskustelupalstoja kuulemani mukaan on olemassa.

[Curtvile]

Tex Willerissa intiaanikuvaus on itse asiassa monipuolisempaa kuin yleensä annetaan ymmärtää. Kannattaa lukea mm. Sininen takki, Punainen sydän ja verrata vaikkapa 1999 julkaistuun Fort Apachen tiehen.
Texin sympatiat ovat usein alkuperäisväestön puolella mutta intiaaneja ei myöskään esitetä yksin hyväksikäytettyinä tai uhreina.

[X-men]

Saako Punanahka-sarjakuvia vielä kirjastoista? Keskeisiä aiheen kannalta.
http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/punanahka.html

Helsingissä löytyy Pasilan pääkirjastosta, mutta näyttävät odottavan noutoa -- joku lienee varannut.

Vaskikirjastoista (http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro) löytyy kuutisen kappaletta mutta kunnosta ei tietoa.

[echramath]

Tossahan on jo hyvä mahdollinen tutkimustulos. Onko intiaanien stereotypinen rooli useissa sarjakuvissa jopa niin kummallinen, että mukana täytyy olla, muttei suuressa roolissa? Siis lukijat olettavat intiaaneja olevan, mutta se, kuinka suuressa määrin, ei ole niin merkityksellistä? Siinäpä pohdittavaa.

Pitäisi kaiketi tietää onko tällaisella toiseudella miten paljon historiallista perua. Jos valkoiset asuvat kaupungissa ja intiaanit sen ulkopuolella omissa leireissään tai kylissään, saattaa vuorovaikutus jäädä vähäiseksi, jos tarinaa seurataan vain kaupungissa. Deadwood (tv-sarja, ei sarjakuva. toim. huom) on vähän tällainen esimerkki, intiaaneja käsitellä lähinnä valkoisten käsitysten ja mielikuvien kautta.

Huomioitavaa on, että jotakuinkin kaikki tässä ketjussa mainitut sarjat ovat eurooppalaisia – minkälaisia lähdeteoksia näillä piirtäjillä ja käsikirjoittajilla mahtoi olla? Oliko kukaan edes tavannut ihan elävää preeriaintiaania?

[tertsi]

Giraud vieraili ainakin kahteen otteeseen Meksikossa uransa alussa. Ajankohdan näkee siitä, että tuolloin Bluebery-seikkailuja piirsi Jjé.

Zoom-albumien sisäkannessa näkyvä yksinäinen ratsastaja on muuten piirretty Mezieresiä esittävästä valokuvasta. Hänet on vain käännetty peilikuvaksi. Joten Giraudin lisäksi myös nuori Mezieres kävi Amerikan mantereella.

Ja eikös inkkarien luona Gir nimenomaan tutustunut sieniin muunakin kuin ruoka-aineena?

[Curtvile]

Huomioitavaa on, että jotakuinkin kaikki tässä ketjussa mainitut sarjat ovat eurooppalaisia – minkälaisia lähdeteoksia näillä piirtäjillä ja käsikirjoittajilla mahtoi olla? Oliko kukaan edes tavannut ihan elävää preeriaintiaania?

Huomioitavaa on että Jonah Hex poislukien amerikkalainen lännensarjakuva ei ole suomessa ns. helposti saatavilla.
Blueberryt, Tex Willerit, Lännentiet, Ken Parkerit, Cocco Billit, Umpahpahit, Tibetin villiä länttä-sarja, Sinitakit ja Comanche ovat eurrooppalaisia.
Kuin myös Morgan Kane jne.

Rick O'shay ja Latigo ovat amerikkalaisia kuten Punasulkakin, mutta kirjastojärjestelmän pätevyydestä huolimatta niin uutta kuin vanhaa amerikkalaista lännensarjakuvaa ei juuri liiku.

[Mosabacka]

Saako Punanahka-sarjakuvia vielä kirjastoista? Keskeisiä aiheen kannalta.
http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/punanahka.html...

Kiitos vinkistä. Löysin oman kirjaston kaukoalueelta ko. teokset. Pitäneepä tilata ne kotikirjastoon ja lukaista. Seitsemänkymmentäluvun teokset eivät pahemmin enää pyöri jokaisessa divarissa.

[haplo]

Huomioitavaa on, että jotakuinkin kaikki tässä ketjussa mainitut sarjat ovat eurooppalaisia – minkälaisia lähdeteoksia näillä piirtäjillä ja käsikirjoittajilla mahtoi olla? Oliko kukaan edes tavannut ihan elävää preeriaintiaania?

Hergen osalta mainitsemani teos kertoo, ettei hän tavannut intiaaneja vielä pitkään aikaan tarinansa teon jälkeen. Taitaa valaista myös käytettävissä olleita lähteitä, pääasiassa kai aikakauslehtiä.

Ainakin historiantutkimuksessa kuvatutkimuksella, johon aloittaja viittaa puhumalla intiaanikuvasta, tarkastellaan ennen muuta tutkittavan lähteen luojaa. Tässä tapauksessa siis sarjakuvien tekijöitä. Kuvauksen oikeellisuus on toissijaista, sillä lähteen laatijaan ovat todellakin voineet vaikuttaa monenlaiset näkemykset. Eli mainitut asiat ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Mutta ei tämä työ kai taida aivan historiantutkimusta olla vaan kevyempi tarkastelu intiaanien kuvaukseen. Toki näitä silti kannattaa miettiä.

[Lurker]

Pitäneepä tilata ne [Punanahka-sarja] kotikirjastoon ja lukaista.

Pikku tutkimuksesti tulee tuottamaan sinulle nyt todellista lukuiloa. Tämä hollantilaisen sarjakuvantekijän intiaanikertomus on todella hyvää settiä ja historiallisestikin ymmärtääkseni kohtuullisen akkuraattia.

[echramath]

Ainoa mieleeni äkkiä tuleva huumoristrippi, jossa päähenkilöissä on intiaaneja, on Tumbleweeds, jota Suomessa julkaistiin Seurassa nimellä Lokarit¹. Tässä sarjassa, josta on pieni näyte Suuri Sarjakuvakirja kakkosessa, näyttivät kaikki hahmot aika absurdeilta joka tapauksessa. Jim Davis aloitti vakavamman sarjakuvauransa tämän sarjan avustajana.

Aku Ankkahan on sitten loputon suo, mutta kaiketi Barksin kalevalamitalla puhuvat windigot on pakko mainita, jos meinaa esityksessään olla uskottava. Noin muuten, onko Akussa, eri formaateissa, käytetty todella monta kertaa juonikuvio "eiväthän intiaanit enää käy kenenkään kimppuun – no hemmetti, intiaanit kävivät kimppuun – ahaa, se olikin turistien riemuksi järjestetty esitys" vai muistanko sen vain erityisen hyvin?


¹(tumbleweedhän on sellainen kuivunut oksapallo, joka kulkee tuulen mukana ja levittää siemeniä, usein kai  idänotakilokki (Salsola tragus), vaikka muitakin lajeja on, jotka moisen lisääntymistavan ovat kehittäneet).

[*Mika*]

70- ja 80-luvuilla Suomessa julkaistiin sarjaa Hopeanuoli

http://populaari.blogspot.com/2007/01/hopeanuoli.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hopeanuoli_%28l%C3%A4nnensarjakuva%29

Sarjan pääosissa oli Nuori kiovapäällikkö. Janne tuolla aiemmin jo jotain lehdestä kertoikin.

[tertsi]

Jos kaivellaan menneitä, niin Karl Mayn "Winnetou" ilmestyi sarjakuvana 70(?)-luvulla. Muistan pitäneeni siitä.

[tmielone]

Vielä on jäänyt mainitsematta kaikkien tuntema Hiawatha, joka vieraili Aku Ankan sivuilla viimeksi pari viikkoa sitten.

[Nirpi]

Juu, Hiawatha on huomioitu.

Tänne onkin tullut aika tavalla vastauksia, ja joudun tuottamaan "pettymyksen" teille, kun tutkielma on pienen pieni koulutyö vaan, laajuudeltaan enintään 15-20 sivua. Näillä vinkeillä saan kyllä aika hulppeat aineistot sarjakuvapuolelta, kiitos teille siitä. Olen miettinyt, pitäisikö aihetta sittenkin rajata vielä esimerkiksi preeriaintiaaneihin sarjakuvissa, koska näin laaja alue voi tulla lyhyessä tutkielmassani aika puuttellisesti käsitellyksi. Tosin sarjisintiaaneja on joskus vaikea sijoittaa minnekään kartalla, kun piirteitä niihin on otettu monista oikeista intiaanikansoista (esim. Tintin Amerikassa preeriaintiaanit,  ja heidän toteemipaalunsa, jotka kuuluvat itse asiassa länsirannikon kalastajakulttuureihin).

Tietoa minulta ei ainakaan tule puuttumaan. Saapa nähdä, vastaako Lapin kirjastolaitoksen tarjonta listaani.

//edit. Tutkinpa tässä läänin (ai niin, läänit lakkautettiin) kirjastojärjestelmän aineistohaun avustuksella sarjistilannetta eikä kovin mahtavalta näytä. Yakaria, Comanchea, Blueberryä, Punanahkaa ja yksi ruotsinkielinen Buddy Longway näyttäisi löytyvän jopa kotikunnasta, vähän lisää muualta. Zagor-haku tuotti tulokseksi vain venäläisiä kirjoja ja Petri Hiltunen haku ala-asteen biologiaa pohjoissaameksi. Mutta marssi kirjastoon voi paljastaa jotain yllättävää.

[Z]

Tutkimuslistalle vielä jatkoksi…

Tintin osalta albumit Seitsemän kristallipalloa ja Auringon temppeli ovat helposti saatavia ja muutenkin sopivia.

Isomman aineistomäärän rajaaminen ”eurooppalaisessa inkkariperinteessä” voi olla hyödyksi: ranskankielinen / italialainen / saksalainen / hollantilainen / suomalainen, esimerkiksi. Tai ajallinen jaottelu tai tietynlainen katsantokanta.

Laita ihmeessä pikku tutkielmasi tänne esille! Saadaan välillä vakavampaa ja näkemyksellisempää tekstiä luettavaksi.