Ohho!
Taisinpa muistaa väärinpäin nämä kotiinpaluu-kulkusuunnat.
MUTTA kuitenkin:
Ainakin minusta on paljon jännittävämpää, jos henkilö kävelee oikealta vasemmalle. Jos taas mennään vasemmalta oikealle asia muuttuu tylsemmäksi ja jotenkin mitäänsanomattomaksi.
Taitaa olla sääntöjen vastaista tulkintaa, mutta tältä musta tuntuu.
Tulee mieleen yksi esimerkki;
Viime vuostuhannella mun piti piirtää animaatio, jossa tyyppi ottaa vauhtia, juoksee ja heittää keihästä.
Sitten keihään lentoa seurataan ilmassa.
Oli ihan pakko piirtää se juoksu ja heitto oikealta vasemmalle suuntautuvaksi. Keihäs tuntui sillä tavalla ikään kuin saavan ilmaa alleen ihan eri tavalla. Samoin itse heittoon tuli aika hyvä voiman ja vastuksen fiilis.
Jos vielä kevään sarjakuvaprojektissamme on mun tekemä "Luovutusvoitto", niin siinä tyyppi juoksee alussa pelikentälle vasemmalta. Jos ois toisin päin, niin oisko meno noin huolettoman kevyttä.
Sitten kun hän huomaa ikävät vatsamakkaransa , suunta on oikealta vasemmalle, vatsa korostuu ja kuva on dramaattisempi kuin toisin päin.
Sitten seesteinen loppu, eli oikealta vasemmalle.
Ollaanko erimieltä vai samaamieltä?
Tarmo Koivistoa vapaasti lainaten: Pääasia on tehdä sellaista, että omasta mielestä näyttää hyvältä. Viis säännöistä, vaikka niiden tuntemuksesta ei ole haittaakaan.