Sarjakuvat ja elektroniset lukulaitteet

[Miha]

Onkohan tuossa 'ameriikanverokortti' -tyyppisiä vinksutuksia, jos sitä suomalainen haluaisi käyttää?

Jos tarkoitat pitääkö olla EIN niin ei minun tietääkseni. Mutta en ole ehtinyt vielä lähettämäänkään kun en ole ehtinyt päivittää käännettyjä alppujani, liikaa duunia -

Mutta siitä vain rohkeasti kokeilemaan, kertokaa miten kävi.

[Reima Mäkinen]

IT-viikko kirjoittaa

Tuossa jutussa sanotaan taas kerran sähköpaperista (jossa on tunnetusti aivan paska resoluutio):

Nämä ovat silti houkuttelevia, sillä taustavalottomat näytöt rasittavat silmiä vähemmän kuin tabletit ja mahdollistavat pidemmät ja mukavammat lukusessiot.

Mutta ihan vasta luin tutkimuksesta joka väitti päinvastaista. Tässä ilmeisesti referoidaan samaa tutkimusta (mutta luin tästä alun perin muualta).

Tutkijat uskovat valaistun näytön olevan suurin syy parempaan lukunopeuteen. Vakavasti silmäsairaiden tai heikkonäköisten ihmisten heikentynyt herkkyys kontrastille hyötyy valaistun näytön tarjoamasta avusta.

Naurettavaa että tätäkään "yksinkertaista" silmän fysiologiaan liittyvää asiaa ei ole osattu kunnolla tutkia. Vai onko vika sitten tulosten raportoinnissa? Olennaisia muuttujia kun ei niin kovin paljon ole: kirjainten koko, niiden reunojen sileys (näytön tarkkuus/palikoituminen) sekä kirjainten ja taustan välinen kontrasti. Kerpele sentään! Vai onko kyse sittenkin vain henkilökohtaisista mieltymyksistä? Väitän että ei ole.

Tuo jäljempänä siteeraamani uusi tutkimus väittää että:

Mitä heikompi näkö, sitä enemmän ihminen hyötyy valaistun näytön lisäavusta.

Ongelmana on että tuossa ei kerrota että mitä heikolla näöllä tarkoitetaan, eikä kirjainten erottamisen helppous välttämättä tarkoita sitä että "taustavalaistu ratkaisu" olisi pidemmän päälle hyvä tai miellyttävä silmille. Joskus on vedottu siihen että päätetyöskentelyssä silmät saattavat kuivua helpommin. Tämä ei kai johtuisi kuvaputkesta tai valosta vaan siitä että silmiä ei silloin jostain syystä räpytellä tarpeeksi. Ota nyt näistä sitten selko!

Ja jos nyt mainitaan ketjun aihekin eli sarjakuvat, niin onhan se nähty että kirkkaan valkoisella paperilla mustavalkosarjis näyttää rumemmalta kuin mattapintaisella ja hieman kellertävällä. Suuri tai kova kontrasti ei siis välttämättä ole mikään kovin autuaaksi tekevä juttu.

[Timo Ronkainen]

Tuolla samalla sivustolla, josta Reima linkitti tutkimusuutiseen oli mielenkiintoinen juttu:
Painettu sarjakuvakirja keskustelee tablet-laitteen kanssa

Anomaly Productions on tuottanut laajan, yhtiön mukaan pisimmän koskaan painetun, näyttävän kovakantisen sarjakuvakirjan, joka on myynnissä hintaan 40-70 dollaria. Vaikka painettu kirja on staattinen tuote, yhtiö on rakentanut sen ympärille monia vuorovaikutteisia lisäominaisuuksia. Tablet-laitteisiin on saatavilla sekä ilmainen että maksullinen sovellus, jonka avulla kirjan hahmot heräävät henkiin tabletin värinäytöllä. Toinen tablet-sovellus tarjoaa taustatietoa kirjan tapahtumista ja hahmoista sekä luettavaksi että kuunneltavaksi.

" pisimmän koskaan painetun" ainakin on höpöä.

Timo

[Reima Mäkinen]

" pisimmän koskaan painetun" ainakin on höpöä.

Tuotteen/firman sivulla puhutaan pisimmästä suoraan kirjaksi tehdystä sarjakuvasta. No, tosiaan onhan niitä mittavampia. Ja videoiden lopun mainosslogan "This is what you graduate to from Marvel and DC" on tahattoman hauska sekin.

Sen sijaan pidän tuosta firman tavasta käyttää lisättyä todellisuutta sarjakuvan laajentamiseen. Siis pidän teknisenä ratkaisuna, kaupallisena ideanahan tuo on yhtä tuhoontuomittu kuin muutkin härpäkkeet.
Perinteisemmän multimedian ja sarjakuvan liitto olikin jo aika loppuun kaluttu umpikuja. En tiedä minkä verran tuokaan (ks. video), jos se todella toimisi noin juohevasti, tuo varsinaista lisäarvoa tuotteelle tai varsinkaan tarinalle, mutta eipähän se ainakaan häiritse itse sarjakuvan lukemista. Ja mikä tärkeintä se ei muuta sarjakuvaa kömpelöksi peliksi tai animaatioksi. Tuollainen "taikaikkuna sarjakuvasivuun" olisi ollut mielettömän kova juttu -70 luvun lapselle, mutta nyt skidit ja aikuiset ovat tottuneet siihen että voivat pelissä myös itse kontrolloida tuon kaltaisia hahmoja. Silloin pelkkä hahmo- tai laitesuunnitteluun "zoomailu" ei pahemmin lämmitä.

[Jarkko Sikiö]

Applen vermeille saatavilla olevat sarjakuvasovellukset ovat täällä käytettävyysarviossa, linkin alalaidassa linkit tarkempiin mulkaisuihin.

Itse olen karsastanut ComiXology-sovellusta useammastakin syystä, mutta pahin skenaario on, mikäli yhdestä vaihtoehdosta muodostuisi sähköisen maailman Diamond, joka rajoittaa jälleen koko kustannusalaa.

Harmittaa lukea jenkkilän sarjakuvamaailman nyhveröiden ajatuksia – siis näiden samojen, jotka luotsaavat suurimpia kustantajia. Kiitos näiden tuhnujen, piraatit hallitsevat digitaalijakelua ja ala vain kaivaa virtuaalimunaskuitaan.

Digimarkkinoille olisi pitänyt uskaltautua kaikki luukut auki heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen, siten että kaikki uudet julkaisut vaikka viikko ennen fyysistä lehteä: jakelukanava omaan käpälään ja katteet ylös.

Näin ei tietenkään tehty, kun alalta puuttuu kova liiketoimintaosaaminen ja kukaan näistä kuvittajasta johtajaksi -urapolun kokeneista lippalakkipojista ei tahdo tulla muistetuksi miehenä, joka tappoi sarjakuvalehden fyysisenä (mainos)lehtisenä.

[Reima Mäkinen]

pahin skenaario on, mikäli yhdestä vaihtoehdosta muodostuisi sähköisen maailman Diamond, joka rajoittaa jälleen koko kustannusalaa.

Kyllähän se siihen varmaan menee. Ainakin jos katsoo muuta digi- ja jakelupuolen kehitystä. Tai sitten niitä on 2-3. Tässä vaiheessa vaikea kuvitella haastajaa Applelle Googlelle ja Amazonille. Toki jos jostain nousee joku kova, eri formaateille avoimen sähköpaperilaitteen valmistaja...
 

Harmittaa lukea jenkkilän sarjakuvamaailman nyhveröiden ajatuksia – siis näiden samojen, jotka luotsaavat suurimpia kustantajia. Kiitos näiden tuhnujen, piraatit hallitsevat digitaalijakelua ja ala vain kaivaa virtuaalimunaskuitaan.

Digimarkkinoille olisi pitänyt uskaltautua kaikki luukut auki heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen,

Täytyy tutkia tuo linkkaamasi juttu. Tässä asiassa on helppo olla jälkiviisas. Eihän sitä tietoa oikeista toimintatavoista ole ollut missään vaan sitä on haettu kiertämällä ja kaartamalla. Kyllähän siitä taitaa olla jo 15 vuotta tai jotain kun Marvelkin toi ekat sähköiset sarjakuvat nettiin. Eivät ottaneet tulta. Tietääkseni KUKAAN ei edes osannut ennustaa, että suljettu yhden alustan/valmistajan systeemi olisi ollut ensimmäinen potentiaalinen ratkaisu useimpiin sähköisen sarjakuvan julkaisu ongelmiin. Kyllä sitä pelastajaa veikkailtiin tulevan avoimemman ratkaisun ja netin (normiselaimen liitännäisen) suunnasta.

Se lähtee harrastajanörttien ja piraattien kehitystyö kokonaan eri lähtökohdista kuin jonkun ison mediatalon. Firman pitää miettiä mm. hankkeen meno- ja tulopuolta jollain perusteltavissa olevalla aikavälillä siinä missä nörtit eivät laske tunteja tai huolehdi toiminnan kannattavuudesta (tai tekijänoieusista ja varsinaisen sisällön tuottamisesta).

[Reima Mäkinen]

Joo, kaksivärinen 1200 x 1600 pikseliä ei vielä tarkkuudeltaan ihan riitä, mutta parin kolmen viikon akunkesto kuulostaa hyvältä. Mieluummin tuollaisen ottaisin kuin iPadin.

[Timo Ronkainen]

Laitanpa tännekin.
Uusinta uutta uutista pukkaa:

Aku Ankka avaa upean digitaalisen sarjakuvapalvelun syksyllä 2013. Palvelussa on tarjolla kaikki Suomessa kautta aikain julkaistut Aku Ankka -lehdet, ja erilaisten hakuominaisuuksien avulla niiden selaaminen on silkkaa riemua.

Tule kehittämään Aku Ankka Lataamoa

Facebookin kehitysryhmään kuuluvat testikäyttäjien lisäksi Aku Ankan toimitus, palvelun kehitystiimi sekä Aalto-yliopiston asiantuntijat. Etsimme ensisijaisesti käyttäjiä, jotka pystyvät testaamaan sekä tabletti- että webversiota, mutta mukaan voidaan ottaa myös jonkin verran yksinomaan nettiversioon keskittyviä testaajia.

Timo

[Korro]

Minusta on huolestuttavaa kuinka mm Avengers numeroita (digiversio) saa esim 1-6 10,99 dollarin korvauksella. Mitä jää tekijöille? Itse ajattelen kyllä tekemisen varsinkin taiteen ehdoilla olevan vaarassa aiheuttaa lisää työttömyyttä tämän sähköistymisen takia. Esim= tussaaminen on mennyt osin jo nyt piirtäjän tehtäväksi koneella. (Onhan pankkiasiatkin?)

Kuvataiteilian elämästä en paljoa tiedä vielä mutta minusta on outoa kuinka kavennetaan sähköistymisellä tekijöiden tehtäviä.

Saatan puhua ihan puppua mutta minä olen nyky meiningin näin itselleni selvittänyt.

Kaikki on sähköistä.

[Timo Ronkainen]

Pystyykös Kindle muka näyttämään värejä?

Timo

[Lurker]

Pystyykös Kindle muka näyttämään värejä?

Timo

Kindle on tulessa.

[Timo Ronkainen]

Päh... LCD Display. Ei e-paper. Ja 7 tuumaa on pieni.

Timo

[Lurker]

Päh... LCD Display. Ei e-paper. Ja 7 tuumaa on pieni.

Timo

Kindle Firestä on toki isompia malleja ja sitten on ne e-readerit erikseen "sähköisellä paperilla". Klikkaa sieltä ylänauhasta näkyviin muut mallit.

[Timo Ronkainen]

Juu, mut tahtoo e-paperin ja siihen neljä väriä. 

Timo

[tertsi]

Aika kalliita ovat nuo lukulaitteet. Semmoinen pitää olla koko ajan mukana reissussa, jos meinaa vaikka lomalla kirjoja lueskella eli jos se varastetaan tai unohtuu jonnekin, siinä menee sitten samalla koko kirjasto. Ja sitten taas ostettava uusi lukulaite. Jos nykymeno jatkuu edelleen, parin vuoden välein tulee niin paljon päivityksiä, että uuden version ostaminen on pakollista.

Kirjoja pystyy lukemaan huonommalta/pienemmältä = halvemmalta näytöltä kuin sarjakuvia. Sarjakuvista tulee siis kalliita, liian kalliita. Adjö.