Mitä sarjakuvaa käsikirjoittaessa tulee ottaa huomioon?

[Samilla]

Noniin, kuten varmaan kaikki nyt huomaatte, olen kovin uusi tällä alalla. Kirjoittamista olen harrastanut jo lähestulkoon kymmenen vuoden ajan ja nyt ajattelin kokeilla siipiäni sarjakuvien parissa. Olen nyt kyselemässä vähän tyhmältä kuullostavia kysymyksiä, mutta olen nyt miettinyt aika kauan miten nämä kysymykset muotoilisin. Älkää siis ampuko, vaikka vaikutankin äärimmäisen tietämättömältä kaikesta. :D

Minulla on runsaasti hienoja ideoita, toteutus sarjakuvana vain vähän tökkii minun piirrustustaitojeni vakavan puutteen takia. ( Sanotaanko etten osaa piirtää edes siedettävää tikku-ukkoa)

Eräs ystäväni sitten innostui ajatuksesta ja haluaisi nyt piirtää jotain minun käsikirjoituksestani. Juoni on jo selvillä, mutta mietin nyt onko tässä sarjakuvakäsikirjoittamisessa nyt jotain erikoissääntöjä, jotka minun tulisi pitää mielessä ihan näin piirtäjän elämän ja työn helpottamiseksi?

Epävirallisena romaani/runokirjailijana olen tottunut pitkiin tarinoihin ja kuvailuihin, mutta tietysti tajuan, etten tälläistä romaania voi sarjakuvapiirtäjälle lähettää. :D
Osaan tiivistää tarinan sopivan lyhyehköön muotoon, mutta onkohan vielä jotain mikä minun tulisi ottaa huomioon.
Olen tietoinen siitä, että piirtäjiä on erilaisia, osa haluaa tekstin mahdollisimmat siistinä ja karsittuna, osa haluaa muokata tarinan sarjakuvamuotoon itse yms.

Voinko siis mennä ihan vaan tapahtumakuvaus-repla-tarina -linjalla?
Millaisesta rakenteesta on siis kaikista paras ja mukavin lähteä piirtämään tarinaa?

Kiitoksia etukäteen valaisevista vastauksista. ^^

[Timo Ronkainen]

Tapahtumakuvaus-repla -tyyli on melko yleinen, siis leffakässärityyliin. Sarjakuvia kässäröidessä vaan pitää erityisesti ottaa huomioon tarinan jakaminen ruutuihin ja sivuihin.

Siis, "Ruutu1: henkilö A tulee kuvaan. Hlö A: Missähän Kalle on?" "Ruutu2: huomaa kallen kaukaisuudessa, Hlö A: Halloo, Kalle, tänne päin!!" jne. Piirtäjästä riippuu miten paljon miljöötä pitää kuvata vai riittääkö että sanoo, että hlö A seisoo K-kaupan edessä kassi kourassa ja lerppahattu päässä.

Kuvakäsikirjoitus lie ihan yhtä yleinen, jaat tarinasi ruutuihin, mietit miten se jakautuu luontevasti sivuihin ja ruutuihin. Summittaisesti piirtelet vaan ruudut ja tikku-ukot repliikkeineen paperille. Tarinan pitää siis mennä taasan jollekin sivumäärälle, ettei lopussa huomata, että tää jatkui vaan tuohon sivun puoleen väliin. Piirtäjä valitsee kuvakulmat ja koot yms.

Ja kuten sanoit piirtäjiä on erilaisia. Kysy piirtäjältä. 

Timo

[Anssi Rauhala]

Tapahtumakuvaus-repla -tyyli on melko yleinen, siis leffakässärityyliin. Sarjakuvia kässäröidessä vaan pitää erityisesti ottaa huomioon tarinan jakaminen ruutuihin ja sivuihin.

Joo. Ja  ajallisesti samoihin tai eri ruutuihin. Hienovaraista harkintaa vaatii semmoinen.

[T.Kokkila]

Kässäreitä on kovin monenlaisia. Tässä on varmaan kyse vähän pidemmästä tarinasta, ja raakaversio eli synopsis on jo sovittu. Tikku-ukoilla luonnostelu on hyvä tapa, mutta toisaalta voi olla myös järkevää jättää sivujako yms piirtäjän pohdittavaksi, jos kokee oman kuvallisen ilmaisunsa rajoittuneeksi. Erotuksena elokuvakäsikirjoitukseen sarjakuvassa kun voi muutella myös kuvakokoa.

Hyvinkin suoraviivaisia kässäreitä olen nähnyt, käytännössä pelkät listatut repliikit. Sitten taas toisaalta semmoisia joissa kuvaillaan jokainen ruutu hyvinkin tarkasti, taustoja myöten. Kaikki toimii, jos piirtäjä on samalla aaltopituudella. Jotkut pitävät selkeistä ohjeista, toiset taas ehkä haluavat visualisoida kuvat kokonaan itse.

[Curtvile]

kaikki tähän mennessä tulleet neuvot ovat asiallisia ja piirtäjälähtöisiä.
Tämä viimeinen on huomio, ei moite.
Piirtäjä ajattelee kaiken kuvina, muotoina, sävyinä, valona ja varjona mutta ne eivät ole sama asia kuin tarina.
se on käsikirjoittajan tehtävä

Käsikirjoitettaessa tulee ottaa huomioon luonnollisestikin aina piirtäjä, mikäli mahdollista tarinan ehdoilla = jos haluat kepeän seikkailutarinan jossa on lentokoneita ja kauniita naisia ei ehkä ensiksi kannata tarjota synkän graafisiin monstereihin erikoistuneelle tekijälle.
Yhteistyö on a ja o ja puuttuessaan ei ole osiensa summa vaan erotus.

Monet piirtäjät haluavat tehdä ruutujaon ja mikäli luotat näihin tahoihin koet että tajuavat kerronnan rytmityksen ja miten rajata ja tuoda teemat esiin niin teoissa eleissä kuin muissa kuvallisissa motiiveissa synopsis ja dialogi piisaa.

Toisinaan on silti parempi varoiksi laittaa selvennys mikä on tarinan subteksti eli teema/ ajatus jota ajaa.
Piirtäjän ei tarvitse lukea sitä rivien välistä vaikka lukijoiden pitäisikin, tämä ei ole piirtäjän aliarviointia vaan huomioonottamista.

tätä kannattaa myös miettiä piirtäjän kanssa, piirrostyyli näet vaikuttaa valtavasti miten sarjakuvasi luetaan.
Piirrostyylin alle mahtuu myös valinta mustavalkoinen vai värillinen.
Värejä ON silti ajateltava vaikka tekisit mustavalkoisen sarjakuvan.

taustatyö on ystäväsi.Faktat on kiva olla aika hyvin hallussa.

olen ajan myötä alkanut itse suosia mahdollisimman tarkkoja käsikirjoituksia, sivu-ja ruutujaoin joissa on myös kuvakulmia jne.
vaikka liittäisin kuvareferenssitkin silti jää piirtäjälle taiteellisen tulkinnan varaa siinä kuka, missä ja miten.