Sarjakuvasta kirjaksi, eli sarjakuvan novelisaatio

[Jarkko Sikiö]

Tex Willer -seikkailu Goldeenan verilöyly julkaistiin juuri äsken myös novellina.

Totta turiset, ja kyseinen julkaisu on kaiken lisäksi arvosteltu Kvaakissa!

Sarjakuvasovitus tuli kuitenkin vasta myöhemmin, joskin se oli alkuperäistä tekstiä parempi pätevän kuvittajan ansiosta. Tarkemmat tiedot niin novellista kuin sarjakuvasovituksesta arvostelussa.

[tertsi]

se oli alkuperäistä tekstiä parempi pätevän kuvittajan ansiosta.

Johtuuko siitä, että tuo seikkailu oli ensimmäisessä lukemassani Tex Willerissä, mutta minusta se on yksi parhaista Tex Willer tarinoista. Ticci on todella hyvä, kuten sanoitkin.

[Reima Mäkinen]

Yleensä näitä novelisaatioita pidetään onnistuneita mikäli ne tuovat kertomukseen jotain uutta, esimerkiksi syventävät henkilöhahmoja. Mutta on myös mielipiteitä joissa moiset rytätään ja tuntuuu siltä että erityisesti toimintajaksot on sen verran hankalia sovittaa romaanimuotoon että ne joskus jätetään kokonaan pois.

Päteekö sama sarjakuvien romaanisovituksiin?

Sekään ei ole varsinainen novellisaatio vaan kirjoitettu suoraan kirjaksi.

Allkuperäinen viesti johtaa tietenkin pohdintaan siitä missä sarjakuvissa olisi ylipäätään riittävästi sisältöä edes novelliksi asti? Tarinalle saadaan kyllä mittaa jos dialogin lisäksi kuvaillaan kaikkea mitä ruuduissa näkyy, mutta helposti siinä kyllä käy niin että laajennuksen kautta päädytään jo sisällöllisesti ihan eri teokseen, vaikka juonirunko sama olisikin.

Pitää tietenkin muistaa sekin, että Japanissa tällaiset kevytnovellit joko sarjakuvien pohjalta tai niiden pohjina ovat hyvinkin suosittuja. Ja kevytnovelleiksi niitä kutsutaan hyvästä syystä. Novelli on siis yksi "tuoteperheen" jäsen, mahdollisen animen, pelin, figujen ja sarjisten ohella. Mutta onhan se fanfictionkin siellä voimissaan.
Suomeksikin on ilmestynyt Vampire Hunter D:tä joka perustuu novellisarjaan. Ellen ihan väärässä ole se etenee 1:1 novelli:sarjakuvaokkari -tahtiin. Itse olen lukenut ainoastaan enkuksi käännetyn NHK:n. Siinä oli yhdessä kirjassa kai 5-6 mangapokkarin verran tapahtumia.

[Severi]

 

Allkuperäinen viesti johtaa tietenkin pohdintaan siitä missä sarjakuvissa olisi ylipäätään riittävästi sisältöä edes novelliksi asti? Tarinalle saadaan kyllä mittaa jos dialogin lisäksi kuvaillaan kaikkea mitä ruuduissa näkyy, mutta helposti siinä kyllä käy niin että laajennuksen kautta päädytään jo sisällöllisesti ihan eri teokseen, vaikka juonirunko sama olisikin.

Niin, oikeastaan taka-ajatus oli se että riittävätkö kirjallisuuden keinot sarjakuvien kuvaamiseen, kun "Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa".
 
Kirjassaan "Kuva ja sana" näiden suhdetta tutkinut Kai Mikkonen toteaakin että ”Kuvaa ei voi koskaan kokonaan kuvata kielellä, eikä kaikkia kielellisesti ilmaistavissa olevia asioita voi kääntää kuviksi.” Olisiko tämä syy siihen ettei näitä kelvollisia novelisaatioita taida nyt niin kovin montaa olla.
 
Näyttäisi siltä että parhaat novelisaatiot ovat syntyneet kun alkuperäisen sarjakuvan tekemiseen osallistunut henkilö (lähinnä käsikirjoittaja) on kirjoittanut tarinasta kirjan. Vai?
 

[Timo Ronkainen]

Yhtään kunnon sarjakuvaa ei ole käännetty romaaniksi. Ehkä se vain kertoo siitä että lajia ei käy toiseksi kääntäminen.

Äläpäs heilu heti: Sain "yhtäkkiä" käsiini Prinssi Peloton, eli Rohkea -kirjan, joka on vanhan sarjakuvan kääntämistä suorasanaiseksi kirjaksi. Max Trell on pääsyyllinen. Käsissäni on Otavan vanha vuonna 1971 tekemä ensipainos, Jalava julkaisi vielä jatko-osan.

Noh, on tätä kuvitettu sarjakuvan piirroksilla, mutta pääosin suorasanaista tekstilätinää on tämä kirja. Okei, mutta tämä on suora romaanintapainen väännös Prince Valiantin seikkailuista.
Itse sarjakuva on kyllä tehokkaampi. ON.

Timo

[[kivi]]

Yhtään kunnon sarjakuvaa ei ole käännetty romaaniksi. Ehkä se vain kertoo siitä että lajia ei käy toiseksi kääntäminen.

Tai ehkä kyse on keskustelun näkökulmasta

Mullakin on hyllyssä Mustanaamio-kirjoista ainakin Kaapparit ja Hydran merkki ja aikamoista pulppiahan ne ovat siinä missä tv-sarjojen kässäreistä muokatut, aikoinaan suositut "TV-Dekkarit", mutta jos mietitään vähän laajemmin niin onhan sarjakuvien romaaniversioita sekä Tove Janssonin Muumit että Peter O'Donnellin Modesty Blaiset - molemmat olivat ensin sarjakuvia, ja kirjoissa on myös joskus käytetty sarjakuvien tarinoita lähtökohtina. Eikä kai erinomaisuudesta ole kahta puhetta?

Mutta onko se sitten niin, ettei saman tekijän kahta rinnakkaista tuotantolinjaa lasketa?

[tertsi]

Mites tuon Modestyn kanssa on, kumpi oli ensin sarjakuva vai kirja?

Mistä kaikista Modesty Blaise -sarjakuvista on tehty kirja tai novelli?

Osaako joku sanoa?

[VesaK]

Mites tuon Modestyn kanssa on, kumpi oli ensin sarjakuva vai kirja?

Mistä kaikista Modesty Blaise -sarjakuvista on tehty kirja tai novelli?

Modesty B oli ensin sarjakuva, sitten kirja elokuvaversion pohjalta -  huom, O'Donnellin itsensä laatiman käsikirjoituksen, "Pistävän perhosen" kuvaamiseen käytetty käsis oli jotain aivan muuta. Elokuvatarina eli siis eka kirja pohjasi ainakin Gabriel-konnan hankkeisiin, jotka oli jo nähty sarjakuvana.

[Severi]

 

Mullakin on hyllyssä Mustanaamio-kirjoista ainakin Kaapparit ja Hydran merkki ja aikamoista pulppiahan ne ovat siinä missä tv-sarjojen kässäreistä muokatut, aikoinaan suositut "TV-Dekkarit", mutta jos mietitään vähän laajemmin niin onhan sarjakuvien romaaniversioita sekä Tove Janssonin Muumit että Peter O'Donnellin Modesty Blaiset - molemmat olivat ensin sarjakuvia, ja kirjoissa on myös joskus käytetty sarjakuvien tarinoita lähtökohtina. Eikä kai erinomaisuudesta ole kahta puhetta?

 
Pääsääntöisesti muumikirjat ilmestyivät ensin.
Mutta Toven sarjakuva "Muumiperhe ja meri" (1957) on pohjana hänen aikuisimmalle muumikirjalleen "Muumipappa ja meri" (1965).
Mutta oliko muita muuminovelisaatioita?
 
 

Mutta onko se sitten niin, ettei saman tekijän kahta rinnakkaista tuotantolinjaa lasketa?

Toki lasketaan jos kyse on novelisaatioista.
 

[Mon of Olay]

EC:n Tales from the Crypt -sarjakuvia on myös sovitettu novelleiksi, yksi kokoelma tuli aikanaan luettua, eikä tehnyt edes kipeää. Luin ne alkuperäiset sarjakuvat vasta myöhemmin, ja huvitti kovasti, kun niissä oli lähestulkoon enemmän tekstiä kuin novelleissa, ennen wanhaan ei pahemmin pelkkien kuvien voimaan luotettu. Silti sarjikset toki parempia.

Ja tarkoitan nyt siis ihan oikeasti novelleja, tässä ketjussa näköjään menevät romaanit ja novellit iloisesti sekaisin.   

[Lönkka]

Ja tarkoitan nyt siis ihan oikeasti novelleja, tässä ketjussa näköjään menevät romaanit ja novellit iloisesti sekaisin.   

Menee suomalaisilta muutenkin.
Pakkohan novelin on olla novelli kun eroa on vain kaksi kirjainta!

[[kivi]]

Ja tarkoitan nyt siis ihan oikeasti novelleja, tässä ketjussa näköjään menevät romaanit ja novellit iloisesti sekaisin.   

Novelisaatiostahan tässä puhuttiin, ja sen kai voi tehdä mihin mittaan tahansa?

[Timo Ronkainen]

Englannin kielessä ei taida olla termiä "short storyzation"? 

Timo

[[kivi]]

Englannin kielessä ei taida olla termiä "short storyzation"?  

...Saati "romanization" .

Novel on kumminkin useammassa kielessä myös pitkä tarina kuin vain lyhyt "short story", suomeksi "novelli". Jos vaaditaan lyhyitä sarjakuvaan perustuvia novelleja pitää mennä vaikkapa 50-luvun Aku Ankkoihin, joissa oli sivun mittaisia täytetekstejä kuvituksineen.

Edit: Ne tosin taisivat perustua useimmiten lyhyihin animaatioihin, mutta vastaavat juuri siksikin termiä "novelization", joka on yleisempi leffan kuin sarjakuvan parissa.

[Mon of Olay]

...Saati "romanization" .

Sana romanization on olemassa, mutta tarkoittaa ihan muuta kuin romaaniksi sovittamista. Enkä mitenkään vastusta sanaa novellisaatio, mutta esim. light novel on kevytromaani eikä kevytnovelli, toisin kuin Reiman viestissä annetaan ymmärtää. Vaikka samapa tuo itse keskustelun aiheen kannalta.