Tex Willerin eri julkaisumuodot

[TexMiki]

Tällaista olisi Italiassa tammikuussa tulossa. Eli Tex Magazine jossa ilmeisesti kaksi? mefistoseikkailua! Sivumääräkin noussut 224:n

[MikaKLA]

Snakemanalbumi nyt luettu. Ihan ok tarina, vaikka ei 48 sivuun niin huikeaa seikkailua voi kehittää. Intiaanitarinat kiehtoo aina.

[MikaKLA]

Olen lukenut aitoja liuskoja nyt vuoden 1960 alkuun saakka. On poikkeavaa uudempiin texeihin nähden. Gross-Jean on Iso John ja Kit Willer pikku kotka eikä pikku haukka. Aseiden kaliperi vaihtelee. 

[MikaKLA]

Pidin väritarinasta Aguas Negras. Melkein paras näistä neljästä ilmestyneestä värilyhäristä.

[Jamoz]

Posti taas näytti "voimansa" ei tullut värialbumi viikonlopuksi 

[MikaKLA]

Yellow Birdin legenda oli ihan vauhdikas ja hyvä värialbumi. Lyhyitähän nuo värialbumit ovat, mutta sille ei voi mitään.

[Janne]

Mojovaa oli kuvitus Yellow Birdissä. Nautintoa oli kääntää joka sivu. Näytti kuitenkin siltä, että käsikirjoittaja ei oikein osannut mitoittaa tarinaansa annettuun sivumäärää: koko ajan oli hirveä hoppu ja melkein koko ajan taisteltiin. Lopputulos oli sekava, ja vasta lopussa alkoi hahmottua, mikä on homman nimi. Tästä aihiosta olisi saanut helposti puolta pitemmänkin tarinan.

[Kujis]

Oli kyllä miellyttävä lukukokemus tämä Yellow bird. Tavallaan odottaa jo, että tästä tulisi lisätarinaa vaikkapa pääsarjaan. Ehkäpä kymmenen vuoden päästä jo 

Värit oli sopivia juuri tähän tarinaan. Gomezin taide oli myös melkoista silmäkarkkia. Lisää tällästä kiitos.

[vekka_of_savo]

Yellow Birdin legenda oli kyllä tyylikäs paketti sivumääränsä tarjoamissa puitteissa. Parhaimpia värialbumeita tässä sarjassa, ellei peräti paras.

[Secos-Bill]

Tarina oli minusta hiukan heppoinen. Piirrokset sen sijaan olivat loistavia ja väritys erinomaista. Harmi vain, että kuvat olivat niin pieniä.
En kyllä ole tuollaisen sivutaiton ystävä. Isoja taustakuvia, joita peitetään pienillä kuvilla ja osa kuvista menee marginaalin ylitse sivun reunaan asti. On jotenkin liian levottoman näköistä. Onneksi kuvissa oli sentään selkeät rajat.
Hiukan huvitti intiaanipäällikön hyökkäyskäsky: Menoksi!

[TexMex]

Joo, parhaimmistoa varmaan tuossa sarjassa tuo Yellow Birdin legenda, mutta aika kiirehdityn oloinen (niinkuin nämä valitettavan usein on, ei ehdi kunnon juonta ja jännitystäkään saada aikaan...). Tuossa olisi tosiaan ollut ainesta pidemmäksi tarinaksi.

Itseä tuo "levoton" asettelutyyli ei haittaa, ihan hauska nähdä uutta kokeilua. Mutta tosiasiassa on ikävä alkuperäistä tapaa että niputettiin kaksi näitä tarinoita yhdeksi suuralbumiksi. Turhan ohuita lipareita. 

[TexMex]

Hei,
(taas) vaihteeksi yritän saada punaisen langan päästä kiinni missä tarkalleen ottaen mennään kaikkien näiden eri julkaisujen kanssa.

Eli siis uusin tex-kirjasto (tulossa vasta) on tuo kirjasto 74: Karkurit. ILMEISESTI näissä liikutaan nyt suurin piirtein jossain alkuperäissarjan -75 ja -85 vuosien tienoilla, vai? Hieman hajanaisessa järjestyksessä kylläkin.

Uusin kronikka taas on numero 76, joka vastaa lehtiä 5&6/-83. Nämä kaksi uusintasarjaa taitaa nyt parhaillaan pomppia välillä päällekkäin, kunnes jossain kohtaa lopulta kirjasto kiilaa nopeammalla julkaisutahdilla ohi?


Lisäksi mietin, että mikähän olisi järkevin tapa aloittelevalle keräilijälle lähteä kokoelmaa kartuttamaan? Olen ajatellut hankkia joskus käsiini ainakin nämä kaikki "erikoissarjat", eli
-Maxit
-Suuralbumit
-Värialbumit
-Nuori Tex

Mitä sitten tulee normisarjaan ja uusintoihin, järkevimmältä tuntuu näin 2020-luvulla hankkia suosiolla vanhemmat tarinat uusintoina (niin himokeräilijä en ole että kaikki materiaali pitäisi hankkia, ennemmin haluaisin mahdollisimman selvänä jatkumona ja hyväkuntoisina lehtinä kaikki tarinat). Kronikoita en ole paljon lukenut, mutta ymmärtääkseni niissä ainakin jossain välissä painojälki on ollut vähän huonoa. Myöskin "sillisalaatti"julkaisujärjestys -70&-80 luvun tarinoissa ei hirveästi houkuttele, kun kirjastoissa tarina etenee kronologisesti. Toisaalta mustavalkotarinoissa on oma tunnelmansa ja kirjastot tuntuu olevan todella kalliita ja huonosti saatavilla käytettynäkään...  .

Sitten vielä on näitä muutamia "spesiaalitapauksia" kuten nuo nelisen kappaletta jättikirjoja ja joitakin kovakantisia... 

[Secos-Bill]

^^ Värikirjastossa saadaan tänä vuonna normisarjan vuosikerta 1976 suunnilleen loppuun ja ensi vuonna mennään jo vuodessa 1978, sillä 1977 on jo oikeastaan käyty läpi. Kronikoissa mennään vuodessa 1983.
Värikirjastossa tulee yli 1400 sivua vuodessa ja Kronikoissa vajaat 900 sivua, joten Värikirjasto saavuttaa Kronikoita koko ajan yli 500 sivun vuosivauhtia.

Noin vuoden kuluttua Kronikoissa alkaa ( nykyisellä julkaisutahdilla ) noin viisi vuotta kestävä jakso sarjoja, jotka ovat jo tulleet Värikirjastossa. Sen jälkeen alkaa taas uudempia sarjoja, mutta tuossa vaiheessa Kronikoiden etumatka on kutistunut ehkä noin vuoteen.
Tuo taitaa viimeistään olla Kronikoiden loppu, elleivät sitten jätä noita Värikirjastossa jo olleita välistä pitääkseen sopivaa etumatkaa. Niille tuskin hirveästi olisikaan menekkiä.

Noista listatuista sarjoista Nuori Tex on paras. Siinä ongelmana on se, että jotkut tarinat kestävät jopa puoli vuotta. Viimeisen osan tullessa alkua ei enää muista, ellei sitten panttaa niitä kuukausia ja lukee kaikki osat kerralla. Siinä on myös parhaat piirtäjät. Normisarjassa on välillä aikamoisia kammotuksia, varsinkin värillisissä täytenumeroissa.

[TexMex]

Itsekään en yleensä erityisemmin pidä noista muutamasta vuosittaisesta normisarjan värilehdestä... mutta niistä puheen ollen, onko nämäkin Italiassa joku oma sarjansa? Niitähän julkaistaan Suomessa aina ne 4 "ylimääräistä" numeroa (2-5), kun uutta matskua tulee Italiasta vain 12 lehteä vuodessa.

Muuten huomasin senkin tuossa, että maxeissa julkaistiin pitkään vanhoja klassikoita vuoden toisena maxina. Nyt on monta vuotta tullut pelkkiä uusia tarinoita 2x vuodessa, onko Italiassakin nostettu maxien julkaisutahtia?

[Kujis]

Noin vuoden kuluttua Kronikoissa alkaa ( nykyisellä julkaisutahdilla ) noin viisi vuotta kestävä jakso sarjoja, jotka ovat jo tulleet Värikirjastossa. Sen jälkeen alkaa taas uudempia sarjoja, mutta tuossa vaiheessa Kronikoiden etumatka on kutistunut ehkä noin vuoteen.
Tuo taitaa viimeistään olla Kronikoiden loppu, elleivät sitten jätä noita Värikirjastossa jo olleita välistä pitääkseen sopivaa etumatkaa. Niille tuskin hirveästi olisikaan menekkiä.

Kyseessä on kuitenkin eri julkaisut huomattavalla hintaerolla. Tuskin hypätään kronikoissa eteenpäin vain sen takia, että on jo julkaistu kirjastossa. Molemmille on kuitenkin omat ostajansa myös.

Näistä Texin eri variaatioiden myyntiluvista olisi kiva tietää, että paljonko Texin lukijoissa on vähennystä. Yllätyn jos on lisääntynyt