... siksi tuntuu oudolta noin kärkäs puolustautuminen organisaation puolelta (lähinnä J.Salo).
Auts. Kai minä sitten ansaitsin tuon. Annettakoon hieman taustaa;
Tämä on kolmas vuosi kun olen järjestänyt näytteilleasettajatiloja (suunnitellut ja pitänyt yhteyttä kustantamoihin ja kauppoihin). En oikein ohjelman puolesta tai vieraista tiedä oikeastaan paljoakaan enempää kuin mitä julkisesti on sanottu, muuta kuin sen että hotellit ja lentoliput maksavat hemmetisti ja yleisesti on hyvä jos lipuissa auttaisi kustantaja joka haluaa tekijän Suomeen promoamaan kirjaa (ei aikakauslehden takanumeroa).
Minusta Warren Ellis oli Otolta todella munakas valinta, sillä muistaakseni mieheltä ei ollut (eikä ole vieläkään) suomeksi tullut muuta kuin 2/3 Planetaryn ensimmäisestä volumesta ja Carnage-oneshot 90-luvulla (plus jotain huttua, mitä mies ei itsekään muistanut kirjoittaneensa). Yllä lueteltu lista nimekkäistä tekijöistä joita on Suomessa noteerattu on hyvä, mutta olin huomaavinani että Mignola oli listassa ainoa, jota on Suomessa viime aikoina julkaistu omana albumina. Ja sekin taisi mennä enemmänkin Hellboy-brandilla, ei niinkään teoksen laadukkuudella.
Tänä vuonna yritettiin muutamaakin isoa nimeä, mutta syystä tai toisesta asiat peruuntuivat toiveena, että ehkä voisivat tulla ensi vuonna. Kun budjetti on mitä on, niin olen syvällä sisimmissäni ihan tyytyväinen että saatiin lentolipustakin säästetyt rahat käytettyä teltan vuokraan. Historiaallisesti kun huonot tilat ovat se, mistä festivaaleja on eniten moitittu, myös Kvaakissa. Toivottavasti paremmat tilat (ja huomattavasti paremmat lavat) sekä historiaallisen hieno ohjelma kompensoivat päätähden puutetta ja ensi vuonna saadaan sitten toivottavasti sellainen tähtikin *kopkop*
Toivottavasti tämänvuotinen tapahtuma osoittaa että uudesta konseptista on johonkin ja se kävijöitä miellyttää. Kun tämä kuvio alkaa toimimaan, niin asiat menevät taas tehokkaammin ja on helpompi lähteä kalastelemaan niitä Amerikan kasvojakin.
Mutta olen itse kyllä iloinen tämänvuotisen festivaalin painotuksista. Warda on hienosti ottanut irtioton Oton mallista ja vastannut kaikkeen siihen kritiikkiin mitä edelliselle tuottajalle annettiin. Samalla tulee tehtyä myös uusia virheitä, mutta eiköhän niistäkin opita.
En kokenut aiemmin olevani erityisen provoisoitunut (enkä ole nytkään), mutta niin kai se on, että netissä ei ole tärkeää mitä itse tuntee, vaan miten teksti luetaan.