Bessie

[Jarkko Sikiö]

Bessie on lännensarja uudisasukkaineen, intiaaneineen ja ratsuväkineen. Sarjan nimihahmo on collie, kuten Lassiekin. Lassie-sarjakuville on oma ketjunsa lännenalueen ulkopuolella.

Bessy lienee alkujaan Belgiasta kotoisin, missä sitä on julkaistu 1950-luvun alusta lähtien, ainakin ensi alkuun albumiformaatissa. Julkaisu on todennäköisesti rantautunut meille kuitenkin Saksasta, missä Bessy-lehteä julkaistiin vuosina 1965–1985 kaikkiaan huimat 992 numeroa. Kuten kansista näkyy, on meno ollut vallan hurhaa. Kansista vastaa Klaus Dill, kuten toisaalla Kvaakissa jälleen tiedettiin .

Ruotsissa tätä lehtiformaatissa ilmestynyttä Bessie-sarjaa julkaistiin vuosina 1971–1978. Uskoisin kyseessä olleen yhteispainatus, mutta mitään tukea näille arvauksilleni ei ole. On Bessie-sarjaa julkaistu myös Norjassakin.

Tietoni Suomessa julkaistuista Bessie-sarjakuvista ovat seuraavat:

Bessie 3/1971 (Taistelu Pirunvuorella)
Kansi: saksalaisen Bessy-lehden numero 149

Bessie 4/1971 (Siouxien kapina)
Kansi: saksalaisen Bessy-lehden numero 2

Bessie 5/1971 (Kuolema kalpeanaamoille)
Kustannusosakeyhtiö Finnbooks, Tapiola, yhteistyössä A.S. Interpresse, Kööpenhamina kanssa.
Vastaava toimittaja: H. Orava
Paino: Stenby Tryk A.S. Bagsvaerd, Tanska 1971
@ Standaard Uitgeverij, Antwerpen ja A.S. Interpresse.

Lehti on kokonaan väreissä ja se näyttää julkaistun kahdelle erilaatuiselle kansipaperille. Niistä parempilaatuinen tuntuu kuin se olisi lähes muovipintainen. Lehden lopussa on parisivuinen esittely nimellä Villin lännen kuuluisat naiset.

Bessie 6/1971
Kansi: saksalaisen Bessy-lehden numero 145

Bessie 7/1971 (Hurjan Jackin loppu)
Kansi: saksalaisen Bessy-lehden numero 142

[Jarkko Sikiö]

Wikipedia-artikkeli kertoo Bessie-lehden taustan saksaa taitaville. Sieltä minun sitä olisi ensiksi pitänyt etsiäkin, mutta en muistanut että oletuksena Wikipedia hakee vain valitun kielialueen artikkeleista.

Kyse on todella Lassien tavoin "tyttökoirasta", joka sai alkunsa belgialaisen Willy Vandersteen (1913–1990) kynästä. Sarjaa julkaistiin ensi kertaa belgialaisessa sanomalehdessä La Libre Belgique vuonna 1952.

Vandersteen palkkasi avukseen Karel Verschueren (1924–1982), jonka kanssa sarja löysi lopullisen muotonsa. Yhdessä he käyttivät pseudonyymiä Wirel. Vuodesta 1963 lähtien kaksikkoa avusti Frank Sels (1942–1986). Saksani ei kuitenkaan ole terässään, joten en ole varma mitä Verschuere-artikkelissa hänestä sanotaan vuosina 1966–1969.

Bessie-sarjakuvaa julkaistiin Saksassa ensin sarjakuvalehdessä nimeltään Pony, josta saksalaiskustantamo Bastei-Verlag sen kaappasi omaan julkaisuunsa nimeltään Felix. Kyseisen kustantajan julkaisema Bessie-lehti aloitti 992 lehden mittaisen taipaleensa vuonna 1965 ja se päättyi 1985.

Ennen kuin lehti näki päivänvalon, oli Bessie jo kovin suosittu, mikä näkyi lehden julkaisutahdin kiihtymisenä heti tuoreeltaan. Lehti aloitti neljän viikon välein ilmestyvänä julkaisuna, mutta numerosta 6 tahtia kiihdytettiin siten, että se ilmestyi kahden viikon välein ja numerosta 58 lähtien sitä julkaistiin jo viikottain.

Kuten kuolinvuosista voi päätellä, sarja päättyi tekijöiden ikääntymiseen. Saksantaitoni on niin ruosteessa, että minulle jää epäselväksi, mitä vuonna 1976 jälkeen lehden julkaisuhistoriasta sanotaan.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Oletpas Jiksi viime aikoina kaivanut paljon tietoa vanhoista lähes unohdetuista sarjakuvalehdistä (FBI, Lassie, Bessie, Rin Tin Tin, Tomahawk, Buffalo Bill)!

En tiennyt, että Bessie on nimeltään Bessy useissa maissa.

Tuolla luki, että vuosina 1976 - 80 julkaistiin saksalaisessa Bessy-lehdessä uusintoja. Lehden loppumisen jälkeen on tullut Bastei-kustantamolta uutta aineistoa sisältäviä erikoisjulkaisuja ja kahdelta muulta kustantajalta uusintoja.

Piirtäjä Verschueresta sanottiin omassa artikkelissa, että hän ”vaihtoi vuonna 1966 antwerpeniläiselle piirrosstudio Bessylle, johon hän tukeutui jälleen lyhyesti ja jolle hän työskenteli uudestaan vuonna 1969”. Juuri tämä Bessy-studio valmisti Bessy-tarinoita Saksaan. ”Lyhyesti”-sana viitannee tempoileviin työpaikkoihin.

[Jarkko Sikiö]

”Lyhyesti”-sana viitannee tempoileviin työpaikkoihin.

Kiitos selvennyksestä. Tajusin ristiintarkistaa tekijän nimen Lambiekin sivulta, mikä muotoilee tuon selkeämmin, eli tiet erosivat 1969.

Lisäksi Vandersteen-sivun kautta löytyy tietoa Bessy-lehden tekijävoimista.

Mitä tähän kaivamisintoon tulee, Hopeanuoli-mangan julkaisun yhteyteen olisi ollut hauska kirjoittaa Suomessa julkaistuista koirasarjoista. Kokeilin viikonloppuna millaisesta urakasta olisi kyse ja minun oli todettava, ettei aika vain millään riitä pohjatyöhön. Lisäksi minun lähestymiseni on hieman pragmaattinen, eli tahdon lukea mahdollisimman paljon lehtiä, joista kirjoitan. Kun hintaa tuolle puuhastelulle tulisi melkoisesti ja osa lehdistä on vielä vaikeasti saatavilla, päädyin purkamaan tietoni näihin ketjuihin, hyvä jos niistä oma hupinsa irtoaa.

Olen muutoinkin vasta herännyt hiljattain siihen, kuinka paljon tietoa suomalaisista julkaisuista katoaa. Moni näistä sinänsä hauskoista lehdistä ovat olleet lähinnä yhdentekevää paperijätettä, mitkä ovat vähitellen nuhjaantuneet yhä huonompaan kuntoon.

[Jarkko Sikiö]

Ohessa kansi julkaisusta Bessie 5/1971.

Kannet ovat omalla tavallaan varsin hienoja. Lehti on sisältä yhtä hurja kuin kannesta voi odottaa sen olevankin. Tarina on melko kunnianhimoinen lännenkertomus, jossa on melko voimakkaitakin teemoja. Lehti ei vastaa lainkaan mielikuvaa koirasarjasta.

Koska sisältö vastaa kantta, voidaan olettaa, että alkuperäisjulkaisu selviää pelkästään kannen perusteella. Tästä ei tietysti ole mitään iloa, kun alkuperäiskantta ei tunneta.

Suomessa Bessie jäi ilmeisesti 1970-luvullakin tunnetumman collien varjoon. Lassie-lehteä julkaistiin kilpailevan kustantajan, Williamsin toimesta, vuosina 1972–1973.

Mikä mahtoi lopulta olla Bessie-lehteä Suomessa julkaisseen yrityksen (Kustannusosakeyhtiö Finnbooks) kohtalo, kun ei Bessien lisäksi näin pikaisesti hakemalla löydy kuin Domino, tällainen nolo kioskipokkarisarja.

[Jarkko Sikiö]

Oli minunkin vaivauduttava kirjastoon saakka tutkimaan Martti Pöyhösen Keräilylehtien hintaopasta selvittääkseni, että Bessie-lehteä julkaistiin 1971 kahdeksan numeroa, vuosina 1972–1974 puolestaan kuusi numeroa vuodessa.

Julkaisijan vaihtumisvuotta ei opus paljasta, mutta vuonna 1974 lehteä julkaisi Semic. Julkaisijan myötä kansipaperin laatu ja logo ovat vaihtuneet, verrattuna vuoden 1971 lehtiin.

Meno sen sijaan on yhä varsin raisua, koska numerossa 3/1974 tarinan roisto kolkkaa sankarikoiran katalasti kivellä heittäen, minkä jälkeen sitoo kiven tämän kaulaan painoksi ja heittää jokeen!

Hyvä tavaton, jos minä olisin isä, en tätä antaisi kovin pienille tytöille luettavaksi. Lapset kuuleman mukaan kokevat voimakkaasti lapsiin ja eläimiin kohdistuvan väkivallan kuvaukset.

Älkää kuitenkaan vallan pelästykö, Bessie nimittäin puree köyden poikki ja selviää pintaan omin voimin, vuolaasta virrasta hänet pelastavat ystävälliset intiaanit. Roistotkin saavat opetuksen viimeisellä sivulla. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Huh sentään!

[Lurker]

Siis ei kai tuossa kannessa nuoli törrötä papoosen, siis vauvan, kantopussista?!? Herran jestas,...

[Jarkko Sikiö]

Siis ei kai tuossa kannessa nuoli törrötä papoosen, siis vauvan, kantopussista?!? Herran jestas,...

Kantopussista todellakin on kyse, kuva on hieman dramatisoitu versio sisäsivuilla nähdystä kuvasta, jossa pussi roikkuu ilman nuolta. Maassa nähdään lojuvan vain sotureja, mutta kun tarinassa on tautia levitetty huopien välityksellä, on tämä suorastaan inhorealistinen lännenkuvaus.

Kontrasti kuvituksen ja sisällön välillä on voimakas, joten paremmin nyanssit havaitakseni minun pitää lukea lehdet lävitse joku päivä kunnolla ajan kanssa.

[mkivimaki]

Osaakos joku sanoa paljonko näitä on kaiken kaikkiaan ilmestynyt?
Ilmeisesti vuosina 1973 ja 1974 molempina ainakin 6 numeroa..

edit: Ja lukihan tuo noissa Jiksin teksteissä kun jaksoin vaan kaikki katsoa..