Ultrasankarit/Ultraheroes

[Timo Ronkainen]

Hmm minkä maalaista piirttojälkeä on? onko tämä brasiliasta sain vain semmosen käsityksen joskus kauan sitten?

Kyllä nää ihan italialaisia ovat. Brasilialaisilla oli vastaavaa supersankariryhmää jo 1970-luvulla, että ehkä siitä se ajatus eteläamerikkalaisuudesta.

Timo

[Barks92]

Kyllä nää ihan italialaisia ovat. Brasilialaisilla oli vastaavaa supersankariryhmää jo 1970-luvulla, että ehkä siitä se ajatus eteläamerikkalaisuudesta.

Timo

Kyllä kiitos se oli se johon sekoitin... toivotavasti nekin joskus tulis suomeen.

[touhoserkku]

Kerrassaan nautinnollinen kokonaisuus. Kirjan omistavat pankaa merkille sivun 243 vikassa ruudussa esiintyvät Aku ja Iines. Äärimmilleen vietyä pelkistämistä.

[Koninkaulus]

No niin, kyllähän Ultraheroes oli oikein toimiva kokonaisuus. En ole tosiaan koskaan ollut mikään suuri supersankaritarinoiden, edes Disney-parodioiden ystävä, mutta tässä oli onnistuttu mainiosti. Kaikki kliseet samaan soppaan ja hyvää huumoria päälle, ja kuitenkin itse tarinakin oli toimiva. Piirtäjät olivat myös sopivia valintoja juuri tällaiseen tarinaan, vaikken kaikkien tyylistä ole aiemmin ihan hirveästi ehkä tykännyt.

Toivottavasti loputkin Ultraheroes-tarinat saadaan Suomeen jossain vaiheessa. Italiassahan yksi Topolino-numero puolisen vuotta tuon "päätarinan" jälkeen oli omistettu pelkästään Ultraheroesille. Olisivat nuo mielestäni tähänkin perään mahtuneet...Mutta ei kai uskallettu julkaista Taskaria ilman muutamaa "tavallista" tarinaa lopussa.

[hdc]

Jep, Ultraheroes tuli luettua ja viihdyttävä paketti tämä oli...tarinassa pommitettiin häpeämättä klisettä kliseen perään mikä toki ainakin näin one-shottina toimi hyvin, mahdollisiin seuraaviin tarinoihin joutuu ehkä keksimään jotain uutta
Tilaa oli viritellä kaikenlaisia hauskoja sivujuonia ja ne toteutettiinkin hyvin, kaikin puolin perusmainio iso Italo-ankkatarina.

Muista tarinoista se aikaisemmin julkaistu Taikis-Spektro-tarina oli vähän turha mutta muutkin olivat kivoja...

Hyvä paketti.

[Doctor Phantomizer]

Brasilian sankariryhmä kuvassa. Vasemmassa alakulmassa ei ole Viitatar vaan Touhon brasilialainen tyttöystävä.

Onkos tuo muuten ensimmäinen kerta kun Super-Hessu ja Punainen Herhiläinen (tms.) kohtaavat edes samassa kannessa? Hauskaa sinänsä, kun siinä suomessa julkaistussa PH tarinassa jossa Mikki ja Hessu ottivat PH:n paikan, ei Hessu ollut tyyliin koskaan kuullutkaan Superhessusta...

[Doctor Phantomizer]

Hyvä huomio. Vaikka Superhessu oli jo esiintynyt, niin Carl Fallberg keksi tuommoisen typerän Punaisen Herhiläisen. Veikkaan että syy oli batmania.

Mutta kyllä tuossa oli selkeästi Teräsmiehen/Kapteeni Amerikan piirteitäkin. Eli tuota vankkaa sankarillisuutta. Kyseisillä hahmoilla kun on omissa universumeissaan tapana saada muut sankarit tuntemaan itsensä hiirulaiseksi. Mikki ja Hessukin puhuivat siinä suomennetussa tarinassa PH:sta siihen malliin, kuin heidän omat saavutukset seikkailijoina olisivat jotenkin pienempiä.

PH oli minustakin jotenkin typerä, ja hiukka häiritseväkin persoona. Mutta tukikohta PH:lla oli mielikuvituksellinen. Eli liikkuva pilvi (tms.). Nykyäänhän tuommoinen tukikohta voisi helposti mennä läpi supersankari sarjakuvissakin.

[VesaK]

Katselin Ultrasankareita amerikkalaisessa sarjakuvakaupassa huhtikuussa ja tuumin että kaikkea soopaa sitä pitää USAAhan puskea kun ei perinteinen D-kama enää täällä kiinnosta. "Ei tätä varmaan Suomessa sentään", ehdin ajattelemaan, ja näin sitten kävi kuten kävi.
Jenkkipokkareissa paperi oli hieman paksumpaa ja kiiltävää, siksi opasiteetiltaan kepoisemmalle eli huokoiselle perustaskaripaperille painettuna US-tarinat näyttävät valjuilta ja rupuisiltakin.

Kiinnostavinta on tutkailla miten Mary A. Wuorion saksapohjainen käännös tarinasta Pyssyllä ei rahaa saa vertautuu tähän nyt suoraan alkuitaliasta suomennettuun versioon Viitattaren syntykertomuksesta. Cavazzanon piirros on edelleen Scarpeinta ikinä, mutta teksti on kokenut aikamoisen mutaation. Vuoden 1981 versiossa ei puhuttu mistään borgiamaisista, tappavista myrkyistä, vaan Hanhikki Hanhi (joka ei ole hanhen näköinen) onkin saanut (taika!)oppinsa Pelle Pelottoman yksityisoppilaana!
Saksalaiset ovat muutenkin nipsineet tekstiä kovalla kädellä, "Taikaviitta saa vastustajan" (AATK 56) tarinoiden juonissa on perusmondadoripastaa innoittuneempi ote, mutta repliikkien germaaninen typistäminen toimintapainotteisiksi iskulauseiksi haalentaa lopputulosta. Wuorion oivalluskyky pelaa tässäkin opuksessa erinomaisesti, vaan ei hänelläkään ole ollut loputtomasti aikaa hioa tekstiä.       

[VesaK]

Minulla ei ole enää tuota Taskari # 56:ta jotta olisi voinut verrata, mutta sanottava on että tuon feminismipuoli meni aikoinaan täysin ohi.

Saksalaiset ovat säilyttäneet vankasti sentään Roopen repliikkien sovinismin: "Naisilla on varpusen aivot (...) Teidän aseenne ovat huulipuna ja kyyneleet. Kyllä me (miehet) sen tiedämme."
Guido Martina (joka on kirjoittanut kaikki AATK 56 tarinat paitsi esinäytöstä) on ollut ironisella otteella liikenteessä. Toki Viitatar ja tämän varustaja Hanhikki plus nimikkokonnat on selvästi luotu tosissaan "sosiaalisena tilauksena" tyttölukijoita ajatellen - vaikka jo Jules Feiffer tiesi että poikiahan naissupersankarit eniten kiehtoivat.  

[Janne]

Hyvä oli arvostelu. Jäin kuitenkin miettimään, että eikös Taikaviitta esiintynyt Aku Ankassa jo ennen taskaria 41..?

[Timo Ronkainen]

Sarjan jossa Taikis esiintyi julkaistiin muinoin Ankassa siten lyhennettynä, että Taikaviitta oli siitä poistettu. Älä kysy miksi. 1970-luvun kultaisia aikoja ja Gutenberghusin asiantuntevat tanskalaistoimittajat.

Timo

[Pässi]

Sarjan jossa Taikis esiintyi julkaistiin muinoin Ankassa siten lyhennettynä, että Taikaviitta oli siitä poistettu. Älä kysy miksi. 1970-luvun kultaisia aikoja ja Gutenberghusin asiantuntevat tanskalaistoimittajat.

Menee vahvasti ohi aiheen, mutta minä muistan tuon jutun. Olen lukenut satunnaisia 70-luvun Akkareita ja tuon lisäksi muistan toisenkin taskareista vedetyn jutun. Sen jossa oli sirkusnorsu, jonka torahampat vaihtoivat värejä ja ontosta torahampaasta löytyi timantti. Alkuperäinen taskarijuttu oli todella mielenkiintoinen dekkaripössis, mutta akkari-versiosta oli poistettu ainakin 2/3:sosaa. Jutussa oli siis käytännössä vain alku ja loppu.

Varmaan näitä samoja 70-luvun Taskari <-> Akkari -jutskia on enemmänkin. Oma ketju kenties?

[Vincent]

Minähän en ole  juurikaan lukenut akkaria, taskari tai ylipäätään mitään Aku Ankka aiheista ainakaan vuoteen, mutta suurena Marvel-fanina päätin uteliaisuuttani katsastaa Ankkalinnalaisten supersankaroinnit.
Ei tässä sinällään kaiketi mitään vikaa ollut, sillä supersankari-tarinoita ja niitten kliseitä pilkattiin osuvasti ja hyvin, mutta jotenkin ei vain iskenyt. Tuntui siltä, että tähän oltiin haluttu tunkea, jopa "normaaleihin" Aku Ankka tarinoihin verrattuna, turhan paljon vitsejä. Mahdettiinko pelätä, että tarina olisi muuten liian paljon perheen pienemmille sopimatton? Lisäksi "se jokin" tökki koko tarinan ajan ja jäi vähän sellainen maku, että tämä tehtiin vain, jotta saataisiin myytyä Disney-sarjiksia amerikkalaisillekkin. Lisäksi Rautahansu oli aivan turha(/turhauttava) hahmo, jonka olisin mieluummin jättänyt pois.
Tiedä sitten olenko vain kasvanut ulos Akusta vai enkö vain osannut nauttia tästä aivot narikkaan-tyylillä, mutta voitti tämä ainakin sen Wizards of Mickey-albumin 6-0.