Sarjakuvan harrastajien määrä - Onko kellään tietoa?

[Jarkko Sikiö]

Akulla on lastenlehtenä siinä määrin erityinen asema, etten itsekään lehden tilaajamäärän ja harrastajakunnan suuruuden väliin vetäisi yhtäläisyysmerkkejä. Tosiharrastajia heistäkin löytyy melkoisesti, ei unohdeta sitä.

Mangan lukijat ovat selkeästi oma lukijakuntansa, samoin lännensarjakuvan lukijat. Nämä kaksi osajoukkoa tuskin leikkaavat toisiaan kovin suurelti, joten harrastajakunnan kokoa levikkien pohjalta laskettaessa päädytään summaamaan Willerin levikki (mikä sekin nostaa arvioosi suhteutettuna harrastajakunnan koon kymmenkertaiseksi) yhdessä mangan lukijoiden määrään.

Näin hiharavistuksenakin päädymme siten lukuun 20 000, ellei muisti petä Willerin ja mangan lukijoista esitettyjen lukujen kohdalla.

Mitkä olisivat muita tyypillisiä lukijaryhmiä, jotka selkeästi erottuisivat mangan ja lännensarjakuvan lukijoista? Summatkaa nämä lukijaryhmät muodostamaani pohjalukuun ja meillä on tyydyttävä perusta kokonaisharrastajakunnan määrälle.

[Reima Mäkinen]

Onko sarjakuvayleisöä tutkittu?

On ainakin pari kertaa Sarjisfestareilla (2003 ja 2004 tai 2005) järkätty aika laaja yleisökysely. Tuossa ekassa olin mukana ja tuloksia ei vissiin missään julkaistu, mutta siinä tutkittiin Festariasioiden lisäksi lähinnä juuri luku- ja ostotottumuksia sekä kysyttiin pohjatietoa kuten ikä, sukupuoli ja ammatti/koulutausta.

Myös Sarjakuvaseura järjesti suuren jäsenkyselyn samoihin aikoihin (2004?) joka tapauksessa sen tulokset myös julkaistiin Sarjainfossa.

Eikös nää postaukset ole hieman ristiriitaiset:

Kulutuskäyttäytymistä kieltäydyn pitänään osana harrastajan tuntomerkkiä.

Mangan lukijat ovat selkeästi oma lukijakuntansa, samoin lännensarjakuvan lukijat. Nämä kaksi osajoukkoa tuskin leikkaavat toisiaan kovin suurelti, joten harrastajakunnan kokoa levikkien pohjalta laskettaessa päädytään summaamaan Willerin levikki (mikä sekin nostaa arvioosi suhteutettuna harrastajakunnan koon kymmenkertaiseksi) yhdessä mangan lukijoiden määrään.

Näin hiharavistuksenakin päädymme siten lukuun 20 000, ellei muisti petä Willerin ja mangan lukijoista esitettyjen lukujen kohdalla.

Taidat sekoitta Willerin ja Mangan ostajien määrän niiden lukijoiden määrään? Puhut ilmeisesti ostajien määrästä, sillä ainakin mangaa lainataan paljon kirjastoistakin sekä kavereilta.

Silloin kun minä aloitin harrastamisen referenssinä käytettiin yleisesti Sarjakuvaseuran jäsenmäärää (noin 1000). Minusta se olikin aika hyvä mittari, vaikka kaikki harrastajat eivät olleekaan seuran jäseniä, kertoi Sarjainfon lukeminen siitä että sarjakuva-ala kiinnosti ihan yleisesti.

Nytten on sitten netti ja Kvaakin (tai jonkin muun foorumin jäsenmäärät), joka sekin antaa hieman osviittaa.
Minusta hieman vaikuttaa, että Vesa ei laske 2000-3000 harrastajaan mukaan mangakansaa? Eli itse hilaisin lukua noin tuhannella ylöspäin 3000-4000:een

Rajanvetokysymyksiähän nämä ovat. Missä iässä esimerkiksi ihminen on niin kypsä että se voidaan laskea harrastajaksi? Voiko lapsi harrastaa mitään tosissaan/vakavasti?  Paljonko pitää olla harrastusvuosia takana? 

EDIT: P.S. Yksi yleisesti käytetty mittari on myös festarikävijöiden lukumäärä. Kaikki harrastajat eivät tietenkään käy festareilla, mutta heitä on paikkaamassa muuta populaa. Näin päästäisiin suurin piirtein 5000 harrastajan lukumäärään.

[Jarkko Sikiö]

Eikös nää postaukset ole hieman ristiriitaiset

Ovat kyllä. Mielestäni lukua ei pitäisi haarukoida yksistään levikin perusteella, mutta koska faktapohjaa vaadittiin, heittäydyin mukaan ja heitin oman pohjalukuni, jonka toivon parempaa tietoa hallussaan pitävien haastavan. Onhan meillä Kvaakissa eri julkaisujen levikistä melko hyvääkin tietoa.

Kirjastolaitos on parasta, mitä verorahoilla tuotetaan, olen tämän Kvaakissa monessa eri yhteydessä todennut, joten en ole valmis vähättelemään sen merkitystä myöskään sarjakuvaharrastuksen ylläpitäjänä.

Harrastaminen ei ole ostamista tai omistamista. Ei kirjallisuuden harrastajankaan ole tarpeen ostaa omakseen hyllymetreittäin teoksia, kun verorahoillaan hän ylläpitää kokoelmaa, jossa on enemmän kirjallisuutta kuin hän koskaan kykenee lukemaan.

Sen sijaan kyseenalaistan jyrkästi harrastajien rajaamisen aktiivisiin Kvaakin lukijoihin tai edes aktiivisiin kuluttajiin. Harrastajakentässä on erilaisia harrasteneisuuden asteita, jota koetin analogiallani musiikin harrastajiin korostaa.

Samalla tavoin suhtaudun kysymykseen lasten harrastamisesta, totta ihmeessä lapset voivat harrastaa sarjakuvaa, itse olen harrastanut kahdeksanvuotiaasta lähtien!

[animaattori]

Kiitos oikein kovasti kaikille vastanneille!

Toivotan samalla oikein Rauhallista ja lämmintä Joulua jokaiselle.

Ystävällisesti:
Animaattori