Pitkään on tehnyt mieli avata aihe Wilhelm Buschista (1832-1908). Hän ansaitsee tulla huomioiduksi eurooppalaisen sarjakuvan esi-isänä siinä missä Töppferkin.
Nyt tulikin tilaisuus, sillä havaitsin jotakin mikä oli ainakin minulle uutta.
Maxista ja Moritzista (1865) alkaen on tunnettu Buschin tyylinä, että kerrotaan kuvakertomus ja selostetaan se hupaisilla riimitetyillä säkeillä kuvien alla. Tästä voi sitten itsekukin väitellä ja väännellä, onko se sarjakuvaa vaiko eikö, mikä pitäisi olla tekstin ja kuvien suhde, ja onko sillä merkitystä.
Ja nyt tulee se yllätys. Monet Buschin sarjakuvat ensimmäistä kertaa Fliegende Blätterissä ilmestyessään ovat olleet ilman mitään tekstejä. Kun ne on julkaistu uudestaan esimerkiksi Münchener Bilderbogenissa, silloin niihin on lisätty runotekstit. Tätä jälkimmäistä versiota on sitten tavattu pitää oikeana Buschina.
Ainakin Die Hohle Zahn (FB 1862, MBB 1862) ja Die Fliege (FB 1861, MBB 1866) ovat tällaisia. Kärpäsjutusta pari näytettä.
Koko juttu muuttuu äkkiä aivan toiseksi. Se mikä oli tekstien kanssa lähellä lasten kuvakirjaa tai vastaavaa, on ilman tekstejä fyysistä komediaa, Ohukaista ja Paksukaista 50 vuotta ennen Laurelia ja Hardya.