Tex Willer kirjasto

[Miqz]

Katso bellinghamista listaa "Seikkailut alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä"; sen mukaan kirjastossa edetään.
Täydennyksenä Jannen kommentteihin:
Värikirjasto 22:
- Kahmi kultaa ja kuole, Suomessa 12/1972 + kronikka
- Verta laitumilla, 1/1986
- Sabina tietäjä & Kangastus, 2-3 / 1986
Värikirjasto 23:
- Pankkiryöstö, 8/1971 + kronikka
- Komanchit ja kiväärit, 12 / 1971 + kronikka
- Pelon laakso, 5 / 1971 + kronikka
- Salamurhaaja, 6-7 / 1971 + kronikka
Värikirjasto 24:
- Käärmeen merkki, 7-8 / 1971 + kronikka
- Rajua peliä Laredossa, 4 /1972 + kronikka

Kiitti Hannu. Saisi olla kirjastossakin sisällysluettelossa vain kokonaisen pitkän tarinan nimi alkuperäisen nimen ja julkaisuvuoden kanssa, eikä jokaisen uuden liuskan nimeä niin helpottaisi seurantaa. Mihin tarinaan tuossa Bellinghamin listalla loppuu Italian liuskakausi?

Edit: entäpä mihin Italian julkaisusarjan viittaa tuo Bellinghamin italiankielisten numeroiden indeksointi? Onko näitä alkuperäisine kansikuvineen ja tekijätietoineen indeksoitu jossain muualla?

[Hannu]

Kirjasto no 23 ilmestyy 14.3. ja no 24 13.5.; ennen kesäkuuta ilmestyy tänä vuonna siis jo kolme numeroa; olisiko tämä nyt vihdoin tulkittavissa niin että loppuvuoden aikana tulisi kolme lisää eli yhteensä kuusi tänä vuonna? Pieni tiivistys tahtiin? Olisiko norjalaisten päät saatu kääntymään?

[Hannu]

Edit: entäpä mihin Italian julkaisusarjan viittaa tuo Bellinghamin italiankielisten numeroiden indeksointi? Onko näitä alkuperäisine kansikuvineen ja tekijätietoineen indeksoitu jossain muualla?

Tiedot viittaavat Italian normisarjaan; eli pokkarin numero ja sivu josta seikkailu alkaa. Italiassahan pokkarisarjalla on juokseva numerointi; ei siis niinkuin meillä (numero ja vuosi). Tällä hetkellä mennään pokkarisarjassa  numerossa 639. Alkuperäiset kansikuvat tekijätietoineen löytyvät Sergio Bonellin Editoren sivuilta http://www.sergiobonellieditore.it/sezioni/10/tex

Kohdasta "arretrati" pääsee selamaan normisarjaa, maxeja, suuralbumeita sun muita.

Noin sata ensimmäistä seikkailua ilmestyi alunperin ensin liuskoina ja vasta sen jälkeen pokkareina. Italiassa liuskoja ilmestyi muistaakseni lähemmäs tuhat; näistä noin kolmannes (sieltä alkupäästä) julkaistiin Suomessakin liuskoina 1953-65. Liuskojen kansia taas pääsee ihastelemaan Tino Simonettin sivuilta, eli vaikka tuolta: http://www.tinosimonetti.it/TEX%20STRISCIA%201.htm

Tuossa yksi liuskakansi uusimmassa kirjastossa olleesta tarinasta:

[TOSA]

Kiitoksia tiedosta. Aika monta kirjastoa pitää kyllä ostaa ennen liuskoista luopumista. Toisaalta määrällisesti liuskoja puuttuu huomattavasti enemmän kuin kirjastoja ja tulee varmasti huomattavasti edullisemmaksi ostaa kirjastot kuin liuskat

Tex Willer kirjastot 1-15 ostettu ja kaikki minulla olleet liuskat myyty/vaihdettu. Alunperin ajattelin että ostan vain nämä kirjastot mutta kyllä taitaa loputkin tiensä hyllyyn joskus löytää. Eipä ole onneksi vielä mitään kiirettä kun osat 1-5 on vasta luettuna.

[Hannu]

Jaha, radikaali ratkaisu! Eikö yhtään kirpaissut liuskoista luopuminen?

[TOSA]

Jaha, radikaali ratkaisu! Eikö yhtään kirpaissut liuskoista luopuminen?

Sarjakuvista luopuminen kirpaisee aina. Enemmän tai vähemmän riippuen siitä mitä muistoja lehteen liittyy. Toisaalta liuskoja oli minulla vain muutamia kymmeniä niin taloudellisesti kirjastot olivat huomattavasti edullisempi ratkaisu. Eniten kyllä kirpaisi se kuinka vähän niistä vaihdossa sai ja kuinka heikosti ne huutonetissä menivät kaupaksi. Toisaalta en kyllä kovin pitkään niitä ehtinyt huutonetissä kaupitella ennen divarikierrosta. Tex Willerit 1971-1977 ovat myös saaneet väistyä kronikoiden tieltä joten täydellistä Tex Willer kokoelmaa ei minulle ikinä tule. Mutta ainakin tulee olemaan kaikki suomeksi julkaistut jossain muodossa aikanaan.

[Janne]

Tex Willerit 1971-1977 ovat myös saaneet väistyä kronikoiden tieltä joten täydellistä Tex Willer kokoelmaa ei minulle ikinä tule.

Iik! Kyllä minä olisin sata kertaa mielummin säilyttänyt alkuperäiset :-).

[luuna]

Sarjakuvista luopuminen kirpaisee aina. Enemmän tai vähemmän riippuen siitä mitä muistoja lehteen liittyy.

Itse tein saman ratkaisun kun Tex kirjastot alkoivat eli liuskat myyntiin ja kirjastot tilalle. Täysi liuska setti myyntiin, aluksi yritin kokonaisuutena mutta pian huomasin että ainut tapa realisoida nuo järkevästi oli vuosikerroittain ja lopuksi yksittäisnumeroina. Jälkeenpäin totesin olleeni asialla aivan kalkkiviivoilla koska tuolloin noista sai vielä "hyvän hinnan". Nykyäänhän Tex liuskojen hinnat ovat laskeneet kuin se kuuluisa lehmän häntä ja kiinnostus niitä kohtaan on suorastaan romahtanut. Toki ainahan joku ostaa jos hinta on sopiva...ostajalle.
Luopumista helpotti se että minulla ei ollut mitään lapsuuden sidettä noihin ja noiden lukeminenkin oli vähän niin ja näin. Loistavaa että nuo tarinat saatiin täydellisinä ja väreissä hyvässä formaatissa.

Pokkarikokoisista Texeistä sitten onkin vaikeampi luopua koska noiden lukemiseen liittyy mielikuvia menneestä... Vaikka nuo tarinat löytyvät kronikoista ja kohta jo kirjastoistakin (ainakin osittain) saavat pokkari Texit koristaa hyllyä. Nykyään riittää kun kaikki suomeksi julkaistut tarinat löytyvät hyllystä eikä enää tarvitse omistaa kaikkia mahdollisia julkaisu formaatteja mm. noita paria Pulp pokkaria.

[TOSA]

Iik! Kyllä minä olisin sata kertaa mielummin säilyttänyt alkuperäiset :-).

Niin luultavasti minäkin jos 1971-1974 olisivat olleet täysiä vuosikertoja ja kaikki hyvässä kunnossa. Kun keräilyn on aloittanut 7-vuotiaana nimenomaan Tex Willereillä ja Aku Ankan taskukirjoilla ei silloin ole vielä osannut valita ihan priimoja. Näissäkin tuli edullisemaksi ostaa kronikat kuin puuttuvat ja hyväkuntoiset numerot tilalle. 1978 vuosikerta on minulla erityisen huonossa kunnossa joten se ainakin vaihtuu vielä kronikoihin mutta vuosikerta 1979 ja siitä eteenpäin onkin jo harkittava tarkkaan. Jos nyt kronikkoja edes tulee niin pitkälle. Sitten jos samat numerot on julkaistu kirjastoissa saa luultavasti kronikat lähteä hyllystä ja kirjastot tilalle.

[El Reijo]

No ei ole tullut kyllä luopuminen mieleenkään vaikka kaikki kohtuu hyvin onkin hyllyssä...ööh eikä Tex suinkaan ole ainoa sarja. Lukemista varten ei enää tarvitse liuskoja ja alkupään pokkareita olla mutta se nostalgia mikä niistä huokuu... Liuskojenkin keräily alkoi vasta joskus 80-luvulla kun selvisi että sellaisiakin on. Jäi kivoja muistoja miten niitäkin tuli hankittua 20 vuoden aikana milloin mistäkin. Eiköhän ne hinnat vähän mene näiden taloussuhdanteidenkin mukaan jotta nyt taitaa olla ostajan markkinat...

[Hannu]

Minä taas sain 60-luvun liuskatexit alakouluikäisenä vanhemmilta veljiltäni 60-luvun puolivälin tienoissa, samoin kuin aika läjän viidakkoja ja villiä länsiä. Nuo ovat siitä lähtien kulkeneet mukanani; tuskimpa noilta ajoilta mitään muuta tavaraa on tallella. 50-luvun liuskat hankin sitten 70- 80-luvuilla divareista. Eka normitexi jonka ostin  oli muistaakseni 5/1971; neljää ekaa oli mennyt huomaamatta tai sitten niitä ei edes ollut saatavilla silloisella kotipaikkakunnalla; nuo neljä ekaa ostin sitten myöhemmin divareista. Tuosta lähtien olen kaikki ostanut, joskus 1980-luvulla siirryin kestotilaajaksi. Että kyllä minulla ainakin niin paljon nostalgiaa näihin liittyy etten hevillä texeistä luovu.

[Ili88]

Sydän verta pumpaten olen luopumassa koko perussarjasta, ensimmäisestä numerosta lähtien aina tähän päivään asti. Ikää alkaa olla 50+ ja jälkikasvu ei ole pätkääkään kiinnostunut kokoelmasta. Jätän itselleni kirjaston, Maxit ja suuralbumit.
Sarjakuvaa on hyllyissä ja laatikoissa niin paljon etten ikänäni ehdi niitä uusintalukemaan, varsinkin kun koko ajan tulee kaikki mielenkiintoisimmat uutuudet hommattua.

[Hannu]

Sydän verta pumpaten olen luopumassa koko perussarjasta, ensimmäisestä numerosta lähtien aina tähän päivään asti. Ikää alkaa olla 50+ ja jälkikasvu ei ole pätkääkään kiinnostunut kokoelmasta. Jätän itselleni kirjaston, Maxit ja suuralbumit.
Sarjakuvaa on hyllyissä ja laatikoissa niin paljon etten ikänäni ehdi niitä uusintalukemaan, varsinkin kun koko ajan tulee kaikki mielenkiintoisimmat uutuudet hommattua.

Tutulta kuulostaa. Ei minunkaan poijjat ole yhtään texeistä innostuneita, vaikka olen kyllä yrittänyt eri tavoin houkutella; tietsikkapelit, ne niitä koukuttaa. Kirjasto, maxit, suuralbumit, siinähän se kerma on. Nuin mäkin tekisin jos olis pakottava tilanne. Hieman tietysti tällä ikää alkaa mietityttää, että näinkähän tulee se päivä jossa itsestä aika jättää ja jälkikasvu kärrää Texit sun muut kokoelmat roskiin.

[mkivimaki]

Tutulta kuulostaa. Ei minunkaan poijjat ole yhtään texeistä innostuneita, vaikka olen kyllä yrittänyt eri tavoin houkutella; tietsikkapelit, ne niitä koukuttaa. Kirjasto, maxit, suuralbumit, siinähän se kerma on. Nuin mäkin tekisin jos olis pakottava tilanne. Hieman tietysti tällä ikää alkaa mietityttää, että näinkähän tulee se päivä jossa itsestä aika jättää ja jälkikasvu kärrää Texit sun muut kokoelmat roskiin.

Meillä on vaimo onneksi sen verran tietoinen asiasta, että ainakaan roskiin ei kärrää mitään, vaikka itse heittäisinkin lusikan nurkkaan. Tarttee muksujakin opastaa sitten, kun vähän kasvavat. Se on sitä karua todellisuutta. Ei täältä kukaan ole hengissä selvinnyt.

[Miqz]

Kirjasto 23 oli Libriconissa hyllyssä. Varmaan muuallakin jo. Eetu on lomalla tän viikon, en tiedä onko ehtinyt "tilaajille" postittelemaan vielä.