Tex Willer kirjasto

[Asko AA]

Seuraava Kirjasto tuleekin maaliskuussa, Akat. kirjakaupan mukaan:
"Tex Willer Kirjasto 7: Kit Willer - Tex Willerin poika",
ilmestyy alustavien tietojen mukaan 11.3.2011.

Meni vasta tänään ladontaan.
Viivästys juontuu Norjan toimituksesta, joka ei saanut materiaalia kuosiin: uusi levittäjä ja uusi paino (joka sekin vaihtui vielä kerran) vaativat säätöjä. Vuoden 2011 Kirjastot jäävät siis sittenkin viiteen.

[Hannu]

Muistaakseni aiemmin on ollut keskusteluja siitä, milloin Kirjastossa päästään albumeihin tai Letteriin tai Ticciin ym., mutta jos nyt oletetaan, että tänä vuonna tulisi kuusi kirjastoa, kun viime vuonna tuli se viisi ja toissa vuonna yksi...niin...

...missä vuodessa oltaisiin tämän vuoden (2011) kuudennessa numerossa?

Värikirjaston numeroissa 11/12 liikutaan suunnilleen siellä Suomen liuskojen mukaan vuodessa 1962-63; mukaan väliin mahtuvat Merihevosen mysteeri ja Dodge City maxien seikkailut, jotka aikoinaan Suomessa jäivät ilmestymättä.

[Wladislaw]

Olisi kiintoisaa saada tietää, koska elokuva on saanut ensi-iltansa Italiassa.

Asiaa sivuten, britti-DVD:n julkaisupäiväksi kerrotaan Amazonilla 24.1. ja ennakkotilaushinta on sangen kohtuullinen 6 puntaa. Sen sijaan tiedoista ei käy ilmi, onko minkään kielistä tekstitystä.

[Hannu]

Tavailen uusinta väriWilleriä, ja totean että käännökset on laitettu ihan uusiksi. Aivan hillittömiä juttuja Renne jäljiltä (hyvä Renne!), esim. s.238-9, tapaaminen Everstin kanssa ja s.247-252 välienselitteyly kananmuna-Olofin kanssa: "Satans helvete! Onko muka pikkujuttu, että rikotaan toisen munat ja ammutaan puhki hyvä karvalakki?" Ei se ihan näin muistaakseni liuskoissa ollut.

[*Mika*]

... Aivan hillittömiä juttuja Renne jäljiltä (hyvä Renne!)...

Itselläni on vain pokkarit ja erikoisjulkaisut (ei liuskoja), mutta olen lukenut nuo tarinat pokkareista oliko se nyt vuonna 2003. Liuska-ajan Texseissä on paljon tekstiä verrattuna nykyajan Texeihin ja suht pieniä kuvia (ainakin vain näin sarjakuvien lukijan mielestä) ja Kirjastossa nuo vanhat tarinat pääsevät oikeuksiinsa.

Minä luin tuon Kirjaston nro 6 joulun / loppiaisen välissä ja pidin lukemastani! Kieli oli todella rehevää ja ainakin nuo vanhat tarinat pääsevät värillisinä oikeuksiinsa - ainakin minun mielestä!  Lisäksi tarinat olivat nyt luettavissa kokonaisuutena yhteen pötköön. Pokkareihinhan noita liuska-ajan tarinoita on ripoteltu yleensä vuoden välein parin pokkarin verran.

Seuraavaa kirjastoa odotellessa ja ensi viikolla taitaakin tulla pokkari 1/2011!

[slider]

kysyisin että onko jo ilmestyneet kirjastot galepin piirtämiä?
t. nobody

[Hannu]

Kun kerran värikirjastossa julkaistaan tarinat alusta alkaen alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä, niin luonnollisesti tähän mennessä ilmestyneet ovat Galepin piirtämiä (lukuunottamatta yhtä Uggerin piirtämää lyhyttä seikkailua). Ja Galepia pääasiassa ovat seuraavien vuosienkin värikirjastot. Gamba ja Muzzi astuvat ensin kuvaan ja sitten Nicolo. Ensimmäinen Letterin piirtämä seikkailu (Väijytys kalliolla) ilmestynee jossain numeroiden 33 / 34 kieppeillä eli nykyvauhdilla joskus viiden vuoden kuluttua. Ja eka Ticci (Tellow Creekin verilöyly) jossain numeroiden 42/43 kieppeillä.    

(Edit) Cheyenne olikin jo ehtinyt antaa samansuuntaisen vastauksen toisessa ketjussa. No hätä, eiköhän mene viesti perille.

[Hannu]

Uusi värikirjasto "Kit Willer - Tex Willerin poika" pitäisi ilmiintyä parin viikon sisällä, hieno homma! Minun makuuni yksi parhaista tarinoista sieltä varhaispäästä. Jee! Ja ennen kaikkea, värikirjasto jatkuu...

[OM]

Tästä on jo aikaisemminkin ollut puhetta, minä saan odotella ensimmäisiä Giovanni Ticcin juttuja varmasti 6-7 vuotta. Hieman liian pitkä aika odottaa. Elämä yleensäkkin on niin hauras. Mitä tahansa voi tapahtua jokaiselle meistä. On se niin helvatan väärin, kun aika menee eikä se odota. Ja Ticciä pitää odottaa noin kauan. Olisi niin paljon vielä nähtävää ja koettavaa sarjakuvan maailmasta. Mutta aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen mitä haluaisi tehdä. En tiedä teistä muista.

Täytyy yrittää ottaa selkoa, onko noita värikirjastoja joissa on Ticcin juttuja saatavina väreissä mistään. Ei sen ole minulle pakko olla juuri Suomenkielisenä painoksena. Mikä tahansa käy, kunhan paino jälki on vähintäänkin kohtuullista.

Minulla on jokunen LÄNNENTIE lehti Italiankielisinä värillisinä ja on tosi hienon näköistä lukea lännentietä väreissä.....tai siis katsella minun tapauksessani vain hienosti piirrettyä sarjakuvaa ruutuina.

[Asko AA]

Täytyy yrittää ottaa selkoa, onko noita värikirjastoja joissa on Ticcin juttuja saatavina väreissä mistään. Ei sen ole minulle pakko olla juuri Suomenkielisenä painoksena. Mikä tahansa käy, kunhan paino jälki on vähintäänkin kohtuullista.

Repubblica-lehdellä on edelleen tilaussivu noita värikirjastoja varten:
http://www.servizioclienti.repubblica.it/index.php?page=vpclist&idcollana=811

Painojälki on vähintään kohtuullista (lue: erinomaista -- niin kuin Suomen versioissakin), ja värityskin tuntuisi kohenevan vaativamman grafiikan myötä. Ticci-kauden kirjojen tunnistamisessa saanet apua Kvaakin Tex-moriscoilta, minulla kun ei enää ole toimituksessa ollutta arsenaalia käden ulottuvilla.

Olen koko ajan ollut kade alkuperäiskirjojen mattapintaisista, taiteliepeillä vahvistetuista kansista ja lisäartikkeleista (joihin Norja ei hankkinut oikeuksia tai sivupohjia). Joten lisäarvoa löytyy!

[OM]

Kiitos Asko tuosta Italian kielisestä värikirjasto listasta. Eikä hintakaan ole mikään päätähuimaavaa.  9,90 e/ kpl- halvempaa kuin suomalaiset Texit.

Pahuksen norjalaiset toimittajat kun eivät hankkineet oikeuksia kaikelle sille lisämateriaalille mitä noissa Italia versioissa on. Voi horman kekäleet!. Jotenkin tuntuu, että Italalaiset satsaavat enemmän laatuun. Asko mainitsi, että noissa Italialaisissa värikirjastoissa on taite liepeetkin, joka estää kannen selän kulumista.

Sitten asiaa kvaakin Texin moriscoille:

Missä noissa listan kirjoissa on Giovanni Ticcin tarinat? Entäpä Alberto Giolittin?

Kiitos jos joku osaisi vastata! En ymmärrä sanaakaan....tai yhden sanan Italiaa ja se on grazias.  

[Hannu]

Missä noissa listan kirjoissa on Giovanni Ticcin tarinat? Entäpä Alberto Giolittin?

Jos ei omista italian väriwillereitä - tai aika suurta osaa niistä - niin on aika vaikea tarkkaan sanoa missä numerossa mikäkin seikkailu on. Mutta käyttämällä apuna esim. Jannen Hornan kekäleet- kirjassa olevaa taulukkoa, jossa on seikkailut alkuperäisessä järjestyksessä sekä piirtäjät ym (sama taulukko päivitettynä löytyy jostain tex-norminumerostakin) tai bellinghamin sivuja, on helppo löytää Ticcin piirtämät seikkailut. Bonellin sivuilta taas löytyy kaikki väriwillerien kannet, joiden perusteella on mahdollista arvioida (suunnilleen) missä numerossa mikäkin seikkailu on. Tässä minun arvioni 10 ensimmäisen Ticci-seikkailun osalta:

Yellow Creekin verilöyly: väritex nro 43
Apashien maa: 48
Traaginen risti: 55
Luvattu maa: 64
Dakotojen sanoma: 72
Junaryöstö: 77
Veristä hiekkaa: 80/81
Nogalesista etelään: 83/84
Coloradon kultaa: 86/87
Santa Cruz: 90

Tuohon arvioon kun lisää +/- 1, niin koko varmasti osuu oikeaan. Että siitä vaan jäljittämään loppuja Ticci-seikkailuja! Yhteen väriwilleriin menee sivumääräisesti noin 2,5 norminumeroa (lukuun ottamatta alkupään n. 30 numeroa, joissa sivumäärä oli suurempi); tämän perusteella voi jo summitaisesti määrittää missä mennään.

[OM]

Kiitos Hannu yställisyydestäsi kun vaivauduit tekemään tuota Ticci listaa.  Kiva tietää hieman, missä noista monista on juuri ne omat suosikki jaksot. En ole koskaan halunnut kerätä kaikkia julkaistuja Texejä.... ei riitä tila ja rahat. Mutta on kiva silloin tällöin ilahduttaa itseään pienillä sarjakuvallisilla aarteilla.
Kiitos listauksesta!

[Mosabacka]

Hannun rukoukset on kuultu. Kirjasto seiskaa on saatavilla. Nyt silmät ja korvat tarkkoina ja omaa arvoteosta hankkimaan. Keinojahan on monia. Tosin suosin itse laillisia tapoja. Ja ei, minulla ei vielä ole seiskaa itselläni.

[OM]

Olin huomaavinani, että uusi Tex kirjasto osa 7 on painettu muistaakseni Suomessa jos en väärin muista. Ja opuksen paperin laatu oli muuttunut karheampaan suuntaan, mitä minä en pidä hyvänä ratkaisuna. Paperi ei ollut enään niin kiiltävä pintaista kuin aikasempien. Minusta paperin laadulla on merkitystä lopputulokseen hyvinkin paljon. Kiitlävämpi pintainen paperi on jotenkin parempaa värillisissä julkaisuissa kuin karhea, joka syö mustetta huokosiinsa rutkasti enemmän. Se näkyy jäljessä. Mutta....makuasioitahan nää vaan on eikö vain!