Author Topic: Morgan Kane  (Read 152075 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Morgan Kane

  • Jäsen
  • Posts: 179
Vs: Morgan Kane
« Reply #375 on: 30.06.2020 klo 09:36:55 »
Luen englanniksi Morgan Kane El Gringoa, ehkä englanninnos on syynä mutta muutama outo seikka tullut toistaiseksi vastaan.

Kirjan alussa Kanella on Walker Colt. Myohemmin kuitenkin Navy. Sitten taistelussa patiolla Bordenin pyssymiehiä vastaan Kanen kädessä oli Peacemaker, vaikka vasta taistelun jälkeen hän omi peacemakerin kuolleelta pyssymieheltä.

Tämän jälkeen Kane putosi vesiputoukseen. Myohemmin hän tarkisti Colt Peacemakerin patruunat että ruuti oli kuivaa. Kuinkas tämä tapahtuu jos mukana ei ole kätevää aseseppä-varustusta että saa patruunat avattua ja vaikka karistettua ruudin kuivalle paperille ja todettua että joo kuivaahan se, ei muuta kuin ruudit takaisin sisälle ja patruunat taas kokoon...

Garwin

  • Jäsen
  • Posts: 378
Vs: Morgan Kane
« Reply #376 on: 30.06.2020 klo 13:23:10 »
Jep, noista eri revolvereista, niiden eroista ja Kjell Hallbingin virheistä niiden suhteen on puhuttu aiemminkin (sivut 13. ja 14. tässä ketjussa) ja kuten tuolla sivulla 14. totesin, ei ihme jos noissa kaikissa menee niin kirjailija, kääntäjä, kuin lukijakin sekaisin.

Itse en ennen esimerkiksi tiennyt kuinka samannäköiset Coltin 1860 Army ja 1861 Navy ulkonäöltään ovat, vaikka edellinen on kaliiperiltaan .44 tuumaa ja jälkimmäinen .36 tuumaa. Sitten on vielä olemassa aikoinaan suosittu malli Colt Navy 1851.   http://levergunscommunity.org/viewtopic.php?f=1&t=63108

Niin kutsuttu Colt "Peacemaker" taas on viralliselta nimeltään Colt Single Action Army (Colt SAA), jonka tuotanto aloitettiin 1873.

Herman.

  • Jäsen
  • Posts: 383
Vs: Morgan Kane
« Reply #377 on: 01.07.2020 klo 13:40:11 »
Kane putosi vesiputoukseen. Myohemmin hän tarkisti Colt Peacemakerin patruunat että ruuti oli kuivaa. Kuinkas tämä tapahtuu jos mukana ei ole kätevää aseseppä-varustusta että saa patruunat avattua ja vaikka karistettua ruudin kuivalle paperille ja todettua että joo kuivaahan se, ei muuta kuin ruudit takaisin sisälle ja patruunat taas kokoon...

Itse en nyt muista, miten tuo kohtaus Suomen kirjassa meni, mutta aika vaativalta toimenpiteeltä kuulostaa ilman kunnon välineitä ja alan asiantuntemusta ja se että miten tuollainen toimenpide käy mahdollisimman kätevästi ja turvallisesti, ilman siis että nalli räjähtää silmille. Pakko tunnustaa etten itsekään ole mikään aseteknikko, joten vähän jäi kiinnostamaan, että miten moinen käytännössä onnistuisi. Toki se silti on jotenki mahdollista tehdä. 8]
« Last Edit: 01.07.2020 klo 14:04:29 by Herman. »

Garwin

  • Jäsen
  • Posts: 378
Vs: Morgan Kane
« Reply #378 on: 01.07.2020 klo 15:23:49 »
Suomennoksessa vedestä pois nousemisesta oli kulunut yli vuorokausi ja teksti: "Hänen vaatteensa olivat nyt kuivat. Revolveri oli täysin kunnossa ja myös patruunat olivat säilyneet kuivina. Hän oli tarkastanut jokaisen erikseen." - Hallbing ei varmasti ajatellut asiaa sen enempää ja kuittasi sen vain tuolla "tarkasti patruunat" lauseella.

En ole asiantuntija vanhojen ammusten alalla, mutta ainakin nykyiset ammukset ovat hyvin vesitiiviitä. Paljon riippuu siitä kuinka kauan ammus on ollut veden alla. Lyhytaikaisen kastumisen korjaamiseen yleensä riittää pelkkä päältä kuivaaminen ja pieni öljyäminen ruostumisen estämiseksi.

Itse kuvittelisin että Kane vain tutki ne päältäpäin ja kuivasi patruunat huolellisesti. Heh, ainakin lännenfilmeissä patruunan voi avata pelkällä veitsellä ruudin karistamiseksi, mutta kiinnipuristaminen ei onnistuisi ilman jonkinlaisia hohtimia, tms. Kenties Kane avasi yhden patruunan varmuuden vuoksi. Lukijan mielikuvituksesta kiinni.
 

Morgan Kane

  • Jäsen
  • Posts: 179
Vs: Morgan Kane
« Reply #379 on: 01.07.2020 klo 19:25:27 »
Englanninnoksessa "He was now dry again. The gun too was usable again, with the bullet powder dry - he had checked every one of them".

Jossain myohemmässä Kanessa muistaakseni Kane tutkii jokaisen luodin silmämääräisesti ja vaihtaa ne padit joissa on ruosteläikät tai joista muuten vaan tulee negatiivinen viba, hinkaten kankaalla kudit kuiviksi ja kiiltäviksi.

Huom! Englanninnoksessa esiintyvä ajatusviiva. Kääntäjällä ilmeisesti oli kaunokirjallisia ambitioita.

Morgan Kane

  • Jäsen
  • Posts: 179
Vs: Morgan Kane
« Reply #380 on: 07.07.2020 klo 16:36:57 »
#39 El Gringo's Revenge. Kappaleen 5 alussa "Coyote, Gomez and Kane left the hacienda in early September, crossed Sierra Nevada from east to west, and at the end of October saw the sharp, snowcapped peaks of Sonora".

Kaksi kuukautta ratsastaa Chihuahuasta Sonoraan!? Google kartta näyttää about 200, 300 km korkeintaan välimatkaa! Minulla oli 70-80-luvulla erittäin tarkka ja yksityiskohtainen kirjakartta, Valittujen palojen, harmaat pehmeät kannet, ja muistan kuinka tarkasti näytti esimerkiksi osavaltioiden county-rajat ja pienet kylät, ja lännenkirjoja lukiessa kartasta aina hahmotin paikkoja että missä mentiin.

Tuli vaan mieleen että jo 70-luvulla funtsin että vai että kaksi kuukautta!

Tykkään tästä El Gringon kostosta enemmän kuin El Gringosta. Muutamia kohtauksia hahmotan sarjakuvan muistojen perusteella. Esim kun Zardo petturi saa loppunsa vasten adobe-savi-seinää...

TexKiller

  • Jäsen
  • Posts: 734
Vs: Morgan Kane
« Reply #381 on: 07.07.2020 klo 20:08:03 »
#39 El Gringo's Revenge. Kappaleen 5 alussa "Coyote, Gomez and Kane left the hacienda in early September, crossed Sierra Nevada from east to west, and at the end of October saw the sharp, snowcapped peaks of Sonora".

Kaksi kuukautta ratsastaa Chihuahuasta Sonoraan!? Google kartta näyttää about 200, 300 km korkeintaan välimatkaa! Minulla oli 70-80-luvulla erittäin tarkka ja yksityiskohtainen kirjakartta, Valittujen palojen, harmaat pehmeät kannet, ja muistan kuinka tarkasti näytti esimerkiksi osavaltioiden county-rajat ja pienet kylät, ja lännenkirjoja lukiessa kartasta aina hahmotin paikkoja että missä mentiin.

Tuli vaan mieleen että jo 70-luvulla funtsin että vai että kaksi kuukautta!



Jos jumiutui useampaankin majataloon viskiä maistelemaan päiväkausiksi ja kirjoittaja ei muistanut mainita asiasta?

 ???

Morgan Kane

  • Jäsen
  • Posts: 179
Vs: Morgan Kane
« Reply #382 on: 07.07.2020 klo 20:51:19 »
Jos jumiutui useampaankin majataloon viskiä maistelemaan päiväkausiksi ja kirjoittaja ei muistanut mainita asiasta?

 ???
no joo mutta heille oli annettu tehtävä ja tavoite ja siinä oli sellainen kiireellisen kostoretken tuntu.

Herman.

  • Jäsen
  • Posts: 383
Vs: Morgan Kane
« Reply #383 on: 08.07.2020 klo 12:46:22 »
Tykkään tästä El Gringon kostosta enemmän kuin El Gringosta.

Itsekin pidin enemmän tuosta jälkimmäisestä tarinasta. Meno muuttui karummaksi, mielenkiintoisemmaksi ja dramaattisemmaksi. Niin ja myös tuo sarjakuvaversion kohtaus muistui nyt itsellenikin mieleen ja petturi Zardon lahtaaminen valkoista savitiiliseinää vasten, veren roiskuessa ympäriinsä tummasta hahmosta luotien osuessa häneen.  ^-^

Garwin

  • Jäsen
  • Posts: 378
Vs: Morgan Kane
« Reply #384 on: 08.07.2020 klo 14:01:48 »
Kaksi kuukautta ratsastaa Chihuahuasta Sonoraan!? Google kartta näyttää about 200, 300 km korkeintaan välimatkaa!

Minäkin yritin Google Maps'istä ja muualtakin netistä selvittää paikkoja ja tuota reittiä.

Kirjassa sanotaan että he lähtivät liikkeelle kylästä, joka oli aivan Sierra Nevadan itäpuolella. Chihuahuan ja Sonoran välissä on todella vuoristoalue, joka näyttää aika vaikeakulkuiselta ilmakuvissa. Mutta kuinka vaikeakulkuista maasto on Chihuahuan puolella, itse vuoristossa ja vuoriston jälkeen? Kuinka vaikeaa on ylittää vuoristoalueen jokia? Kuinka paljon pitää kierrellä että selviää vuoret ylittävistä solista? Kuinka korkealla ollaan, 3 km? Meksikon vulkaaniset vuoristoalueet ovat tunnetusti erittäin vaikeakulkuisia. Sen tiesivät jo sinne piiloutuneet Geronimon apassit ja Panco Villa joukkoineen sisällissodan aikoina.

En löytänyt netistä Meksikosta edes vuoristoa nimeltä Sierra Nevada. Ainakin Nevadan ja Kalifornian välissä USA:ssa on Sierra Nevada. Sen sijaan lännentarinoihin lujasti liittyvä Sierra Madren vuoristo ulottuu kyllä Chihuahuaan ja Sonoraan.

Heh, en tiedä. Tällainen Morgan Kane-kirjoihin liittyvä salapoliisityö on joka kerta niin mielenkiintoista. Mutta välillä, kuten tässä, se näpäyttää uteliaan ja pikkutarkan lukijan (kuten minä ja ilmeisesti nimimerkki Morgan Kane) sormille. Ehkä pitäisi vain antaa kirjojen kertomusten lipua eteenpäin liikoja miettimättä... jos vain pystyisi. 

Morgan Kane

  • Jäsen
  • Posts: 179
Vs: Morgan Kane
« Reply #385 on: 08.07.2020 klo 15:12:37 »
Juu, hupimielellähän minä näitä mietin, tosin varsinkin Kane-kirjojen ja villin lännen historiakirjojen suhteen on mielenkiintoista uppoutua välillä taustahistoriaan ja laajentaa kuvaa. Esimerkiksi Kane-kirjasta Kuolleen miehen hauta oli mielenkiintoista tutkia tarkemmin Glenwood Springs kylpylä/parantola-kylän historiaa. Katselin siinä karttaa, Kane tulee Denveriin junalla ja jatkaa hevosvankkurilla parantolaan, kirjasta saa käsityksen että paikka on ihan naapurissa ja matka kestää vain tuokion.

Yksi toinen asia avautui aivan uudella tavalla mitä en ollut ennen ymmärtänytkään. Luin Robert Wybrown kirjaa Jesse James, Prince of Robbers! (suosittelen, erittäin nippeli-historia kirja Jesse James ekspertiltä, parempi kuin Stilesin elämäkerta), anyway, kirjassa käsitellään paljon oliko jameksen jengi osallisena missäkin rosvouksessa. Asuivat ja liikkuivat paljon Kansasissa ja Missourissa. Monesti ryostettiin "bus", ja koko hommasta jäi mielikuva että aika urbaanissa ympäristossä pyorivät. "Bus" oli hevosten vetämät onnikka-vankkurit joilla oli reittejä ristiin rastiin keski-lännessä, koko alue oli melko tiheään asuttu ja esimerkiksi Jessen kotitila Kearney'ssä - no sehän on ihan Kansas Cityn esikaupunkialue. Eli 1870-luvulla sai mennä rutkasti länteen päin ennenkuin alkoi "erämaa" lahestymään.

Juu, jos tulee vastaan Robert Wybrow:n jesse james kirjoja niin kannattaa harkita ostoa. Usein kirjaan koottu esseitä limittyvistä aiheista, joita Wybrow kirjoittanut 60-luvulta asti ja niitä päivittää uuden tiedon mukaan.

Kannattaa harkita myos English Westerners' societyn jäsenyyttä. 4 kertaa vuodessa  jäsenlehti ja joku pienempi tutkimus, mahdollisuus osallistua edesmenneiden jäsenien kirjasto-huutokauppoihin (ikääntyvä harrastajakunta), ja muita alennuksia jäsenien kirjoista, jne.

Tuolta voi katsoa kiinnostaako kirjamateriaali
http://www.english-westerners-society.org.uk/EWS%20Index.htm

Morgan Kane

  • Jäsen
  • Posts: 179
Vs: Morgan Kane
« Reply #386 on: 28.07.2020 klo 10:15:17 »
Luen parhaillaan John Koblaksen The Jesse James Northfield Raid -kirjaa, yksi pitkä kappale oli pankkiryoston suunnittelusta, toinen itse ryostostä, ja seuraava oli pakomatkan kuvailua satoine silminnäkijätodistuksineen.

Numeroin muutamia mielenkiintoisia havaintoja.

1. Reilun kuukauden pienemmissä ryhmissä haahuilivat pitkin Minnesotaa etsien sopivaa kaupunkia ja pankkia, esiintyivät siltainsinooreinä, hevoskauppiaina, jne. Selvästi tuli mieleen alueen asukastiheys. Esimerkiksi kaikki tiet eivät olleet hiekkateitä vaan myos jotain paremmin rakennettuja (oljysoratie?).

2. Reilun pari viikkoa kestävän pakoreissun aikana kanavarkaissa käytiin, ennen ryostoä leipoivat leipääkin leiriolosuhteissa, maatiloilta kävivät ostamassa voita ja kinkkua.

3. Paetessaan ulos Northfieldistä ratsastivat kevyttä laukkaa (canter) tiellä 3x3 muodostelmassa, 3 edellä ja 3 takana, koko tien leveydeltä pakottaen vastaantulijat ojaan.

4. Suunnitteluvaiheen aikana oli erittäin tarkkaa millaiset hevoset hankittiin, ja hevosia treenattiin kenttäolosuhteissa esimerkiksi olemaan hermostumatta ammuskelusta, samaten hevoset opetettiin kulkemaan ilman ohjaksia pelkkien polvien painallusten avulla - tämä liittyi myohemmin siihen kun ratsastivat, taas kevyttä laukkaa, karkuun jossain pellolla melkein heti paon jälkeen niin kesken menoa pystyivät lataamaan pyssyjä.

5. Maatilatiheys oli suuri ja siten satoja silminnäkijähavaintoja, pakomatka on erittäin tarkasti dokumentoitu. Takaa-ajo oli sen ajan USAn siihen astisista suurin,yli tuhat miestä osallistui eri posseihin.

No, kirjassa pakomatkaluku on takana, Youngerit ovat kiikissä. Jesse ja Frank olivat ainoat jotka ei haavoittuneet, ja he pakomatkan aikana erosivat muusta porukasta hämätääkseen posseja. Maasto on maaseutua, maatiloja, järviä, pajukkoa, metsää, suota. Seuraava luku käsittelee Jessen ja Frankin omaa pakomatkaa josta on hieman vähemmän todistusaineistoa.

Garwin

  • Jäsen
  • Posts: 378
Vs: Morgan Kane
« Reply #387 on: 28.07.2020 klo 13:53:24 »
No olipas tarkkaan suunniteltuja ja harkittuja ryöstökeikkoja. Ei ihme etteivät jääneet helposti kiinni. -  Öljysoratiet on muuten vasta 1950-luvulla Ruotsissa keksitty idea halvemmasta vaihtoehdosta asfaltoinnin rinnalle. Asfaltointia käytettiin ensimmäisen kerran 1820-luvulla Pariisissa ja 1872 USA:ssa New Yorkissa. Paremmin rakennettujen teiden on tuolloin täytynyt olla jonkinlaisia sepeliteitä, joissa erikokoisia murskattuja kiviaineksia käytetään kerroksina ja pienemmät täyttävät isompien välit "mosaiikkina" tehden teistä kestävämpiä, kantavampia ja tasaisempia. Myös teiden keskikohtaa korotettiin, jolloin vesi valui helpommin ojiin. Toista kuin halvalla tehdyt mutaiset hiekkatiet, joihin kärryt upposivat sateella lähes pohjaa myöten ja joita oli varmaan suurin osa teistä siihen aikaan.

Morgan Kane

  • Jäsen
  • Posts: 179
Vs: Morgan Kane
« Reply #388 on: 28.07.2020 klo 14:57:50 »
Juu, sepelitietäpä luultavasti, usein vaan "dirt road" ja "gravel road" mainittiin erikseen joten ajattelin että jotain fiininpää se luultavasti on. Koko reilun 2 viikon pakomatkan ajan satoi vettä kuin aisaa ja hevoset liukastelivat mutavellissä. Kosteaa oli ja jalkasieni kasvoi, Cole Younger kun otti saappaan irti niin kynnet irtosi...

Eivät joo vaan lähteneet ohimennen pankkia ryostämään vaan jo pelkkä suunnittelu paikan päällä otti monta viikkoa, tutustuen peiterooleilla eri farmeihin ja kyliin jotka sitten mahdollisen pakoreitin varrella oli hyodyksi. Moni silminnäkijä jälkikäteen tunnisti tyyliin että hei noihan oli se maanmittariporukka jotka yopyi meidän ladossa.

Mutta keikkahan meni ns. poskelleen kunnolla ja pako oli aika hektinen. Oli risteilyä paikkakunnalta toiselle melkein edestakaisin, hevosen ryostoä ja vaihtoa, kidnapattiin joku poika tai hemmo päiväksi näyttämään reittiä, yollä jonkun taloon varastamaan ruokaa, jokilossien kyttäilyä ja ylityspaikkojen etsintää. Jesse ja Frank selvisivät karkuun, Dakotan ja Nebraskan kautta ja vuonna 1877 olivat jo jossain Kentuckyssa turvassa.

Yksityiskohtainen kirja viitelähteineen, paikkakuntien sanomalehdet kirjoittivat paljon jo paon aikana, haastattelivat ihmisiä, joista helkutin moni oli ruotsalaisia tai norjalaisia. Yhdellä järvelläkin käytiin nimeltä Hanska, tuli mieleen että onko hanska vai han ska...

Herman.

  • Jäsen
  • Posts: 383
Vs: Morgan Kane
« Reply #389 on: 28.07.2020 klo 15:41:43 »
Teemalla tuli katsottua viikonloppuna ohjelmaa villistä lännestä. Katselin sivusilmällä. Käsiteltiinpä siellä myös Willer tarinastakin tuttua Cheyenne Clubin tapausta, kuinka ahneet karjaparonit juonittelivat pientilallisilta maita itselleen tekaistuilla karjanrosmous syytteillä, ja taisivatpa ihan oikeastikin surmata joitain poloisia käyttäen omankäden oikeutta. Käsiteltiin Buffalo Billin lännen sirkusta, joka kävi myös Lontoossa asti. Näytettiin myös Buffalo Billin takki ja hattu, jota hän käytti. Vaatteet olivat museoituna jossain. Ei tosin minkään lasikaapin taakse, vaan ihan ottivat ne jostain lokerosta. Taisi toimittaja jopa laittaa tuon hatun päähänsä. Sitten tieten oli William H. Bonneystäkin tarinaa, hänen oltuaan myös Tascosan seudulla. Kuten Morgan Kanessakin oli. Oli Geronimosta juttua, intiaanisodista, Uudisraivaajista yms...

Ohjelmassa väitettiin, että Annie Oakley käytti oikeasti peruukkia. Oli ollut kylvyssä eräänä päivänä ja pesuaine oli valkaissut hänen hiuksensa vitivalkoiseksi, tai jotain vastaavaa sanottiin.