Uusi tekijänoikeuslaki

[[kivi]]

Käykääs muuten katsomassa, kun itse Piraattipuolueen Kaj Sotala on saapunut Kvaakiin kertomaan uudesta kirjastaan ja tarjoamaan sen oikoluettavaksi. Kirja käsittelee aika raflaavaan sävyyn just sitä mistä nyt on puhuttu, mutta mä uskon edelleen että joku mahdollisuus saada aikaan yhteisymmärrys ilmaistalouden kannattajien ja tekijöiden palkkaa työstä -toiveen välillä olisi saavutettavissa. Luulen, että tietotekniikan puolelta kulttuuriin tulevilla on liian vahvat odotukset "ilmaisten" Gnun ja Linuxin pohjalta saavutettavista asioista, ja riittäisi että pystyttäisiin kertomaan miten nämä asiat eivät ole yhteismitallisia silloin kun tekijöillä ei ole rinnakkaista palkkatuloa vaan kysymys on jo nyt kädestä suuhun -toimeentulosta.

http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,10222.1020.html

Tuolla on Sotalan viesti jossa on sekä linkit tekstiin, että Piraattipuolueen blogi johon kannattaa myös mennä sanomaan mielipiteensä. Järkipuhe on joskus maailmanhistoriassa ennenkin tehonnut, ja ovathan ääripään mielipiteet aina lähempänä toisiaan kuin se suuri keskiverto jossa mitään ei tajuta eikä mikään kiinnosta. Kannattaa siis ensireaktion jälkeen katsella, mitä oikeasti sanotaan, ehkä halua ymmärtää oikeasti on. Ja kertoa mielipiteensä heti, koska vaikeneminen on ikävä kyllä nyt myöntymistä.

PS. Todellinen tilannehan on (yksinkertaistettuna, ratakiskosta vääntäen, kun rautalanka ei riitä)  loppujen lopuksi kumminkin se, että kentän todelliset rikastujat; mediatalot, sisällönvälittäjät ja sisällöntuotannon hankkijat tehtailijakavereineen ja optiosijoittajineen, haluavat halpaa sisältöä laitteisiin joita sitten myydään kuluttajille vaikka kalliillakin kun sisältö on ilmaista. Tätä sitten peitetään savuverholla, jossa tekijät ja kuluttajat - nämä kaiken lystin maksajat - usutetaan toisiaan vastaan. Panem et circensis, tosiaan, mutta miksi ihmeessä maan tapa on se, ettei se joka voitotkin käärii ota riskiä, vaan lasku jätetään niille joiden osana on tehdä työ - ja usein aika halvalla palkalla?

Sanotaan nyt, kun kerran kysytään,

Kivi

[heikki jokinen]

Koko hössäkkä työsuhdeolettaman suhteen on äärimmäisen mielenkiintoinen ja samalla paljastava. Wallin napsi pisteitä kotiin peruuttamalla poliittisesti ja juridisesti mahdottomaksi osoittautuneen hankkeen, kuten hän jo toimi asian aiemmassa käänteessä eli jokin aika sitten esillä olleessa tekijänoikeuksien siirtohankkeessa opm:stä ktm:öön.

Tosiasiassa kyse oli ainakin osin taktiikasta ja huonosta valmistelusta. Kuten EK on aivan oikein närkästyneenä huomauttanut sekä lausunnossaan että kommentissaan jälkikäteen, hallitus oli luvannut tämän asian heille. EK viittaa hallituksen IPR-strategiaan. Itselläni on hyllyssä kopio kaikkien hallituspuolueiden jokin vuosi sitten sopimasta to-linjauksesta - siinä sovittiin tämänkin asian hoitamisesta ja paperin takana olivat kaikki hallituspuolueet, siis myös nyt profiiliaan hankkeen osoittautuessa vaikeaksi nostaneet kepu ja vihreät.

Mielenkiintoista on myös se, miksi opetusministeriö laati näin yksipuolisen esityksen, jonka ministeriöstä vastaava ministeri joutui vetämään pois jatkotoimista? Olivatko virkamiehet söhlänneet?

Eivät olleet, vaan tasavallan hallitus. Sen kertovat asian aiemmat vaiheet.

Täsmälleen samat tahot, jotka ajoivat tätäkin lakiesitystä pyrkivät kaksi vuotta sitten siirtämään tekijänoikeusasioiden vastuun opetusministeriöstä silloiseen kauppa- ja teollisuusministeriöön. Tämä hanke herätti rajun vastuksen ja ministeri Wallin ei lopultakaan uskaltanut antaa tällaista esitystä.

Siirtohankkeen syy oli se, että ktm tuki varauksetta työsuhdetekijänoikeutta sekä muita median suuryritysten toiveita, opetusministeriö taas otti huomioon myös luovan työn tekijät.

Hallitus ja kulttuuriministeri eivät jääneet pulaan: opetusministeriön organisaatiota muutettiin välittömästi. Sinne palkattiin kokonaan uusi tekijänoikeusasioiden vastaava ja aiemmat asioita hoitaneet, asiantuntemuksensa osoittaneet virkamiehet syrjäytettiin.

Ei liene yllätys, että tämä uusi lainvalmistelusta vastaava virkamies oli nyt työsuhdetekijänoikeudesta esityksen tehneen työryhmän puheenjohtaja ja primus motor. Sitä ja muutamaa muuta Elinkeinoelämän Keskusliiton haluamaa muutosta varten hänet sinne mitä ilmeisimmin oli palkattukin ja siksi hallinto-organisaatio oli muutettu.

Työsuhdetekijänoikeuden valmistelu oli salaista ja keskitetty opetusministeriössä vain uudelle virkamiehelle. Muutaman eri ministeriöistä kootun virkamiehen työryhmän kokoonpanoa ei ole mainittu edes nyt tehdyssä ja roskiin päätyneessä esityksessä, mikä lienee aivan poikkeuksellista valtion missä tahansa valtion komiteamietinnössä ja vastaavassa.

Siis: opetusministeriö ei ole menettänyt järkeään. Hallitus on rakentanut sinne aivan uuden organisaation hävittyään kamppailun tekijänoikeusasioiden siirrosta pois opetusministeriöstä nykyiseen työ- ja elinkeinoministeriöön. Tämän uuden organisaation tavoite on ajaa hallituksen EK:lle lupaamat muutokset läpi. Jatkoa seuraa.

On vaikea kuvitella, että tämä kaikki olisi tapahtunut hallinnonalasta vastaavan ministeri Wallinin tietämättä tai ilman sitä, että muut hallituspuolueet kuin RKP tietäisivät asiasta yhtään mitään.

Siksi kamppailu jatkuu, seuraavalla kierroksella taas uusia muotoja saaden. Nykyhallituksen nimittämällä ja tämän kaatuneen esityksen valmistelleella virkamiehellä on vastuullaan tulossa oleva to-lain kokonaisuudistus.

A suivre...

[[kivi]]

A suivre...

Tämähän on kuin parasta jännäriä. Vapise, Remes, todellisuus jyrää.

Mitä siis tehdään? Nythän on näin, että (lainausmerkeissä oleva teksti sananmukaista sitaattia EK:n sivuilta) "Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työmarkkinapoliittisissa asioissa sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tavoitteena on luoda suomalaiselle yritys- ja elinkeinotoiminnalle entistä parempi ja kilpailukykyisempi toimintaympäristö.

EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä:

35 jäsenliittoa
16 000 jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä
Yli 70 % Suomen BKT:stä 
Yli 95 % maamme viennistä 
Noin 950 000 työntekijää
Päämääränä on parantaa elinkeinoelämän yhteisten etujen valvontaa kotimaassa, Euroopan unionissa ja kansainvälisillä foorumeilla sekä tehostaa jäsenliittojen ja -yritysten palveluita.

Jäseneksi liittyminen

Yritykset liittyvät jäseniksi omaan toimialaliittoonsa, jolloin ne saavat myös EK:n jäsenyyden."

No niin, mitä me tuosta luemme? Luemme, että kaikkien toimialaliittojen jäsenet ovat automaagisesti myös Elinkeinoelämän Keskusliiton jäseniä, että EK edustaa 96-prosenttisesti pk-yrityksiä (jollaisiksi meillä Suomessa lasketaan ainakin toiminimet, lasketaanko Free-Lancet muualla kuin KELAssa, sitä en tiedä) ja että noin EK edustaa noin 950 000 työtätekevää suomalaista.

Niinpä meidän on selkeästi ilmoitettava, että työtä tekevinä suomalaisina ja pienyrittäjinä meidän toimintamme ja kilpailukykymme katoaa mikäli EK sallii vain muutaman suurimman toimijan sanella ehdot. Ja korostaa, että EK:n ohjelmanvedossa on suojella myös meitä 96 prosenttia sen jäsenistä, ei vain neljää prosenttia.

Mikäli kyetään osoittamaan että EK:n toiminnassa ja sen jäsenten intresseissä on ristiriita, on jopa mahdollista katkaista tää noidankehä? Ehkä?

Ajattelin vain,

Kivi

[Ossi Hiekkala]

Mikäli kyetään osoittamaan että EK:n toiminnassa ja sen jäsenten intresseissä on ristiriita, on jopa mahdollista katkaista tää noidankehä? Ehkä?

Se olisikin varsinaista high fantasya. Kiitokset Heikki Jokiselle erittäin tärkeän informaation jakamisesta. Nämä asiat kun jäävät aivan liian usein piiloon eikä mitään ehditä tekemään ennen kuin on jo liian myöhäistä.

Näin ateistinakin on hyvä välistä siteerata Raamattua:
"Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä." 1. Piet. 5:8.

[Aura]

Näyttää siis siltä että valtiotaso on todella mätä, ainakin niin suurelta osin että kaikki voidaan sotkea muutaman henkilön voimin, minkä ei kai demokratiassa pitäisi edes olla mahdollista? En ymmärrä politiikasta mitään, mutta alkaa olla vahvasti tunne että Suomi on menossa kohti yhteiskuntaa, jossa raha jyrää kaiken muun ja kaupan päälle saadaan vielä hyvä sensuurikoneisto. Älä ajattele muita jos voit itse hyötyä.

Niinpä meidän on selkeästi ilmoitettava, että työtä tekevinä suomalaisina ja pienyrittäjinä meidän toimintamme ja kilpailukykymme katoaa mikäli EK sallii vain muutaman suurimman toimijan sanella ehdot. Ja korostaa, että EK:n ohjelmanvedossa on suojella myös meitä 96 prosenttia sen jäsenistä, ei vain neljää prosenttia.

Eli voimmeko tehdä käytännössä muuta kuin lähettää taas sähköpostia muutamille kansanedustajille ja toivoa että joku kuuntelee, tai ylipäätään voi vaikuttaa asioihin? Ja jos niin keille ja milloin?

[Reima Mäkinen]

Kiitos, Heikki hyvästä selvityksestä.

En ymmärrä politiikasta mitään, mutta alkaa olla vahvasti tunne että Suomi on menossa kohti yhteiskuntaa, jossa raha jyrää kaiken muun ja kaupan päälle saadaan vielä hyvä sensuurikoneisto. Älä ajattele muita jos voit itse hyötyä.

Sanoisin että tuossa on kaikki mitä politiikasta VOI ymmärtää. Veaspailla on ehkä  kaunis visio politiikasta kenttänä, jossa fiksut ihmiset pyrkivät keskustelemalla hyviin päätöksiin, mutta itse näkisin että sitä toimintaa ohjaa raha vielä enemmän kuin montaa muuta duunia.
Tällä en tarkoita välttämättä korruptiota vaan ihan edustajien edustamien intressiryhmien rahoja ja niiden keruun maksimointia. Sen työn sisältö on rahan kanssa (välillisesti ja välitömästi) säätämistä. Yhteisen hyvän ajat jäivät kauaksi viime vuosituhannelle.

[vesa saarinen]

IPR-strategiaan. Itselläni on hyllyssä kopio kaikkien hallituspuolueiden jokin vuosi sitten sopimasta to-linjauksesta - siinä sovittiin tämänkin asian hoitamisesta ja paperin takana olivat kaikki hallituspuolueet, siis myös nyt profiiliaan hankkeen osoittautuessa vaikeaksi nostaneet kepu ja vihreät.

Näinhän politiikka menee ja näin sitä tehdään. Joissakin taisteluissa hävitään, joissakin voitetaan. Se, että hallituksen tekijänoikeuslinjauksessa tai vaikka jopa hallitusohjelmassa sanotaan asia X, ei tarkoita, ettäkö vääntö kulissien takana päättyisi siihen.

Mitä työsuhdeolettamaan ja koko tekijänoikeuslainsäädäntöön tulee, viimeisen parin vuoden aikana on tapahtunut paljon. Ennen kaikkea tieto on lisääntynyt. Ja lobbaus tekijäpuolelta kasvanut - mistä tietty hatunnosto tekijöille kuuluu. Tiedän, että esimerkiksi vihreisiin on oltu yhteydessä viimeisen puolen vuoden aikana asiasta paljon useammin ja paremmin kuin kertaakaan aiemmin hallituskauden aikana - se vaikuttaa. Ja vaikutti kantoihimme ja tekemisiimme politiikassa viimeisen puolivuotiskauden aikana.

Siksi kovasti koetan pitää sitä lippua korkealla, että asioihin kannattaa vaikuttaa. Vaikka miten vaikeilta tai ikäviltä ne tuntuisivat. Pyyhkeen heittäminen kehään ja "ei tällä ole kuitenkaan mitään vaikutusta tai väliä" -asenteella kun ei voita mitään - häviää korkeintaan entistä enemmän, kun ne, jotka osaavat ja jaksavat vaikuttaa, tätä vaikutustyötä tekevät.

[vesa saarinen]

Sanoisin että tuossa on kaikki mitä politiikasta VOI ymmärtää. Veaspailla on ehkä  kaunis visio politiikasta kenttänä, jossa fiksut ihmiset pyrkivät keskustelemalla hyviin päätöksiin, mutta itse näkisin että sitä toimintaa ohjaa raha vielä enemmän kuin montaa muuta duunia.

Ei ihan näinkään. Politiikka on asioihin vaikuttamista ja asioiden hoitamista. Kompromisseja ja päätöksiä. Ihmiset pyrkivät tekemään hyviksi uskomiaan päätöksiä - ja tekevät työtä sen eteen, että linjat etenevät toivottuun suuntaan.

Ei se mitään kaunista tai kivaa puuhaa aina ole, usein pikkumaisten egojen kiukuttelua. Mutta se on puuhaa, joka vaikuttaa asioihin pirun paljon - ja jota siksi ei kannata vähätellä tai toisaalta myöskään liioitella.

Itse olen huomannut, että paras tapa vaikuttaa politiikkaan on lähteä mukaan politiikkaan. Jos olisin oikein innokkaalla päällä, kannustaisin tähän ihmisiä kovasti, mutta jääköön nyt vuodenvaihteen kunniaksi parhaat vaikuttamistavat kunkin omaan pohdintaan. 

[heikki jokinen]

Siksi kovasti koetan pitää sitä lippua korkealla, että asioihin kannattaa vaikuttaa. Vaikka miten vaikeilta tai ikäviltä ne tuntuisivat. Pyyhkeen heittäminen kehään ja "ei tällä ole kuitenkaan mitään vaikutusta tai väliä" -asenteella kun ei voita mitään - häviää korkeintaan entistä enemmän, kun ne, jotka osaavat ja jaksavat vaikuttaa, tätä vaikutustyötä tekevät.

tässä olen liikuttavan samaa mieltä vesan kanssa. ei tarvitse kuin ottaa esimerkiksi äänestysprosentti jakomäessä ja munkkiniemessä; yksi munkkalainen painaa päätöksenteossa noin kolmen-neljän jakislaisen verran. verratkaa joskus helsingin kansanedustajien asuinpaikkoja heidän kotiseutujensa sosiaaliseen rakenteeseen ja äänestysprosenttiin.

ja käytännöllisemmällä tasolla: jos kukaan ei olisi koskaan perustanut sarjakuvaseuraa ja sarjakuvantekijöitä, olisi koko alalta jäänyt paljon saamatta. kyllä ne sarjakuvalle vuosien mittaan heruneet apurahat ja kopiosto-korvaukset olisivat taatusti löytäneet iloiset vastaanottajat sieltä, minne ne ennen sarjakuva-alan järjestäytymistä ja vaikuttamista menivät.

join the union! mikä se sinulle sopiva liitto sitten onkaan, päätä itse.