Heips,
Raahauduin painava reppu selässä ja muovikassi kädessä (taisivat luulla että olen käynyt alkossa) eilen Kirjasto 10:iin. Siellä alkoi hyvä lueto manga-piirtämisen henkilöhahmoista. Käsiteltiin hahmojen luonnetta, sivuhahmojen merkitystä piirrettäessä mangaa, millaisia hahmojen tulisi olla, mitä omassa sarjakuvassa ei saisi olla liikaa, hahmojen tunne tiloja jne. Kaikin puolin kattava oli luento. Ja henkilö, joka sen luennon piti osasi olla hyvin innostava, varma ja ennen kaikkea tiesi mistä hän puhui. Ensi vuoden eli 2010 teemana on hyvän käsikirjoituksen tekemisen haasteet. Olipa hyvä että menin, sillä olen saanut kipinän ruveta kokeilemaan Mangan piirtämistä. Nyt sain eväitä rutkasti mukaan. Tosin olihan minulla muutama kirjastosta lainattu Manga-opus ja toinen, jonka ostin R-kioskilta. Taisin siitä täällä jo manitakkin jossain osiossa.
Mutta edelleen pelottaa mistä minä yksinkertainen maalaisjuntti keksin aiheet tarinaan. Henkiset voimani tyrehtyivät miltei kokonaan kirjoittessani erästä kässäriä kun kukaan kvaakkilaisista ei ollut kiinnostunut. Luulen sen johtuvan siitä, että suurin osa kvaakkilaisista on ennen kaikkea taiteilijoita. ja piirtäjiä. Olisi kiva tietää, mistä ja miten aiheet löydetään todellisesta elämästä. Yritin kehitellä aihetta Manga sarjikseeni koulu maailmasta. Siellä jotain tytteliä kiusataan vaikkapa hörö korvien takia. No. Pojat kiusaa ja ovat ilkeitä. Tyttö itkee....mutta miten tarina sitten jatkuu?


Kaikki mun jutut tyssää jotenkin alkumetreillä. Joten ideointi on kyllä hieno piirre jos joku sen osaa. Nyjy nuoriso on kyllä aika välkkyä sakkia. Heillä kyllä aivot raksuttaa ja he keksivät aiheita kuin aiheita ihan mistä tahansa. Olisinpa vielä nuori.
t: sheriffi redman