Ester Pärbergin tarinoita

[Jarkko Sikiö]

Ester Pärbergin tarinoita on arvosteltu.

Lisään arvostelun etusivulle vasta huomenna, mutta sen voi käydä lukemassa linkin takaa jo tänään.

Opus julkaistaan Sarjakuvafestivaalien yhteydessä.

[TakkuTakiainen]

Huono sarjakuva.

Suomalaista sarjakuvaa ei mielstäni pitäisi  tukea ja rohkaista niin, että kehutaan, ja sanotaan hyväksi, vaikka tekele on HUONO.

Kehyskertomus lataa odotukset TODELLA korkealle, se on tosi hyvä, mutta sen jälkeen tämä on tasoltaan semmoista että bussin ikkunasta aukeavat maisemat viihdyttävät enemmän, jos tämä on laukussa matkalukemisena.

Kaoottinen toilailu yrittää olla "luovaa" ja löytää koko ajan uutta , mutta täydellinen kaoottisuus päätyy väistämättä saman holtittomuuden toistoon. Kuin pieni lapsi joka metelöi kaoottisesti, tämäkin alkaa pian mennä ohi turtuneitten silmien. Jatkuva holtittomuus ja kaoottisuus ei toimi.

[[kivi]]

Huono sarjakuva.

Suomalaista sarjakuvaa ei mielstäni pitäisi  tukea ja rohkaista niin, että kehutaan, ja sanotaan hyväksi, vaikka tekele on HUONO.

Kehyskertomus lataa odotukset TODELLA korkealle, se on tosi hyvä, mutta sen jälkeen tämä on tasoltaan semmoista että bussin ikkunasta aukeavat maisemat viihdyttävät enemmän, jos tämä on laukussa matkalukemisena.

Kaoottinen toilailu yrittää olla "luovaa" ja löytää koko ajan uutta , mutta täydellinen kaoottisuus päätyy väistämättä saman holtittomuuden toistoon. Kuin pieni lapsi joka metelöi kaoottisesti, tämäkin alkaa pian mennä ohi turtuneitten silmien. Jatkuva holtittomuus ja kaoottisuus ei toimi.

Ookko kuullu rakentavasta kritiikistä? Entäs tautologiasta?

[TakkuTakiainen]

Olen kuullut rakentavasta kritiikistä, sitä oli kritiicini vimeisesä kapaleesa.

Tautologiaa en tiedä.

Joku piirtäjistä siellä kirjoittamassa?

Seison Sanojeni Taka Täydessä PItuudesasni.

[Lurker]

Seison Sanojeni Taka Täydessä PItuudesasni.

Holtittomuus ja kaoottisuus ei tosiaankaan toimi.

[Petteri Oja]

Joku piirtäjistä siellä kirjoittamassa?

Tässä lienee vinkki joka paljastaa TakkuTakiaisen yhdeksi Esterin tekijöistä?

[Lurker]

Teksti ainakin oli kuin Esterin... saavista.

[TakkuTakiainen]

Asiattomuudet tässä ketjussa tulee jatku vasti ihan muilta kuin minulta. Musittuan kaikilta että tämä on Ester Pärgerbin tarinoita-ketju, ei TakkuTakiainen-ketju. Kommentoikaa nettipersoonaani jossain muualla.

Luin vasta sarjakuvaa kirjastoon palauttaessani takakannesta, että sen pääosa on itse asiasssa lukiolaisten oppitunneilla piirtämiä juttuja. Oliko se siten, että kukin vuorollaan piirsi yhden ruudun?? Jotain tämän suuntaista takakannessa oli. Pilkunnusija-armeija oikaiskoon mahdollisen erehdyxeni.

Mieleeni tulee eräs, joka on julkaissut NETISSÄ tällaisen kokoelman kouluaikaisia oppitunti-tuherruksiaan. Nämä tuhrut olivat kuitenkin ihan OIKEASTI hauskoja ja kekseliäitiä ja lladukkaita ja olisivat ansainneet paljon enemmän tulla painetuiksi. Tämä henkilö oli Tuukka Virtaperko. Look it up, bitches.

Mua saa haukkua vaikka tuolla http://koti.welho.com/asuokas/
En vastaa tässä ketjussa enää yhteenkään paskamerkkijonoon joka on kohdistettu minuun. Pysykää asiassa tai häipykää muualle.

[tertsi]

Teksti ainakin oli kuin Esterin... saavista.

Tervetuloa vaan uudet jäsenet.
Huokaus.

Taas tuli turpaan, kun joku uskalsi sanoa oman mielipiteensä.

[Jarkko Sikiö]

Huono sarjakuva.

Opuksen kantava ajatus on tuoda julki huono sisältö mahdollisimman hyvin toteutettuna – aina kovakantista ulkoasua myöten. Toteutus kontrasteineen on vedetty onnistuneesti pokkana lävitse, vaikka jutuista ei niin välittäisikään.

Toivottavasti Kvaak-arvostelu (linkki tämän ketjun ensimmäisessä viestissä) antaa oikean kuvan julkaisusta myös niille, jotka eivät lukiolaishuumorille lämpene.

[TakkuTakiainen]

Kutsutko tuota ajatukseksi? mä kutsun sitä lukijalle vittuiluksi . Varmaan moni osti tän kirjakaupassa vilkaistuaan ekoja sivuja ja saatuan täysin väärän kuvan sisällön tasosta...

en voi välttyä ajattelemasta (entistä enemmän edellisen viestin jälkeen) että TÄMÄ oli se ajatus julkaisussa.

[[kivi]]

Kutsutko tuota ajatukseksi? mä kutsun sitä lukijalle vittuiluksi . Varmaan moni osti tän kirjakaupassa vilkaistuaan ekoja sivuja ja saatuan täysin väärän kuvan sisällön tasosta...

en voi välttyä ajattelemasta (entistä enemmän edellisen viestin jälkeen) että TÄMÄ oli se ajatus julkaisussa.

No voi voi. Ei standardit täyttyny?

Miksi mulle tulee mieleen 1950-luvun sarjakuva-mainoskampanjat tyyliin: "Kun tilaat Aku Ankan hauskat vekkulisarjat kotiisi, voit olla varma että joka numero on laadukasta ja kasvattavaa luettavaa kannesta kanteen..."

Fakta on että kaiken maailman Parental Guidancet ja muu vastaava holhoaminen on just tän maailman takkutakiaisia varten, varmistamassa etteivät he vahingossakaan iske pikku kätöstään paskaan. Ja siitä on hyvin lyhyt matka sananvapauden kieltämiseen.

Maailma ei ole reilu, ja jokaisen perusoikeus on tulla huijatuksi, niin kaupoissa kuin muutenkin.

[TakkuTakiainen]

Amen...

[JP]

Ajattelin pitkästä aikaa piipahtaa Kvaakissa ja täällähän näyttää olevan kuuma tunnelma. Heti kärkeen täytyy pyytää lakki kourassa ihan vilpittömästi anteeksi, jos Ester Pärbergin tarinoita on saanut sinut, TakkuTakiainen, näin pahasti tolaltaan. Sarjakuvamme ovat viihdettä, eikä ole tarkoitus että menetät yöunia meidän lukioaikaisten sarjisten huonouden takia. Ihan oikeasti, pahoittelut.

Itsellä ei ole tapana selitellä tekosia, enkä haluaisi ottaa asiaa puheeksi nytkään, mutta jotta sulle ei jää väärä kuva, briiffaan hieman:

Ester ei yritä olla "hyvä" sarjakuva. Se on retrospektiivinen tekele, dokumentti siitä, mitä shaibaa tuli lukion oppitunneilla väännettyä. Harvoissa tarinoissa on tolkkua, sillä nelikko kimpoilee kukin ruutu kerrallaan omaan suuntaansa, tavoitteenaan vain saada seuraava tuhertaja ratkeamaan kesken opetuksen. Tekelettä voi lukea usealla tavalla, joko sellaisenaan alusta loppuun, tai pitäen tekotavan mielessään.

Miksi sitten halusimme julkaista sarjakuvakokoelman? Niin, no, miksi ei? Piirtäjäkaverit naureskelivat, että JP taitaa yrittää nyt ammatillista itsemurhaa tämän opuksen kanssa, ja siltähän se kieltämättä vaikuttaa. Totuus on se, että koko opus on vedetty samalla idealla kuin lukioaikaiset sarjakuvat, spontaanisti hetken mielijohteesta, kieli poskessa, turhia murehtimatta mutta suurella sydämellä. Teoksena Ester Pärbergin tarinoita on todella henkilökohtainen ja raadollinen, sillä se kaikessa kömpelyydessään jättää meidät tekijöinä tulilinjalle haavat auki.

Jo julkaisupäätöstä tehdessämme tiesimme, että toiset tulisivat rakastamaan tekelettä, toiset vihaamaan syvästi. Ei se tullut yllätyksenä. Toivottavasti et kuvittele, että olisimme pullauttaneet tämän maailmaan tosissamme ajatellen, että tämä on tiukinta shittiä sitten Watchmenin.

Ja mitä ulkoasuun tulee, Jiksi jo mainitsikin kontrastista. Tämä on nimen omaan idea. Hitto, jos rahkeet olisivat riittäneet, kansiin olisi tullut vielä kultaus ja sisuksiin kirjanmerkkinauha... Muna pystyssä loppuun asti!

Mutta kuten sanottu, olen todella pahoillani jos jouduit pettymään näin karvaasti. Sitä en oikeastaan voi puolustella millään.