On yö ja toisen sivun lyijykynävaihe on kesken. Piirtäminen on kumman rentoa, niinkin paljon, ettei kehtaisi mennä nukkumaan. Aamulla käsi ei varmastikaan enää tottele yhtä hyvin.
Kohta tämäkin sarjis on valmis. Parisivuiset menevät ohi turhankin nopeasti. Pidemmän tarinan tekeminen kiinnostaa sen verran, että sen suunnittelu pitää kohta aloittaa.
Voi kun tätä saisi tehdä enemmän. Ja vielä elääkseen.