Kurikkaa. Vappunumeron 1906 kuvasarja on signeeraamaton. Lahtareiden hautajaissaaton tekijä on nimimerkki "Neula".
Juhani Mylläri tutki asiaa 1980-luvun alussa. Hänen vuonna 1983 Jyväskylän Yliopiston julkaisusarjassa tullut kirjansa Poliittinen karikatyyri suomalaisissa pilalehdissä 1868-1917, kertoo
Neulan olevan yksi tuntemattomaksi jääneistä varhaisista tekijöistä. (Muita ovat
Kallankari, Ilm. Manninen, K. Kallio ja
A.W.) Tuntemattomuudella tarkoitetaan tässä sitä että näistä ei tiedetä nimeä tai nimimerkkiä enempää. Ymmärsin että
Kurikkaan piirsivät nämä.
Matti Meikäläisessä kokeiltiin ja otettiin käyttöön kemigrafinen menetelmä vuosina 1984-95 ja painatus palasi Päivälehden kirjapainosta SKS:n kirjapainoon. Nyt metallisia kuvalaattoja saattoi tehdä fototypiana, jolloin viivat saatiin toistumaan tarkempina. Tätä ennen käytettiin tosiaan puulaattoja, jotka kaiverrutettiin usein Ruotsissa tai vieläkin kauempana. Esimerkiksi
Suomen Kuvalehti kertoi v. 1879 että suomalaisten ksylografien taso oli heikko. Lehti lähetti muka siksi kuvansa ulkomaille (jonkinlaista varhaista brändin rakennusta?) Pilalehdet taas käyttivät nopeampaa ja halvempaa tapaa, eli kotimaisia kaivertajia, "siten niistä tulee myös
asianmukaisemmat".
Uuden menetelmän läpimurto tapahtui Suomessa kun Tilgmanin kirjapaino (1891) ja Weilin & Göös (1892) käynnistivät omat kemigrafiset tuotantolaitoksensa. Pian näitä perustettiin vielä useita muita lisää.
Joka tapauksessa Myllärin mukaan nimen omaan tämä (oman kynän tai siveltimenjäljen tarkka toistuminen) innosti piirtäjiä signeeraamaan töitään. Vaikka puulaatat olisi piirtänyt itse, joku toinen kaiversi viivat "esiin". Lisäksi laatta ja piirros piti tietenkin osata mieltää peilikuvana (minkä voi kuvitella hieman haittaavan varsinkin karikatyyrin tekemistä). Toinen tutkimuksissa annettu selitys tekijätietojen puuttumiseen oli se että kuvituksella ei olisi katsottu olevan sen kummempaa arvoa, eli siis että ne olisivat rinnastuneet lähinnä muuhun ns. käyttötaiteeseen.
Muita 1890 signeeraajia olivat ainakin
Aapo Kohonen (Api-94, Pynny -94),
Alex Federley 1896-,
U. Wahlroos, U. Zeipel, S. Wettenhoff-Asp ja
Kaarlo Kari vuodesta 1898 lähtien.
A.J. Rapp (AJR) signeerasi 1987
Velikultaan tekemiään piirroksia.
Myös
Signe Hammarsten-Jansson, E. Lydén, A. Tawitz, G. Ullberg, Hj. Löfving Topi Vikstedt, ja
Carolus Lindberg olivat
Fyrenin varhaisia piirtäjiä.
Homunculus oli
Louis Sparren nimimerkki.
Meikäläiseen piirtänyt B.H. alias B.Hm jäi tuntemattomaksi ja lehteen 1800-luvun viimeisinä vuosina piirtäneiden
Albert Gebhardin, Juho Rissasen ja nuoren
Antti Favénin jälkeä on hankala tai mahdoton erottaa muista.
Velikultaan piirsivät 1900-luvun alussa:
F. Hiivanainen, A. Kangasmaa, A. Karimo, H. Malin, R. Rindell, Oki Räisänen ja
Eric Vasström.
Kurikan kaartiin kuului monien edellä mainittujen lisäksi
A. Alhonen, A. Paischeff, A. Aarre, P. Aaaltonen, V. Teräs sekä
Yrjö Ollila ja
Ola Fogelberg.Varhaisempaan mennäksemme 1883-1884 ilmestyi ruotsinkielinen Ta-Tsien- Lu. Aikansa lehdeksi siinä oli paljon kuvia: enemmän kuin yksi per sivu!
Mylläri oli löytänyt vain yhden piirtäjän, jonka tiedetään tehneen
Ta-Tsien- Lu:un. Hän on
Viktor Nordling, joka piirsi (ja kaiversi itse?) edeltävällä vuosikymmenellä myös
Weitikkaan,
Lördags-Nisseen sekä
Spetsiin. Varhaisissa lehdissä myös kuvalaatan valmistajan eli piirrosateljeen merkki saattaa sekoittua tekijän nimmareihin.
Fyrenin näkemys asiasta. (Alex Federley)
Kompien taiteilijanimi Sasu R ei johda mihinkään. :-/
Myös Kurikassa oli aiheesta sarjakuva (Ylösen kirjasta). Tekijästä ei hajua. Mietin pitkään jos
Sasu R viittaisi Sasu Punaseen? Onhan punainen Röd ja miehen oikea nimi Räisänen. Silti en ihan usko että 11-vuotias olisi noita kyennyt tekemään?!
Ahon Lastuja ilmestyi jo 90-luvun alussa, joten on jopa mahdollista että joku muu lainasi Ahon keksimää hahmoa nimimerkkiin? Liian kaukaa haettua. Kyllä. :-(
Kirjassa mainitaan pilalehti
Movitz (1906-07), jonka perustaja
Oscar Furuhjelm oli ottanut vankasti mallia Simplicissimuksesta ja voisi olla mielenkiintoista tarkistaa mitä lehden piirtäjät (mm.
Marcus Collin) saivat aikaan.
Täytyypä vielä skannailla tänne joitain protosarjiksia Myllärin kirjasta, kunhan kerkiän.
