Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!

[Jari Lehtinen]

No hämmett. Olen jossakin nähnyt tuon "miekat terotetaan (korvaa vastaan)." Kaukoranta-Kemppinen?

Vuonna 1905 yleislakkoiltiin ja hulinoitiin, ja Fyrenin sarjakuvat näyttävät loppuneen siihen. En pysty nokittamaan. Tarjoan korvikkeeksi ehtaa suomalaista kotitarwehuumoria.

Kompia (1899)

Jos ikinä Suomessa on ilmestynyt vaatimattomampaa tekelettä huumorijulkaisujen saralla, niin en pysty kuvittelemaan millainen se voisi olla. "Vitsit" ovat hädin tuskin tajuttavia, kuten oheinen sarjakuva osoittaa. Kompia-lehden pilapiirroksia on laatinut nimimerkki "Sasu R". Hänen jäljittämisestään palkkio.

Huomatkaa myös sarjakuvan vasemmalla puolella julkaistut mitä vitsikkäimmät ja sattuvimmat lausahdukset, jotka kuulostavat 115 vuotta myöhemmin täsmälleen yhtä riemukkailta kuin ilmestymisaikanaan. Ainakin haluaisin ajatella näin.

[Jarkko Sikiö]

Huikeita löytöjä, työstäkää näistä ihmeessä artikkeli, ettei jää vain foorumien ja blogien syövereihin!

[Jari Lehtinen]

Olen pahoillani, että tässä on vielä lisää "Kompia". Julkaisua ei 11:ä numeroa enempää ilmestynytkään.

Onko tämä sarjakuvaa? Tyylipuhtaasti ja epäilyksettä, kyllä. Tätä asiaintilaa voi päivitellä vielä pitkään senkin jälkeen jos ja kun selviää, kuka oli Sasu R.

[Reijo Valta]

No hämmett. Olen jossakin nähnyt tuon "miekat terotetaan (korvaa vastaan)." Kaukoranta-Kemppinen?

Noniin. Siellähän se, toisen painoksen sivulla 200.

[Reima Mäkinen]

Fyrenin vuosikerrassa 1907 merkillepantavinta oli, että sarjakuva-sarjakuvaa ei oikein löydä. Se hämärtyy proto-sarjakuvaksi kuvitettuine värssyineen tai pilapiirrokseksi. Liikumme rajamailla.

Ruotsalaista Kansanpuoluetta kannattaneessa Fyrenissä naurettavuuksien naurettavuus oli käsite "koko kansa", sillä sitä pilkattiin ehtimiseen, silloinkin kun kyse oli Laukon torpparien häädöstä, mikä oli erittäin tunteita kuohuttanut tapahtuma.

Tähän kommentiksi sopinee (tekijä?) tulkinta "Laukon torppareista" Tuulispäästä. Tätä ei kai täällä ole vielä esitelty? Vaikka tässä onkin yksi suosittu malli rakentaa pilakuvia kahdesta toisiinsa vertautuvasta kuvasta (ks. teksti), tämä on myös tarina eli tapahtumat seuraavat toisiaan kronologisesti (ks. kuvat)

[CryingBlueRain]

Huomatkaa myös sarjakuvan vasemmalla puolella julkaistut mitä vitsikkäimmät ja sattuvimmat lausahdukset, jotka kuulostavat 115 vuotta myöhemmin täsmälleen yhtä riemukkailta kuin ilmestymisaikanaan. Ainakin haluaisin ajatella näin.

Ensimmäisessä lausahduksessa mainittiin sosialistijohtaja Eetu Salin, mahtavatko muutkin olla poliitikkovitsejä? Pakko kai noissa jotain huumorin tapaista on olla, joten ehkä niissä on joitakin viittauksia, joka avautuivat aikalaisille muttei meikäläisille. Paskaa huumoria ne ovat kyllä varmaan olivat siinäkin tapauksessa.

[Lurker]

Laukon häädöt olivat aikoinaan iso juttu...

Laulu Laukon häädöstä

[Jari Lehtinen]

Fyrenin näkemys asiasta. (Alex Federley)

Kompien taiteilijanimi Sasu R ei johda mihinkään. :-/
Fyrenin "RR" sen sijaan on Rafael Rindell, mm. Kiljusen herrasväen kuvittaja.

[Lurker]

Onko tämä sarjakuvaa?

Sarjakuva on sarjakuva on sarjakuva.

Sarjakuva-sanan alkuperä ja käyttö Suomessa on monipolvinen ja se on sisältänyt paljon merkityksiä jo ennen sen ilmaisumuodon syntyä, mikä nykyään sarjakuvan konvetioksi käsitetään.

Jos saman sarjan kuvia heijastaa vaikka projektiona sirkusteltan valkokankaalle, sitä ei pidetä sarjakuvana, mutta jos tuon sarjan kuvia painaa lehteen, niin sitten se onkin sarjakuvaa.

[Jari Lehtinen]

Tähän muuten se huomionarvoinen lisäys, että ilmeisesti ensimmäinen sarjakuva, jota Suomessa kutsuttiin sisällysluettelon perusteella sarjakuvaksi, oli Väkevämies kuusta ostamassa. Se oli "kokosivun sarjakuva".

[Reijo Valta]

Sisällysluettelon perusteella, joo. Amerikalaisen kuvakirjan mainostuksessa kerrottiin sen sisältävän sarjakuvia jo v. 1904.

Sarjakuva-termi käytössä jo 1904!

Mitä haasteeseen tulee, niin Kurikasta jotakin olen löytänyt, mutta mikään niistä ei oikeastaan sisällöllisesti säväytä. 

Kurikka

"Maansuola juhlimassa" 9/1906
Lapatossun seikkailuja 13/1906

Aamulla jäi tuo Kaukoranta-Kemppinen auki pöydälle, siinä sivulla 208 oli näyte Alli Tryggin ja Matti Heleniuksen Koitto-lehdestä v:delta 1895. Lehden alaotsikko on Opettajayhdistyksen terveys ja raittius julkaisema, ja sen perusteella en olisi lehden uskonut kuvasarjoja sisältävän. Mutta olipa siellä mm. tuo Rangaistus tuli. Sarjakuvamaisempi on K-K:ssa julkaistu Kuinka kuuluu seitsemäs käsky. Ulkomaista alkuperää, olettaisin.

[Lurker]

Sarjakuva-termi käytössä jo 1904!

Sarjakuva oli terminä käytössä ainakin jo 1890-luvulla tarkoittamassa kuultokuvia: "Tampereen Uutiset (26.07.1893) Panoraama International esittää tämän viikon alusta alkaen sarjakuvia Potsdamista..." Valvoja-lehdessä sarjakuva oli heti 1900-luvun alussa kirja-arvosteluissa usein käytetty termi, jolla tarkoitettiin kuvasarjoja kirjoissa.

Sarjakuva on suomessa sanana paljon vanhempi kuin sarjakuva.

Vanhin sarjakuvamaista kerrontaa tarkoittava termi, jonka itse olen löytänyt, on Kuva-lauseellinen Kertomus (19.10.1854 Morgonbladet nro. 81 sivu 4). Varmasti tätä termistöä pystyy ahkera tutkija kaivamaan vielä kauempaakin.

Tuossa aiemmin mainitussa Merirosvo-tarinassa oli siinäkin hieno termi: kuvasarjatus.

[Jari Lehtinen]

Nokitan sarjakuvatuksella, kunhan ehdin. Tähän väliin näitä Reijon mainitsemia epämääräisyyksiä. Matti Meikäläinen 09.07.1897: tyypillinen proto-juttu. Luultavasti kuvitus ulkomaista tekoa? Mukana on kyllä yksi vieläkin toimiva vitsi: vatsatanssija.

Kahta viikkoa aiemmin Matti Meikäläinen 25.06.1897: Patruunan kesähuveja. Kaikki kielletty! Tämäkin silminnähden eurooppalaista tekoa, ja alkuperäiset piirtäjäsigneeraukset huolella pyyhitty pois. Näitä on paljon. Saksalaisten piirtäjien tyyliä edustavia kuvasarjoja leikeltiin surutta ja varustettiin uusilla teksteillä.

Suomalaisaiheisia pilapiirroksia Matti Meikäläisessä oli, tekijänä nimimerkki-erkki W & G (ei kai Weilin & Göös??), mutta siihen se jäi. Vertailukohdaksi tulee mieleen Suomalainen MAD, jolla oli Seppo Lindqvist. Loput tuotiin Gainesin konttorista.

Kesähuveista tulee tietysti ensimmäisenä mieleen että mikään ei ole muuttunut.

PS: Niinikään vuonna 1897 julkaistu maailman vanhin koululaisvitsi "tapan kiinalaisia". Koostetaan nämä julkaisuksi "mille isoisäsi nauroi".

[Timo Ronkainen]

Ihan mahtavan hienoja löytöjä. Näistähän koostaisi vaikka pienen kuvasarjavihkosen!
Löytyykö nämä kaikki jo digitoituina Kansalliskirjastosta?

Timo

[Jari Lehtinen]

Löytyykö nämä kaikki jo digitoituina Kansalliskirjastosta?

Arvaa, mistä näytteet ovat peräisin?