Siis olisikohan sittenkin niin, että "tavalliset" ihmiset ovat unohtaneet divarit, eivätkä osaa tuoda niihin tavaraa -- kuolinpesiä lukuun ottamatta.
Ennen wanhaan (kuten ollaan jo usein todettu) koululaiset kipittivät antikvariaatteihin ostamaan ja myymään, koska tavaraa tuli ja meni edulliseen hintaan. Siinä sivussa sitten sitä parempaakin tavaraa.
Olin itse silloin tällöin kesätöissä divarissa, ja vielä 80-luvulla sarjisten ohella lukulehdet vaihtoivat vauhdilla omistajaa (villi länsi, rikos jne.), ostajina aikuinen väki. Sitten kaikki hiljeni... ja myynti keskittyi käytettyihin vinyyleihin, miestenlehtiin, kirjoihin.
Sarjakuvista Tex Willereitä oli hyllyssä metritolkulla. Yksittäisten numeroiden keräilyarvoon ei vielä tuolloin ollut havahduttu ja ne kaikki maksoivat saman verran; sama juttu Aku Ankan taskukirjoissa. Asterixit, Tintit, Lucky Luket ja Ahmed Ahneet olivat suosikkeja, niitä myytiin ja ostettiin todella paljon. Ah, noita aikoja. Shokkeja liikkui niitäkin pitkään, samaten Jymy ja Huuli -lehtiä; niitä oli käytännössä aina tarjolla.
Saattaa olla myös niin, että keräilysarjakuviin keskittyneet asiantuntijadivarit "imevät" kaikki tärkeimmät kohteet omiin hyllyihinsä. Mikä tietty on sinänsä ihan okei, totta kai. Mutta tavallisten divareitten sarjakuvahyllyille ei taida sitten enää riittää juuri mitään.