Seuraavaksi kannattaa lukea sitten Oravanpyörä, se on totaalista myötähäpeää joka sivu ja varmaan Lauzierin ilkein teos.
"Råttan's flykt" siis på svenska, oletan?
Sitä seurannut "Nuorukaisen muistelmat" (En ynglings memoarer) on kanssa myötähäpeää kauneimmillaan. Lauzier värkkäsi siitä elokuvankin (Petit con), eli ilmeisesti oli päässyt irti filmiteollisuutta kohtaan tuntemistaan traumoista joita "Oravanpyörässä" kuvaa.
Tunnetuin Lauzierin elokuvista taitaa olla Isäni, sankarini (Mon père, ce héros) josta jenkitkin värkkäsivät oman versionsa.
Sarjakuvantekijänä Lauzier oli kyllä parhaimmillaan. Ilkeän hauska mies.