Ryhdyin katsomaan Ghost in the Shellin traileria pelonsekaisin tuntein, mutta sen nähtyäni en olekaan enää niin toivoton aiheen Hollywood-käsittelystä.
Majurin (tai siis Motokon) länsimaalaistaminen ei sinänsä ole ongelma (vaikka olisi ollut kiva nähdä roolissa aito aasialainen actionmimmi), sillä mangan esittämän maailman popula on aika multikansallista ja majurin keho on kuitenkin täysi proteesi, olipa hänen alkuperäinen rotunsa mikä tahansa.
Scarlett Johansson on itselleni sellainen näyttelijätär, josta ei oikein tiedä, diggaako vai eikö diggaa. Riippuu aika pitkälti roolistakin. Välillä hyvä (Lucy), välillä toivottoman nolo (Vicky Christina Barcelona). Majurin frisyyrissä ja lookissa näytti ainakin trailerissa hyvältä, toivottavasti näytteleekin oikein eikä toista Marvel-maneereitaan.
Eniten epäilyttääkö, hollywoodistaako Hollywood aiheen ja oikoo mutkia helposti nieltäväksi viihteeksi? Jos onnistuvat säilyttämään alkuperänsä ihan alkuperäisen jännittävän outouden sortumatta yleisöä kosiskeleviin kompromisseihin, niin hyvä. Takeshi Kitanon mukanaolo antaa ehkä toiveita rohkeammasta otteesta sekä myös ensi-illan sijoittaminen maaliskuulle eikä kesämössösesongille.
Elokuvan ulkoasu näyttää äkkisiltään olevan taas kerran paljonkin velkaa Blade Runnerille, mikä ei tietenkään ole huono asia, sillä tarpeeksi uutta ja omaperäistä on tietenkin vaikea keksiä, jos visuaalinen lähifuturointi on tehty joskus liiankin hyvin! Pikaisesti nähdyt vilahdukset aasialaisten suurkaupunkien klusteriasumisesta (mikä nyt on oikea sana sille, kun ahdetaan hirveästi pieneen tilaan?) taas istui kontekstiin oivallisesti.
Roolitus näyttäisi välttävän varmoja hittejä ja eniten odotan näkeväni Vallan linnakkeen Kasperin Batouna!
Tulipas pitkät kaksi senttiä, mutta olkoot. Maaliskuussa, jos maailma ei sitä ennen katoa olemasta, suuntaan toiveikkaana leffateatteriin.
- Jukka
