Pitänee lopultakin kirjoittaa edes jokunen sana Siperian kieliopista, kun aihe liittyy niin läheisesti työhöni. Pidin teoksesta todella paljon, ja on erittäin hienoa, että tällainen sarjakuva tehtiin. Tiiviissä paketissa on paljon asiaa mielenkiintoisesti kerrottuna, mikä ei sinänsä ole yllätys, kun käsikirjoittajana on Pauli Kallion kaltainen ammattitaitoinen ja lahjakas kertoja. Myös Lietzenin tyyli sopii tarinaan hyvin.
Pidän Siperian kieliopissa erityisen ansiokkaana sitä, että se tuo vähäeleisellä tavalla esiin sen, kuinka suuria henkilökohtaisia uhrauksia M. A. Castren teki kenttälingvistin työssään. Paikallisen kulttuurin kuvauksessa puolestaan on mukavan lempeää huumoria. Helsingin yliopiston luentosaliin sijoittuvat sivut taas kuvastavat hyvin sitä, kuinka paljon Castrenin työ vaikutti tulevien tutkijapolvien asenteisiin. Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että Siperian kielioppi on paras vuonna 2008 julkaistu kotimainen sarjakuva.