Viikko sitten Lontoon reissulla kävin ainoastaan
Gosh!issa, mutta herranjestas mikä paikka! Olisin onnistunut helposti upottamaan koko matkakassani ja ylikin tuonne. Hemmetisti mielenkiintoisia ja minulle täysin tuntemattomia sarjiksia, ja iso alehylly josta lähti tavaraa 1-3 punnalla. Indie-sarjisten määrä oli kiitettävä, hieman pelkäsin että jäisivät trikoosankareiden varjoon mutta ei. Etenkin alakerrasta löytyi tuota vaihtoehtoisempaa tavaraa ja mieltä lämmittivät mm. Kaisa Lekan I Am Not These Feet, Little Fish Big Fish ja On the Outside Looking In. Fiksu veto tehdä sarjiksensa suoraan englanniksi, potentiaalinen asiakaskunta kasvaa eksponentiallisesti. Onnistuin lähes zeniläisen tyynesti välttämään kaikki kiusaukset ja ostin vain 2 alesarjista, joista toinen oli minulle ennen tuntematon Ralf Königin homokoirapariskunnasta kertova Roy & Al.
Tuollainen kutkuttavan mainio työmaa-aita muuten tuli vastaan Hyden Parkin lähistöllä, sitä joutui tutkailemaan oikein pidemmän tovin:
http://gamma.nic.fi/~ilmonen/lontoo-aita-2.jpghttp://gamma.nic.fi/~ilmonen/lontoo-aita-1.jpgVielä vinkki kaikille Korkkari-harrastajille. Kannattaa _ehdottomasti_ käydä (mikäli ette ole jo käyneetkin) Imperial War Museumissa, metrolla Bakerloo-linjaa (ruskea) etelään ja pois tokavikalla pysäkillä Lambeth Northissa, josta on lyhyt kävely museolle. U-P-E-A paikka

Siellä on kaikki mitä on Korkkarissakin: oikeat Spitfiret, Focke Wulffit, jenkkijeepit, kaiki varusteet ja työtarpeet, SS:n ja Afrika Korpsin univormut, siis ihan kaikki. Olo oli lähes epätodellinen, tuntui kuin olisin joutunut keskelle miljoonan voltin tarinoita. Ja mikä hämmästyttävintä, koko lysti oli täysin ilmaista.