Esittääkö Makkonen "eloveenaa" vai ei?
ei, alkuteokselle tai siis suullisesta perinteestä Lönnrotin sievistelemäänkin versioon jota sitten kansallisromantiikana aikana vieläkin siloiteltiin.
Kuten Kalevalassa (mikä tahansa laitos) kuuluukin tässä ne naiset ovat ne fiksut ja pystyvät.
Römpötiltä menee kokonaan ohi miten asia esitretään, hän näkee asian seksistisenä ja naiset passiivisina subjekteina, pelkkinä himon kohteina.
Mutta siinä ei ole mitään uutta, harmi vaan että hesarin pääyleisö ei tiedä juuri muuta sarjakuvaa kuin sarjissivut ja mitä lähinnä römpötti kertoo.
Römpötti kuitenkin perusteli kritiikkinsä.
Ei sen puoleen koko kulttuuriosastonsa on pitkän aikaa ongelmaisesti suoltanut soopaa jolla on se ikävä puoli että kun tekee puolivillaista ja vaikka miten tarkoitus olisi hyvä asiavirheiden esittäminen faktoina syö koko lehden uskottavuutta.
Sitten meillä on nämä joille koko lehti edustaa "pravdaa" ja "vihervasemmistolaista mädätystä" jne liittyvät viereen tyyliin hyvä jätkä tuet meitä.
Ja vitut tue.
Mutta asioiden tulee olla kohdillaan. Sen voi esittää niinkin että mainitsee faktat ja kertoo mielipiteensä sen jälkeen.
Makkosella on anatomia välillä kohdillaan, välilä tyyliseikkana saksalaisessa impressionismissa.
On silti luettavampaa kuin monen muun moniselitteinen taide.
Komeaa grafiikkaa on, mutta itse en kaipaa yhtään lisää Kalevalan sarjakuvaversioita, en sen enempää kuin neljättä elokuvaa Tuntemattomasta sotilaasta.
Olisi meillä paljon muutakin ammennettavaa Suomen historiasta ja tarustosta kuin pelkkä sotiminen ja Kalevalan satujen näköiskuvittaminen.
Mainittakoon nyt Kapteeni Kuolio yhtenä esimerkkinä.
Tampere kupliissa hämmensi Tuntematon sotilas cosplayaajien määrä. Ei ehkä oikeuta Louhimiehen elokuvaa mutta toisaalta elokuvapuolella meillä ei tehdä kuin ikuista talvi-ja jatkosotaa tai sitten puskafarsseja, osa väittää olevansa draamaa mutta jos se on aito elämän kuva koko kauneudessaan ... no osuma asteroidista alkaa kuulostaa kivemmalta vaihtoehdolta.
Vesalla on tietty pointti. Itseäkin harmittaa fakkiintuminen siihen että on tarjolla vain ja ainoastaan yhtä ja samaa. Kun harrastaa sarjakuvaa ja tuntee ihmisiä kvaakin ja sarjispiirien ulkopuolelta ja päätyy selittämään että ei vain ankkaa, eikä fingerporia tai tex willeriä tai mangaa...
Itse näen sen ruokailun tavoin. Jos vegaaneille ei ole mitään se ei varsinaisesti haittaa itseäni mutta sitäkin tulisi olla. Enemmän tarjontaa ei rajaisi valikoimaa terveessä kulttuurissa.
Sarjakuvakulttuurissa jossa lehdille ei ole sijaa ja kirjakauppojen tarjonta muistuttaa maitotuotehyllyä ja sarjakuvatarjonta pidetään minimissään on ajatus ymmärrettävä.
Kalevalassa on paljonkin ainesta monenlaiseen tulkintaan ja Makkosen tulkinta ei ole mitenkään epäkelpo. Sen raadollinen kuva on yksi monista.
Rohkeankin erilainen siinä miten esittää kansallisen mytolgiamme ilman suurta kansallismielistä uhoa ja eetosta, kyseenalaistaen.
Itsellä osa sovittamisesta tyylilajeittain hiukan nalkkasi kerrontaa. Snadisti liian iso pala, tosin keskeneräisen arvostelu on aina riskaabelia.
Tietenkin jos kulttuurikentällä olisi terve malli, meillä tai muualla, enemmälle olisi varaa ja sitä toivoisinkin.
Mutta kun ei niin ei,