Uusimmassa
Tähtivaeltajassa - eli numerossa
3/08 - on nyt suurartikkeli mangan parhaista nimeltään
Manga Top 25.
http://www.tahtivaeltaja.com/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1Tässä keskustelussa voitaisiin nyt pohdiskella mahdollisia eri- ja samanmielisyyksistä jutun suhteen. Tai ylipäätään moisen listauksen mielekkyydestä.
Numero on tosin saapunut jäsenistöllemme vasta tänään ja irtonumeromyyntipaikkoihin todennäköisesti huomenissa, joten ehkä kannattaa käynnistellä hitaanlaisesti, jotta kaikki ehtivät lukea jutun sisällön ensin. Mutta saa toki aloittaa heti, jos on jo ehtinyt tsekata.
Pohjustukseksi lainaan tähän jotain pääkirjoituksesta & artikkelin perusteluista sekä listan tekijöiden & arvioiden kirjoittajien esittelyt:
"Sanotaan se nyt ihan suoraan: Mangan ja muun japanilaisen populaarikuvaston maihinnousu länsimaihin on ollut yksinomaan positiivinen asia. Se on synnyttänyt aktiivisia nuorisokulttuureja, näyttänyt mallia erilaiselle visuaaliselle ajattelutavalle sekä tutustuttanut kokonaan uuden sukupolven (ja -puolen!) sarjakuvien ihmeelliseen maailmaan.
Mangan huikein buumivaihe näyttää jo taittuneen, sillä Yhdysvalloissa moni alan kustantaja on viime aikoina paininut taloudellisissa vaikeuksissa eikä Suomessakaan enää päästä muutaman vuoden takaisiin myyntilukemiin. Tästä huolimatta hienoa mangaa riittää - ja joukosta löytyy runsaasti mestarillisia teoksia.
Nämä parhaat japanilaiset sarjakuvat esittelemme nyt laajassa
Manga Top 25 -artikkelissa. Ja ei kuin kaupan kautta nautiskelemaan laatusarjakuvasta!"
"Manga ja muu japanilainen populaarikulttuuri on viime vuosina vyörynyt heinäsirkkaparven lailla myös Suomeen. Todisteeksi kelpaavat niin kioskien ja kauppojen sarjakuvahyllyt, joissa mangapokkarit ovat syrjäyttäneet lähes kaiken muun sarjakuvan, kuin vaikkapa tämänvuotinen
Finncon-Animecon, joka kokosi Tampere-talon liepeille lähes 10 000 Japani-fania.
Tarjonnan paisuessa yhä useampi sarjakuvan ystävä tuntuu olettavan, että manga on vain teineille soveltuvaa luettavaa. Väärinkäsitystä vahvistaa suomenkielisten pokkarien vääristynyt valikoima sekä englanninkielistä mangaa myyvien liikkeiden asiakaskunta, joka painottuu nuorten suuntaan.
Mutta kuten
Tähtivaeltajassa on sauhuttu jo parinkymmenen vuoden ajan, mangaan mahtuu aivan kaikenlaista sarjakuvaa. Myös sitä varttuneelle lukijalle suunnattua kamaa, joka pistää aivot tvistaamaan ajatuksista, vetää viihdevaihteen kybälle tai hurmaa tunnelmallaan.
Näiden mestariteosten löytäminen satojen nimikkeiden joukosta aiheuttaa erinäisiäkin hankaluuksia. Vaan ei enää. Seuraaville sivuille on koottu nelihenkisen asiantuntijaraadin esittelyt kahdestakymmenestä parhaasta englanniksi ja viidestä suomeksi julkaistusta mangasta. Lisäksi kirjoittajat esittelevät lyhyesti muutamat omat suosikkinsa (4 engl., 1 suom.), jotka eivät mahtuneet mukaan kärkisijoille. Tämän kompaktin raamatun avulla sinäkin voit päivittää tietämyksesi ja laatia ostoslistan, jossa riittää hyvää luettavaa vuosiksi eteenpäin.
Top 25 -listauksessa huomiota on kiinnitetty ainoastaan sarjojen laadukkuuteen. Ei esimerkiksi siihen, että edustettuna olisi kattava katsaus mangan menneisyyteen ja tyylilajeihin.
Monipuolisuuden takaamiseksi jokaiselta taiteilijalta on nostettu esiin vain yksi sarja. Tekijöiden muutkin huipputuotteet toki mainitaan lyhyesti. Listaus on tekijöiden mukaisessa aakkosjärjestyksessä."
"
Toni JerrmanSarjakuvaneuvos Jerrman plumpsahti japanilaisen populaarikulttuurin uumeniin 1980-luvun lopulla. Hän on sittemmin pitänyt mangasta ja animesta lukuisia esitelmiä sekä kirjoittanut aiheesta mm.
Tähtivaeltajaan,
Yleisradiolle,
Like Uutisiin ja
Kauppalehti Pressoon. Tahtoo heti taas Japaniin!
Nina von RüdigerVon Rüdiger tutustui mangaan 1990-luvun alkupuolella taidekoulussa tapaamansa poikaystävän kautta. Satunnaisesta harrastuksesta on ajan myötä tullut elämäntapa, poikaystävästä aviomies ja taidekoulun tytöstä sarjakuvataiteilija, jonka mangatyyliset teokset
Vesi oli mustaa ja
Oblivion High ovat Suomessa uraauurtavia.
Ari-Matti SarénSarén törmäsi mangaan ensi kerran 1980-luvun lopulla ja viattomasta lueskelusta syntyi pian kyltymätön addiktio. Hän oli perustamassa
Manga ja Anime Yhdistys MAY ry:tä 1990-luvun alussa. Hän on kirjoittanut ja luennoinut japanilaisesta populaarikulttuurista jo yli 15 vuotta ja omistaa paljon enemmän mangaa kuin kenenkään pitäisi.
Otto SinisaloTähtivaeltaja-lehti johdatti Sinisalon (s. 1979) mangan pariin 1990-luvun puolivälissä. Sittemmin
Helsingin sarjakuvafestivaalien tuottajaksi päätynyt kirjoittaja on vuodesta 2004 lähtien järjestänyt festareille mangaohjelmaa ja siten päässyt eturivistä todistamaan japanilaisen populaarikulttuurin esiinmarssia Suomessa."