Olipas hyvä ja näkemyksekäs juttu blogissasi!
Niitä joitakin satutarinoita lukuun ottamatta Barksin joulutarinat ovat oikeastaan eri kuolemansyntien tutkielmia. Ne ovat täynnä ylpeyttä, kateutta, laiskuutta, ahneutta ja kohtuuttomuutta. Ja myös vihaa, varsinkin Roopen osalta, joka usein vihaa joulua.
Tarinoita keventävät loppuruudut ovat kuin pakon sanelemia myönnytyksiä, joista tulevat mieleen Hitchcockin sanailut televisiosarjojensa lopuksi.
Barks oli piru mieheksi! Onneksi.