Mielenkiintoista että näitä hankkeita, pieniä, sarjakuvankin huomioivia virityksiä alkaa siunaantua. Mutta tosiaan ehkä silti olisi tarvetta ammattimaisesti hoidetulle, pelkästään sarjakuvalle omistautuneelle museolle ja arkistolle.
Päivälehden museo on ollut jo pitkään tällä asialla ja järjestänyt hienoja sarjakuvanäyttelyitä. Idea varsinaisesta sarjakuvamuseosta tuntuu silti utopistiselta sillä eihän Suomi sentään Belgia ole. Muutenkin sanotaan, että Suomessa on liikaa museoita. Jonkun kaupunginmuseon alaisuudessa homma voisi kuitenkin toimia. Helsinki olisi luontevin paikka, kun nyt Tampereellakin ajetaan alas Egmontin toimintoja.
Kuten Kokkila aiemmin totesi Tampereella on myös mediamuseo Rupriikki joka on jo järjestänyt sarjakuvanäyttelyitäkin. Sen oheen tai toimialaankin sarjakuvamuseo sopisi. Pienet vain ovat resurssit sielläkin.
Ulkomailla olen vieraillut lähinnä Tokion yksityisessä Mangamuseossa, joka muistuttaa enemmänkin kirjastoa (kirjoitin siitä joskus 3 vuotta sitten jutun Animeen), Kioton Mangamuseossa sekä Etelä-Koreassa sarjakuville rakennetussa ja omistetussa taloissa. Yhteistä Kioton ja Bucheonin sarjakuvataloilla on paljonkin:
- Iso, yleisölle avoin, noin 200 000 niteen käsikirjasto sekä oma kirjasto tutkijoita varten.
- Tilat vaihtuville näyttelyille
- Tilat lähinnä kotimaisen sarjakuvan historiaa esitelevälle perusnäyttelylle
- Tiloissa tarjotaan erilaisia aktiviteetteja, kuten piirtämistä ja askartelua lähinnä lapsille ja nuorille
- Kahvila
- Tiloja hyödyntävät vuosittain järjestettävät festarit
Lisäksi taloissa on vaihtelevasti tiloja tutkijoiden ja taiteilijoiden käyttöön, sekä koulutus ja auditorio -tyyppisiä huoneita ja saleja.
Sanomattakin on selvää että moinen syö rahaa. Pelkät talojen ylläpitokustannukset ovat varmaan mittavat, puhumattakaa kymmenistä ihmisistä jotka tarvitaan eri aktiviteetteja pyörittämään. Vaikka osa aktiviteeteista on projekteja ja vapaaehtoisvoimin tehtäviä, tarvitaan kuitenkin vakituisesti palkattuja ihmisiä.
Vastapainona sitten on taas voisi sanoa, että nuo ovat sellaisia Heurekan tapaisia "hands on" paikkoja parhaimmillaan. Eli siellä jokainen voi lasin takaa seuraamisen lisäksi puuhastella tai lukea itse. Plussaksi moneen muuhun museoon laskisin senkin että kontakti taiteilijoiden ja yleisön välille syntyy näissä helposti, esimerkiksi karikatyyririen piirtämissessioissa tai näytösluontoisen työskentelyn kautta.
Ja jos kerran aletaan haaveilla, niin miksei saman tien
Pohjoismainen sarjakuvamuseo sopisi Suomeen. Onhan Suomi kevyesti Pohjolan johtava sarjakuvamaa! Sijoituspaikkana tietenkin Tampere. Muumimuseo ja sen maine toisi mittavaa synergiaetua ja runsaasti myös ulkomaisia kävijöitä. Uskon ma.