Sairasloman idea on kiva, ja on ollut oikein mielenkiintoista tutustua vierailevien taiteilijoiden näkemyksiin suosituimmasta kotimaisesta strippisarjasta. Käsittääkseni myös amerikkalaisissa sanomalehdissä jotkut sarjakuvataiteilijat ovat vaihtaneet välillä sarjoja keskenään, hyvin persoonallisin seurauksin.
Kuullessani tästä sairaslomasta ajattelin jostakin syystä, että "Viivi ja Wagner" tulee pysymään tyyliltään suunnilleen samankaltaisena kuin aikaisemmin, ja tekijän vaihtumisen huomaa ennen muuta kuvituksen muuttumisesta (vrt. mikä tahansa sarjakuva, jolla on monta tekijää).
No, mitään hiilipaperikopiota Juban stripeistä ei ole toistaiseksi nähty sen enempää sisällön kuin kuvituksenkaan puolesta. Ville Ranta on sen sijaan tehnyt "Viivistä ja Wagnerista" hyvin itsensä näköisen sarjakuvan. Kieltämättä tuo Irenen kuvailema "taiteilija-angsti, ahdistus ja elämäntuska" tuntuu olevan yksi toistuvimmista teemoista Rannan tuotannossa - paikoitellen ihan raivostuttavuuteen asti.
Lehtisen kanssa olen samaa mieltä siitä, että nyt nähdyt sarjakuvat eivät ole sinänsä kovin hyviä Viivi ja Wagner -strippejä, vaan ennemminkin tämmöistä keskivertoa alan harrastajaa kutkuttavia näkemyksiä siitä, millaiseksi sarjakuva voi muotoutua aivan erityylisen taiteilijan käsittelyssä.
Olisi hauska tietää, miten ns. tavallinen HS:n lukija näkee ja kokeaa vaihdoksen, ja vaatiiko V&W:n "villerantaisaation" täydellinen avautuminen lukijaltaan edes jonkinlaista sarjakuvasivistystä ja Rannan aikaisemman tyylin ja tuotannon tuntemusta?
Että näin! Tiitu Takaloa odotellessa...