Heiska ja Heta

[J Lehto]

Frankun piirtämää Heiskaa ja Hetaa oli kirjoittamassa myös Peyo, joka oli myös samaan aikaan Dupuisin palveluksessa.

Menee viehättävästi ristiin kaksi aktiivista ketjua,
mutta onhan noissa Peyon varhaisissa Johannestarinoissa
Franquinin käsialaa tunnistettavissa, eli yhteistyö
toimi monella tasolla

[Darzee]

Heiskassa ja Hetassa on jännää se, että vaikka lähiöarkea kuvataan, eivät päähenkilöt kuitenkaan muodosta ydinperhettä. Heiska ja Heta kaiketi heilastelevat, mutta sitäkään ei oikeastaan koskaan sanota suoraan. Eiväthän ne edes koskaan pussaa. Poikakolmikko roikkuu Heiskan luona, mutta heidän vanhempiaan ei koskaan näy. Tässä sarja eroaa Helmistä ja Heikistä.

Heiskan lyhytpinnaisuudessa on tietysti aihio Fantasion ja Kursion myöhempään rooliin Niilossa.

[Darzee]

Eihän Hetaa edes näy suurimmassa osassa vanhoja jaksoja. En sitten noista 60-80-luvun jaksoista tiedä. Heta oli silti Tintin-lehdessä 50-luvulla käytännössä ainoa vakinainen naishahmo.

Kieltämättä Heta nimihahmoksi välillä esiintyy vähänlaisesti. En ole tätä tilastoinut, mutta vaikka Heta nyt sentään yli puolessa sarjoista olisikin mukana, niin vähemmän ainakin kuin Feeliks. Hauskempaa on, kun Heiska saa polttaa päreensä pidäkkeettä.

Tässäkin voi halutessaan nähdä sellaisen yhteyden Niiloon, että alkupään Pielisissä Piko satunnaisissa visiiteissään välillä vähän hillitsee Fantasion raivoa ja suhtautuu Niiloon ymmärtäväisemmin. Kursiolla ei rauhoittelevaa kaveria ole. Karstu toki välillä toppuuttelee, mutta raivoaa itsekin Niilolle.

[hdc]

Ristiinpostaus. Näköjään tuosta integraalista on täällä jo puhuttukin ja siihen olen silloin reagoinut...

Franquin - Modeste & Pompon 2: Non! Je ne m'énerve pas!

Kun yksittäinen albumi tuli vastaan niin nappasin, vaikka sittemmin huomasin että nämä Franquinin (ilmeisesti kaikki) M&P:t ovat uudempana tarjolla integraalina. Niinkuin kuuluukin, koska sarjakuvakulttuurinen sivistysmaa.

Olin joitain yksittäisiä strippejä joskus ikuisuus sitten lukenut joten oli käsitys mistä oli kyse mutta tämä oli nyt ensimmäinen kunnollinen tutustuminen sarjaan, ja eihän tämä nyt mitään Niiloa tai Piko&Fantasiota ole, käyttösarjakuvan laadukasta laitaa mutta käyttösarjakuvaa kuitenkin.
Päähenkilö Modestesta (Pompon on aika sivussa) tulee mieleen Fantasio ja sivuhahmo Felixissä taas on ehkä Niilon ituja, ja näistä päällekkäisyyksistä johtuen varmaan tämä sarja jäi vähän sivujuonteeksi.
Toisaalta tästä tuli aika usein mieleen myös Aku Ankka, erityisesti Taliaferron ja 40-50-lukujen animaatioiden versiona, kun mukana oli vielä kolme ei-ihan-identtistä-mutta-melkein pikkupoikaa, aika moneen tilanteeseen olisi hyvin voinut korvata Modesten Akulla, Pomponin Iineksellä ja ne pojat TupuLupuHupulla... 

Kieli on tosiaan aika peruskamaa eli tätä lukisi horjuvammallakin ranskantaidolla.

[hdc]

Kah. Olen integraalina lukenut tuo Franquin-tuotannon ja tarinoinnin puolesta sellaista sujuvaa käyttösarjista, mutta huomiota kannattaa kiinnittää taustoihin, Franquin piirtää tyylikkäästi 50-luvun designia

Ja tietysti ilahduttavaa että tätä saadaan albumimuodossakin suomeksi (ja aika harva taitaa niitä vanhoja suomennoksia nykyään olla nähnyt).

[Lurker]

Heiska ja Heta (BD-sarja 2) -arvostelu julkaistu etusivulla.

Ovatko Heiska ja Heta susipari, kihloissa tai naimisissa he eivät ainakaan ole... Heiskalla on myös jotain mentaaliongelmia, vihanhallinta on heikkoa ja vakavia viitteitä itsetuhoisuudesta löytyy myös, "vahinkoja" kun sattuu solkemaan. Pelkkää pilaa, tosiaankin.

[VesaK]

Franquinin tyyliä ei voi kuin ihailla. Sarjojen lavastus on otettu suoraan julkaisuajan sisustuslehtien kuvista.

Asetelma on kovin tuttu eräästä toisestakin sarjakuvasta. Heiska törmäilee erilaisten keksintöjen kanssa ja muutenkin, ja päätyy lähes aina vitsien kohteeksi. Heta on hieman etäällä pysyvä ystävätär, jota kosiskellaan mahdollisimman viattomasti, ja joka käyttää mielellään Heiskaa ilmaisena työläisenä. Kulkukauppias-Felixissä on proto-Niiloa, mutta myös samaa huoletonta otetta, joka vertautuu toisen sarjakuvan myssypäiseen hippiserkkuun. On ärjy naapuri. Sekä poikakolmikko.

Ei puutu enää kuin upporikas setä, mutta aivan hyvin voi uskoa, että sellainenkin olisi tarvittaessa saatu mukaan.

Vitsit ovat lopulta varsin kilttejä ja simppeleitä, jos taas kerran vertaa Niiloon. Tähän luonnollisesti vaikutti Tintin-lehden konservatiivinen linja. Itsemurha on (varsinkin) katolisessa maassa tabu, mutta hirttäytymisvitsi on mennyt läpi, onhan se huumorisarjojen klassikkohirtehismiä, köydestä kaulassa on riittänyt pilailtavaa Mikki Hiirestä Fingerporiin. 

Heiskaa ja Hetaa voisi kuvata retroaarteeksi.

[Lurker]

--
Ei puutu enää kuin upporikas setä, mutta aivan hyvin voi uskoa, että sellainenkin olisi tarvittaessa saatu mukaan.

--

Setä, jolla on lemmikkikukko, ilmestyy myöhemmin sarjaan. Nastan takakansista en tuota setää löytänyt, taisi ilmestyä sarjaan vasta myöhemmin. Herra Yrmälä oli nimeltään Herra Mettinen. Ainakin joissakin alkupään jutuissa Heta asuu eri osoitteessa kuin Heiska.

Huonekalupiloja on Nastan sivuissa enemmänkin, aika futuristisia vieläpä sillä Felix keksii näkymättömän nojatuolin ja jopa 3D-projektorilla heijastetun tuolin!

Gregin Akilles Jänne -sarjakuvassa on ilmeisesti paljon samoja vitsejä kuin Heiskassa ja Hetassa, lähteet kertovat. https://fr.wikipedia.org/wiki/Modeste_et_Pompon

[Lurker]

Semmoinen detalji vielä että jos joku ihmettelee kuvassa olevan herrasmiehen "veskaa", mainittakoon, että se on läkkipellistä tehty kasvinkeräilijän kasvisäilö eli portööri.

Kun kouluissa vielä kerättiin kasveja, niin niiltä peruilta voi vielä jostain ullakolta tämmöinenkin säiliö löytyä.

Väri tosin oli lähes aina lakkapintainen vihreä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Vasculum