Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Aku Ankka ja kumppanit => : pasoleati 10.01.2008 klo 04:05:51
-
Vuoden ensimmäisessä AATK:ssa ja Roope-sedässä on muuten ollut kuukauden klassikko-nimellä vanhaa Romano Scarpaa. Taskarin tarinassa mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten neljistäjäloitsun "Dzugashvili..." ja lakimiehen pöydällä kyltti "Jokaiselle ansionsa mukaan". Jälkimmäisestä lauseestahan Nokiakin joutui liemeen poliittisesti korrektissa kansallismasokistisessa Fischer-Saksassa.
Kielenkäyttö! -joe-
-
Joo ei muuta kuin sekalaisiin, yritetään pitää näm varsinaiset kesksteluketjut puhtaina politiikasta!
-
Älkääs nyt.
Politiikka koskee kaikkea ja kaikkia. Poliittisinta on politiikan erottaminen muusta ja siitä keskustelun rajaaminen.
Mutta pikkuisen keskenajatelutua on luokitella politiikaksi poliitiikan käsitteillä konstaileminen taideteoksessa (=? Aku Ankassa). ^-^
-
Politiikkaa vai politisointia?
(http://www.perunamaa.net/ankistit/pamaus19.gif)
Reijo Valta: Kaljatehtaan hanslankari. (http://poistyopoydalta.blogspot.com/2007/11/kaljatehtaan-hanslankari.html)
Timo
-
Palatakseni aiheeseen, niin on se hienoa, että juuri Scarpaa on noissa klassikkojutuissa. Mies menee miun suosikkilistallani heti kolmanneksi Barksin ja Rosan jälkeen ja on hemmetinmoinen synti, että hänen töitään on niin mielettömästi suomeksi saamatta!
-
Ikävää on vain, että pitää ostaa pussillinen akanoita yhden jyvän saadakseen.
Scarpa-kirjasto ja pian, olis toiveena.
Timo
-
Hei,
en nyt ehdi sen pidemmin kommentoimaan aurinkoisen isällisten viittausten alkuperää, mutta voin kyseisten kohtien kääntäjänä vakuuttaa, ettei minulla sen paremmin kuin uskoakseni Sanoman toimittajillakaan ole mitään tarkoitusta harjoittaa salakavalaa aivopesua mihinkään poliittiseen suuntaan.
Yleensä omalla kohdallani kaikki, pinnallista kyllä, kehiytyy työprosessin kuluessa auki jostakin sanaleikki-ideasta, mutta mahdollisuuksien rajoissa pakkaan mukaan myös ajatussisältöä, jonka tarkkaavainen lukija sitten voi ilokseen sieltä äkätä. Mutta siis kattavampia sepustuksia ehkä myöhemmin.
"Kullekin ansionsa mukaan" taas yrittää naurattaa asianajajien sananparsimaisella moraalittomuudella: palvelua heruu sen mukaan, mitä asiakas rahallisesti ansaitsee, eikä siten, kuin hän jo pelkällä ihmisarvollaan ansaitsisi. Itse tunnuslauseen lienee Saksassa tietyssä historian vaiheessa rellestänyt poliittinen suuntaus (tätä kai epäiltiin?) lainannut roomalaisesta oikeudesta, jonka varsin selväjärkiset perusperiaatteet ovat seuraavat:
honeste vivere (elää rehellisesti / kunniallisesti)
alterum non laedere (olla vahingoittamatta toista / lähimmäistä)
suum cuique tribuere (antaa jokaiselle ansionsa mukaan)
Viimeiseen periaatteeseen siis sisältyvät myös jämäkät vastatoimet muiden tekemään pahaan, mutta se ei tule toimeen ilman kahta ensimmäistä periaatetta. Minä siis alun perin latinistina ajattelin kääntäessäni tätä moraalikoodia.
Öh, lipsahti vähän ehkä pönötykseksi, mutta ei se mitään :-) Klassikoiden ystäville voin sanoa, että kääntäjän näppituntumalta vanhojen italomestareiden julkaisu on pikemminkin kiihtymään päin, mutta varmaa en voi luvata, kun en osallistu julkaisulinjoja pähkäileviin aivoriihiin. Yllättävän paljon kuitenkin todellista laatukamaakin pulpahtelee työstettäväksi.
-Riku
-
Minä en siis kritisoinut ollenkaan näitä sanavalintoja. Jos rehellisiä ollaan, niin sainpahan siitä työkalun tietyn vaahtoajaryhmän nuijimiseksi.
-
Palatakseni aiheeseen, niin on se hienoa, että juuri Scarpaa on noissa klassikkojutuissa. Mies menee miun suosikkilistallani heti kolmanneksi Barksin ja Rosan jälkeen ja on hemmetinmoinen synti, että hänen töitään on niin mielettömästi suomeksi saamatta!
Ehkä kantsis jokus tehdä joku taskari teemalla "mestarien" piirtämät, ja myöskin vanhoja ennen julkaiseisemattomia mestarien piirtämiä voisi julkaista taskareissa teemana, nyt noi on upotettu tuon keksinkertaisen materiaalin sekaan.
-
Hyvä idea. Toista kovakantista Scarpaa Ankantekijöissä tuskin tulee, niin kohtuuhintainen Scarpa-taskarisarja olisi asiaa!
Carpilta, Gattolta ja de Vitalta ei ole taas vielä tullut Ankantekijät-sarjan kirjaakaan...
Mutta kohta tulee ;)
-
Hyvä juttu, että näitä klassikoita aletaan julkaista. Tykkään itse paljon italopiirtäjien töistä. Scarpa, Carpi, De Vita, Cavazzano, Gatto... kaikki on minun mieleen.
barks92:lle vielä kysymys. Mistä tiedät, että on tulossa Ankantekijät-kirjoja noille herroille? Olisi kiva tietää onko tuo arvauksesi vai omaa tietoasi?
-
Hyvä juttu, että näitä klassikoita aletaan julkaista. Tykkään itse paljon italopiirtäjien töistä. Scarpa, Carpi, De Vita, Cavazzano, Gatto... kaikki on minun mieleen.
barks92:lle vielä kysymys. Mistä tiedät, että on tulossa Ankantekijät-kirjoja noille herroille? Olisi kiva tietää onko tuo arvauksesi vai omaa tietoasi?
On sen vain arvaus :-\ mutta kyllä ne kohta tulee muuten menen valitaman :D
-
Sana "klassikko" on kärsinyt melkoisen inflaation. Luin nyt uusimmasta taskarista sen Scarpan kuvittaman jutun. Oli huonosti kirjoitettu seikkailu. Scarpan tyyli oli tuolloin parhaimmillaan, mutta sekään ei auttanut pelastamaan keskinkertaista tarinaa. Että sellainen klassikko... En silti valita sitä,että trina julkaistiin. Erittäin hyvä, kun julkaistiin. Mutta ei se kyllä klassikon kriteerejä täytä.
-
Hyvä idea. Toista kovakantista Scarpaa Ankantekijöissä tuskin tulee, niin kohtuuhintainen Scarpa-taskarisarja olisi asiaa!
Toinen Scarpa-kirja oli ainakin alustavasti suunnitteilla viime vuonna.
op777
-
Mitäh? Mihin tämä tieto perustuu? Onko tietoa, mikä on projektin tilanne nyt? Haudattu, jäissä, tekeillä? ???
-
Mitäh? Mihin tämä tieto perustuu? Onko tietoa, mikä on projektin tilanne nyt? Haudattu, jäissä, tekeillä? ???
Taitaa olla sisäpiirin tietoa. op777 on Tietokone-lehden toimittaja O-P. Komonen ja kustantajahan on Sanoma Magazines Finland. Olisipa tuo oobus vielä tulossa.
Timo
-
Nii-in. Olisipa! Ja ehkäpä vielä Mikki-painotteisena... :P
-
Viime syksynä tällainen opus kuului käsittääkseni "pidemmän tähtäimen suunnitelmiin" Ankantekijät-sarjassa. Sisällöstä ei muuta tietoa, kuin että ainakin tätä sarjaa on kovasti toivottu: http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL++285-B
op777
-
Kuulostaa ja näyttää lupaavalta. Saisi siinä kirjassa olla kuitenkin lähemmäs 400 sivua... :)
-
Kuulostaa ja näyttää lupaavalta. Saisi siinä kirjassa olla kuitenkin lähemmäs 400 sivua... :)
Kyllä saisi olla muhkumpia noi Ankantekijät-kirjat tosiaan, ovat nykyään kuin köyhän pojan eväsleivät!
-
Ei ollut uusimmassa taskarissa (340) enää klassikko-tarinaa. Jäi opus pitkästä aikaa hyllyyn. Onkohan ne lopetettu taskareista nyt kokonaan? Roope-Sedässä sentään vielä on.
-
Ei ollut uusimmassa taskarissa (340) enää klassikko-tarinaa. Onkohan ne lopetettu taskareista nyt kokonaan?
Itse katselin joo ihan samaa...
Kun on kerta tarinasarja aloitettu niin miksi yhtäkkiä jättää kesken?
Sitä paitsi, lupailivat tän vuoden kakkostaskarissa, että lisää on tulossa ja mm. sellaisilta
nimitekijöiltä, kuin Giovan Battista Carpi, Massimo De Vitalta sekä tietysti Romano Scarpalta
Voi olla, että ensi kuun tuplataskarissakaan ei klassikkoa ole. Toukokuun kirjat kun ovat perinteisesti koottu vain italialaisten tuoreemmista sarjoista. Näin on ollut aina taskarin numerosta 269 (Matkaeväs) asti.
Toivottavasti Roope-sedässä ei näy tällaisia floppeja.
-
Minäkin katselin samaa. Kummallista touhua! >:(
Voi olla, että ensi kuun tuplataskarissakaan ei klassikkoa ole. Toukokuun kirjat kun ovat perinteisesti koottu vain italialaisten tuoreemmista sarjoista. Näin on ollut aina taskarin numerosta 269 (Matkaeväs) asti.
Mutta voihan tämä muuttua ja seuraavassa taskarissa tulisikin kaksi kuukauden klassikkoa, mutta miksi edes tulisi jos nimkin on kuukauden klassikko. Tuo Kääkin mainitsema juttukin on tosiaan totta. Seuraavan taskarin (341: Läpimurto) kansikin näyttäisi olevan Alessio Coppolan tekemä? ::)
Toivottavasti Roope-sedässä ei näy tällaisia floppeja.
Niinpä. On ollut hyviä tähän asti.
-
Jos se paras sarja poistetan niin ei kyllä te mieli ostaa taskaria ???
-
Voi olla, että ensi kuun tuplataskarissakaan ei klassikkoa ole.
Melkein toivon, että ei ole. Jos tuplataskari sisältää yhden klassikon ja muut sivut ovat enemmän tai vähemmän peruskauraa, niin tulee yhdelle tarinalle kovasti hintaa.
Justiin vähän laskeskelin. Ehkä vaatimukset Scarpan tarinoiden julkaisemisesta tosiaan on huomioitu. Meitä on hemmoteltu vuosina 2007-2008 peräti 18:lla ennenjulkaisemattomalla Scarpan tarinalla. Se tekee yhteensä 583 sivua. Ei paha! Ja tähän päälle vielä tarinat, jotka on julkaisut aiemminkin.
-
Kuukauden klassikoissa on liikaa Ankka-juttuja. Italialaiset piirtäjät ovat parhaimmillaan Mikki-tarinoissa. Ehkä suomeksi pitäisi aloittaa oma Mikki Hiiren taskukirja -sarja.
-
Ehkä suomeksi pitäisi aloittaa oma Mikki Hiiren taskukirja -sarja.
Hyvä idea, mutta ei varmaan menestyisi kun suurin osa Suomea pitää Aku Ankasta enemmän. Jos tällainen tulisi joskus en ostaisi ja hinta voisi olla noin 2-3e. ::)
-
Ennenhän Aku ja Mikki taskarit olivat erikseen. Kaikki haalin. Käytännöstä kuitenkin luovuttiin, ja veikkaan, että siihen oli hyvä syy. Todennäköisesti Mikki-taskarit eivät myyneet tarpeeksi hyvin. Mutta saisi tosiaan tulla Mikkiäkin näissä klassikoissa, varsinkin, kun on Mikki-vuosi. Ah, Scarpan ja Chierchinin Mikit ovat suorastaan lyömättömiä. Asteriti, De Vita ja Gatto myös ansaitsisivat Mikki-mestarin arvonimen.
-
Oliko uusimmassa (5/08) Roope-Sedässä klassikkoa? Jos oli, niin kenen tekemä? Saamarin lehdykkä oli taas pussitettu edellisen numeron kanssa, en päässyt selaamaan. Onkohan kyseessä laiton kytkykauppa? Hintahan on korkeampi kuin yleensä.
-
Jep. Scarpaa 1970-luvulta. Lehti ole nyt käsillä, mutta Aku Ankan nettisvuiltahan tuon näkee: Jaa, eipäs olekaan vielä siellä.
Timo
-
Uusimmassa Roope-Sedässä on tämä Scarpan tarina: http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL+1132-B&search=tecumseh%20scarpa
-
Hintahan on korkeampi kuin yleensä.
Miten niin. Sama hinta kun yleensä. Nyt en kyllä ymmärrä sinua Jansa? ???
-
Yleensä Roope-Setä maksaa 2 euroa lehtipisteissä. Se on muka alennettu hinta. Pussitetut tuplanumerot maksavat 3,30 eli normaalin hinnan. Kyrsii maksaa tuo 1,30 ylimääräistä, varsinkin, jos tuo toinen numero jo sattuu olemaan.
Kiitoksia kuitenkin tiedoista, pitääpä hommata lehdykkä itselle.
-
Kyllä minulla on sellainen näppituntuma, että lehti on (melkein) aina maksanut sen 2 euroa. 3,30 on yliviivattu ja viereen rustattu 2 euroa. Voin olla kyllä väärässäki, mutta taidampa tehdä empiirisen tutkimuksen, kun seuraavan kerran menen markettiin. Niissähän vanhoja numeroita on pilvin pimein.
-
Muista kuitenkin, että edellisenä vuonna ropsu oli 3,10e. Tänä vuonna 3,30e. Ja tuo 2e on tosiaan kamppanja lehti ja niitä 2e lehtiä ilmestyy vuodessa noin 2-4 kpl, että ei kovin monesti.
Kyrsii maksaa tuo 1,30 ylimääräistä
Eihän tuossa mitään. Siinähän vain säästää. Numero 345 olisi maksanut 3,30e niin nyt saa edellisen kuun ja tämän kuun numerot kaksi yhden hintaan, mutta jos toinen numero on jo niin eihän tuolle mitään mahda. Siinä voi syyttää vain itseään jos on ostanut tuon edellisen lehden. Itsekin kyllä omistin tuon numeron 344 jo ennestään, mutta ostin vain tuon missä on edellinen ja uusi. Nyt kun on kaksi 344 niin laitoin toisen autoon ja luen aina pitemmillä automatkoilla. (Minähän puhun aivan sekavia. :-\)
-
Ja tuo 2e on tosiaan kamppanja lehti ja niitä 2e lehtiä ilmestyy vuodessa noin 2-4 kpl, että ei kovin monesti.
Eiko muka enempää? Itse olisin veikannut, että kahden euron lehtiä tulee ainakin 7-9 vuodessa. Mutta jos näin on, pidän tästä asiasta jatkossa nassuni kiinni.
-
Ei ollut uusimmassa taskarissa (342) taaskaan klassikkoa. Vaan eipä haitannut, kun hyllyllä oli muheva teemataskari Kelmien kerho. Neljä Scarpaa, joista kaksi ennen julkaisematonta, yksi 70-luvun julkaisematon Cavazzano ja yksi harvinainen (jota en siis ole lukenut) De Vitan 70-luvun juttu. Melkein liian hyvää ollakseen totta!
-
Ainakin kun kaupassa katsoin, se Mikki -tarina oli kuukauden klassikko.
-
Taisin sitten selata huonosti. Kenen piirtämä?
EDIT. Aku-sivuilta löytyikin vastus. Eli Carpi. Pitääkin suunnata uudestaan markettiin.
-
Täytyypä todeta, että ei se vanha aina ole välttämättä klassikkoainesta. 50-luvun Carpi oli piirrosjäljeltään yllättävän kömpelöä. Ei ihme, että en heti "klassikoksi" tunnistanut. Jäi pokkari lopulta ostamatta. (mutta ei olisi jäänyt, jos olisi tarjolla ollut vaikkapa Chierchinin tai Scarpan 50-luvun Mikki-tarina...)
Olen jo aiemminkin sanonut, että klassikko-sana on näissä yhteyksissä kärsinyt pahan inflaation. Koskahan ruvetaan käyttämään vaikka mega- tai super-etuliitteittä klassikon edessä, sitten kun tulee oikeasti klassikoksi luokiteltava tarina..?
-
Täytyypä todeta, että ei se vanha aina ole välttämättä klassikkoainesta. 50-luvun Carpi oli piirrosjäljeltään yllättävän kömpelöä.
En ole vielä nähnyt tuota mainitsemaasi sarjaa, mutta Inducksista se löytyy, varmastikin se on tämä Topolino e le regine dei Sioux vuodelta 1957 (Intiaaniprinsessat). Hassua että Carpi piirsi tarinan Mikki Hiiri ja lumottu Hopealähde (AATK 5) heti seuraavana vuonna ja sehän on vallan kaunista piirrostyötä. Ja Martinan tarina mukavan höyrypäinen, ilman tolkkua.
Timo
-
Totta. Tuo Hopealähde on aivan unohtumaton ja komia juttu. Ehkäpä minulle kelpaa sitten, kun joka toinen sivu on mustavalkoinen ja sivut hiirenkorvalla...
-
Täytyypä todeta, että ei se vanha aina ole välttämättä klassikkoainesta. 50-luvun Carpi oli piirrosjäljeltään yllättävän kömpelöä.
Toisaalta taas sisällöltään ne ovat ehtaa Disney-maailman undergroundia.
-
Olihan tarinassa (siis uusimman taskarin) Hessulla mojovia ansoja vorojen varalta. Taitaisi vaan nyky-Suomessa vastaavien virittäjä joutua kiven sisään rehellisten rosvoparkojen kiusaamisesta.
-
Jep, selailin Kelmien Kerhoa marketissa, ja selvä pakko-ostos. Reippaasti aiemmin julkaisematonta laatutavaraa - juhannukseni on pelastettu!
-
Jep, selailin Kelmien Kerhoa marketissa, ja selvä pakko-ostos. Reippaasti aiemmin julkaisematonta laatutavaraa - juhannukseni on pelastettu!
Jo sama täällä teke aina paljon enemmän mieli ostaa temanumeroita
-
Viimeistä tarinaa vaille luettu tuo Kelmien kerho. Ehdotonta taskarien aatelia. Tänään, kun muut ovat uinumassa, nautiskelen tuo viimeisenkin jutun.
-
Huomasitkos ensimmäisen Mikki-tarinan liikennevalistuksen Ankkalinnan malliin (avausruutu)...
-
Kelmien kerho oli tosiaan loistava ja kolmea tarinaa lukuunottamatta kaikki olivat vielä sellaisia joita en ollut ennen lukenut.
-
Kyllä nämä Kuukauden klassikot ovat olleet täyttä rautaa! Varsinkin Scarpan ja De Vitan. Ja uusimmassa taskarissa on Scarpan klassikko vuodelta -62! Vielä kun lukemaankin kerkeäisi.
-
Ja uusimmassa taskarissa on Scarpan klassikko vuodelta -62! Vielä kun lukemaankin kerkeäisi.
Juu, se oli kelvollinen ja luettava, mutta uusimman Roope-sedän Branca-"klassikko" oli kyllä jotain aivan muuta. Tarina oli heikko ja piirrosjälki tylsä. Sääli, että pelkkä piirtäjän nimi oikeuttaa tarinan saamaan klassikkotittelin.
Edit: Kirjoitusvirheet korjattu
-
Mitäs, kun en ole uusimmassa taskarissa tai Roopessa havainnut klassikkoa? Onkohan ne kylmästi jätetty pois? Noh, rahat säästyy...
-
Ei ollut Roopessa klassikkoa, tänään kait ilm. uusin taskari, toivottavasti siinä olisi jotain kivaa.
-
Joo, Scarpaa näkyi lopussa olevan! Eivät ole sittenkään unohtaneet meikäläistä :)
-
OT. Vuoden ensimmäinen Roope oli muutenkin aikamoinen floppi. Ei yhtään edes kohtalaisen hyvää tarinaa, mikä ei ole viime vuosina ollut Roope-sedälle lainkaan tyypillistä. Ei lainkaan Mikkiä. Plääh.
Kuukauden klassikoihinkin kaipaisin enemmän Mikkiä. Kun kerran monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että uudet Mikki-tarinat ovat huonoja, miksi vanhoja ei sitten julkaista enemmän? Paljon on vielä julkaisematta. Scarpaakin. Roopessa julkaistiin pari semivanhaa - ja toki hyvää - Scarpa-Mikkiä loppuvuonna, mutta enemmän olisin kaivannut. Taskareissa taisi viime vuonna olla kaksi Mikki-klassikkoa - keskinkertainen tarina Martina-Carpi -kaksikolta ja vaisu Barossojen ja M. De Vitan tarina. Miksei Scarpaa? Kyllähän ankka-Scarpakin kelpaa, mutta maestron Mikki tekisi koko taskarista klassikon.
-
Jospa Sanoma Oy aloittaisi taskukirjojen uusintapainokset alkaen numerosta 1 (Mikki kiipelissä). Silloin olisi melkein joka tarina kirjassa klassikko.
Hyvä ajankohta voisi olla vuosi 2010, kun ensimmäisen taskukirjan julkaisusta tulee tasan 40 vuotta.
-
Mikki kiipelissä kovissa kansissa ja uudessa painoasussa! Se vasta olisi herkkua. Lisäksi mukaan asiantunteva esipuhe.
-
Kannatetaan! Ja painojälki saisi olla hyvää!!!
-
Nyt kun noita klassikoita on julkaistu, minkä lisäksi olen aktiivisesti haalinut vanhoja numeroita eri julkaisuista, niin olen tehnyt ainakin omasta mielestäni erikoisen havainnon. 1960-luvun alkupuolen ankkatarinoissa italialian mestarit Romano Scarpasta lähtien ovat tyylillisesti olleet melkein kaikki hyvin samanlaisia. Tämä pätee Scarpan lisäksi ainakin Giorgio Bordininiin, Massimo de Vitaan ja jopa Sergio Asteritiin, joka 60-luvulla piirsi joitakin Ankka-juttuja. Massasta erottuivat tuohon aikaan selkeästi ainoastaan Giovan Battista Carpi sekä Lucianot Gatto ja Capitano. Tämä ei voi olla sattumaa. Osaako joku selittää ilmiön?
Scarpan, jonka Mikit olivat kyllä koko ajan omaperäisiä ja jonka tyylin jäljittelijöitä ankkojenkin puolella muut ehkä olivat, erkaantui massasta muutama vuosi sen jälkeen, kun hänen tussaajakseen oli tullut muuan Cavazzanono (1+1...?) vuonna 1961. De Vita taas löysi oman tyylinsä ehkä joskus vuoden 1968 paikkeilla ja Bordinikin oli viimeistään 70-luvulle tultaessa oman tiensä kulkija.
-
Nyt kun noita klassikoita on julkaistu, minkä lisäksi olen aktiivisesti haalinut vanhoja numeroita eri julkaisuista, niin olen tehnyt ainakin omasta mielestäni erikoisen havainnon. 1960-luvun alkupuolen ankkatarinoissa italialian mestarit Romano Scarpasta lähtien ovat tyylillisesti olleet melkein kaikki hyvin samanlaisia. Tämä pätee Scarpan lisäksi ainakin Giorgio Bordininiin, Massimo de Vitaan ja jopa Sergio Asteritiin, joka 60-luvulla piirsi joitakin Ankka-juttuja. Massasta erottuivat tuohon aikaan selkeästi ainoastaan Giovan Battista Carpi sekä Lucianot Gatto ja Capitano. Tämä ei voi olla sattumaa. Osaako joku selittää ilmiön?
Jos tarkoitat piirrostyyliä, en ole ihan samaa mieltä kanssasi. Vanhoissa taskareissa lähestulkoon jokaisella on oma tunnistettava tyylinsä, kun taas minun silmääni nykypiirtäjät ovat pitkälti kumi-cavazzano-klooneja. Tosin jos objektiiviisia ollaan,
tämä johtuu varmaan siitä että en niin paljoa uutta italo-ankka lue, että erottaisin kaikki nyanssit. Ja tietenkin myös vanhoissa teoksissa oli jonkinlainen "baseline", jossa kaikki piirtäjät muistuttivat toisiaan. Piirtäjät vaihtuivat, mutta taustamiljöö, "Ankkalinna" on samanlaisena tunnistettavissa kaikista sarjoista (Mielenkiintoinen kysymys on, kuinka paljon siihen vaikuttivat käsikirjoittajat.)
Anyway, unohdit listastasi ukko-de Vitan, jolla on vähintäin yhtä omintakeinen piirostyyli kuin Don Rosalla.
-
Olen PurPurin kanssa pitkälti smaa mieleti siitä, että heillä kaikilla on oma tunnistettava tyylinsä. Mutta olen nyt selaillut ja lukenut juuri noita vanhempia taskareita ja monissa on pelkästään 60-luvun juttuja (katsokaa vaikka taskaria 102). Tekijöiden nimiä ei ole mainittu, mutta olen luntannut ne inducksista. Ja monta kertaa olen suorastaan hämmästynyt siitä, kuinka väärässä luulossa olen piirtäjän suhteen ollut. Ja tämä pätee siis lähinnä 60-luvun alun ja puolivälin tarinoihin. 1970-luvun tarinoissa ei ole tunnistamisen suhteen ollut juurikaan ongelmia.
-
Ei edes klassikkoa.
Mihin ne klassikot on nyt hävinny? Onko tammikuun taskarissa classicia, minulla ei ole sitäkään taskaria vielä.Pitänee ostaa...
Meni nyt vähän aiheen (Casty) vierestä. ::)
Niin meni. Siirretään oikeaan ketjuun. -YP-
-
Jospa Sanoma Oy aloittaisi taskukirjojen uusintapainokset alkaen numerosta 1 (Mikki kiipelissä). Silloin olisi melkein joka tarina kirjassa klassikko.
Nythän se ykkönen näkyi olevan uusittu, ja mainostettiin olevan kokonaan väreissä. Mietin, josko noita alkaisi kerätä kummipojalle jo jemmaan, mutta into latistui kun kirjaa avatessa heti ensimmäinen vastaantullut aukeama oli mustavalkoinen. Tarkemmin selatessa noita mustavalkoisia sivuja löytyi sieltä sun täältä. Ne onnistuneesti väritetyt sivutkaan ei mitenkään erikoisen laadukkailta näyttäneet. Onkohan nuo aikaisemmatkin jälkikäteen kokonaan väritetyt taskukirjat olleet samalla tavalla viallisia? Ainakin yhdestä divarissa selaamastani teemanumerosta löytyi myös mustavalkoisia aukeamia. Siinä ei tosin taidettu väittääkään kirjan olevan kokonaan väreissä.
-
Ei se viallinen ole. Varsinaiset tarinat on digitalisoitu ja uudelleen väritetty. Jos homma on tehty hyvin, niin jälki on hyvää. Ei tuossa ykkösosassa hirveästi valittamista ole sen suhteen. Esi- ja välinäytöksiä ei ole digitalisoitu emämaa Italiassa, joten ne sivut ovat kuten ennenkin eli joka toinen aukeama mustavalkoinen. Minusta tuo ykköstaskari on onnistunut. Kakkosta odotan jo kovasti, mutta tulee vissiin, jos tulee, tuplana kolmostaskarin kanssa.