Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Manga ja anime => Aiheen aloitti: Rouhu - 10.07.2004 klo 13:44:44
-
Kupolin sivuilta poimittua:
Egmont aloittaa syksyllä toisenkin mangan. Suomeen saapuu taikatyttöinen insinöörimanga Oh! My Goddess
Yea!
-
Egmont aloittaa syksyllä toisenkin mangan. Suomeen saapuu taikatyttöinen insinöörimanga Oh! My Goddess
Ja sekös vasta ärsyttää kun on alkanut päästä hyvään vauhtiin enkunkielisten ostamisessa kahellakympillä kappaleelta.
-
Siis syyskuussa Conania ja lokakuussa Goddessia. Mielenkiintoista nähdä minkä nimen Egmont antaa Goddessille vai pitääköhän se sen alkuperäisenä.
-
Mielenkiintoista nähdä minkä nimen Egmont antaa Goddessille vai pitääköhän se sen alkuperäisenä.
Voi Eih! Jumalattareni! ;D
Toivottavasti pitävät alkuperäisenä. Onkos tuo muuten kuinka hyvä mangana? En ole itse koskaan tutustunut.
Itse pelkään että joku lafka alkaisi julkaisemaan Love Hinaa suomeksi sillä sain juuri kerättyä koko sarjan kasaan enkkujulkaisuina.
-
Muutaman Ah! Megami-saman olen lukenut ja hyvinhän se toimii manganakin vaikka animeversio (ainakin käsittämttömän hieno elokuva) viekin voiton.
Vielä kun joku ymmärtäisi tuoda suomeen jotain kunnon animeakin muuten kuin yksittäisinä dvd julkaisuina.
-
Mulla on mennyt jo maku. On tullut yliannostus mangaan. Eikä siihen tarvittu kuin 8 numeroa Dragonballia ja 5,5 numeroa Ranmaa.
Tota Oh my goddesia oon Akateemisessa ja kirjastoissa selaillu, mutta en usko, että sitä lähden lukemaan...
-
Mulla on mennyt jo maku. On tullut yliannostus mangaan. Eikä siihen tarvittu kuin 8 numeroa Dragonballia ja 5,5 numeroa Ranmaa.
Tota Oh my goddesia oon Akateemisessa ja kirjastoissa selaillu, mutta en usko, että sitä lähden lukemaan...
Minulla oli sama homma tässä vuoden vaihteessa. Oma piirrostyyli oli niin pseudomangaa kuin olla voi ja muutenkin joka tuutista tuli pelkkää samaa propagandaa. Nyt olen taas pikkuhiljaa jaksanut pieninä annoksina lukea ja seurata animea&mangaa.
Vaihtelu virkistää ja kyllähän kaupan lehtihyllyllä on kiva nähdä muutakin kuin Marvel & DC lehtiä ja Aku Ankkaa.
-
Vaihtelu virkistää ja kyllähän kaupan lehtihyllyllä on kiva nähdä muutakin kuin Marvel & DC lehtiä ja Aku Ankkaa.
Onhan se ihan totta. Näkisin silti kyllä mieluusti enemmänkin DC-lehtiä.
-
Minusta tämän mangainvaasion suurimman ongelman muodostavat kauhukuvat siitä, kun hyllyssä on miljoona pokkarillista joutilasta välimallin ranmaa ja dragonballia. Itse rakastan mangan lennokkuutta, mutta hintana on, ettei homma ole kovin tiivistä.
Tähän nojaten hiukan harmittaa, että esim. Akiraa, jonka pituus ei ole mahdottoman montaa kilometriä, julkaistaan kovin kovin harvakseltaan. Lyhyemmät kokonaisuudet odottavat ja vaativat suomentamistaan ja julkaisemistaan!
Onkohan kukaan missään vaiheessa miettinyt lehtimuotoista manga-mahdollisuutta? En panisi sitä ollenkaan pahakseni, jos esim. Lone Wolf & Cubia tulisi lehtikokoisena -Dark Horsen kirjathan ovat ihan postimerkin kokoisia- ...hommaa on toteutettu Ruotsissa nimellä "Samurai", kerran näin lehtiä kirpparilla, selailin, ja mielestäni toimi ihan hyvin. Ulkoasuun ammattimaisuutta, kunnon suomennos, ja ihan varmasti tulisi tilaajia sen verran, että kannattaisi. Utopiaako, naiiviutta?
-
Perhana, kun tulee taas uusia sarjakuvia. Kumpaa kannattaisi ryhtyä keräämään, jos ei ole aikaa tai varaa paneutua molempiin? Detective Conania vai Oh! My Goddessia? Jos Ranma kolisee ja Shirown ja Otomon mangat ovat lähellä sydäntä?
-
Uutisoinnin tiimoilta olen näitä uutukaisia katsastellut. Ihan ensinnä sanoisin, että sarjakuvia ylipäätään ei kannata keräillä keräämisen vuoksi. Minäkin väsyin Dragonballiin luettuani kaikki johonkin seiskaan asti. Tarkistin vielä asian ysipokkarin kanssa ja nyt on yhdestoistakin ilmestynyt...
Kuten sanottu. Nuo suomennettavat ovat minusta yllättävänkin erilaisia. Mangasta on siis turha puhua yhtenä blokkina. Dragonball on ehkä kaikkein nuorimmille, sitten Ranma suurin piirtein murkkuikäisille. En sano, etteikö näitä vanhemmatkin saisi ja voisi lukea.
Conan sekä Goddessit vaikuttavat aiheistoiltaan ja aiheiden käsittelyltään hieman aikuisemmalta. Ja aivan eri genreähän nämä kaksi uutuutta ovat! Dekkari ja nörtti(insinööri)-fantasia-hupailu. Lukekaa ite, jos yks kirja maksaa vitosen niin ei siinä kannata paljon arpoa, jos homma yhtään kiinnostaa. Paitsi tietenkin jos omasta mielestä ilmestyy jo tarpeeksi hyvää seurattavaa.
Jannen kanssa olen samaa mieltä siitä, että markkina saattaa äkkiä pilaantuakin jos tulee aivan tuubaa. Pääkohderyhmänä on kuitenkin aika nuoret ja niiden aivoituksistahan ei nyt tunnetusti ota selvää. Näistä pidän eniten Takahashin piirrosjäljestä, mutta toisaalta Conaniin en ole vielä kunnolla perehtynt.
Sitä eppäilen, että toimisko Lone Wolffi lehtenä. Nimittäin olen kuullut, että senkin hienous on paikoin aika verkkainen kerronta, eihän silloin yksiin kansiin mahtuisi kuin yksi taistelukohtaus?!
-
Sitä eppäilen, että toimisko Lone Wolffi lehtenä. Nimittäin olen kuullut, että senkin hienous on paikoin aika verkkainen kerronta, eihän silloin yksiin kansiin mahtuisi kuin yksi taistelukohtaus?!
Mukavaa olisi saada Saksassa ilmestyviä 480-sivuisia lehtiä Suomeen asti. 5 euroa ei siitä määrästä sivuja ole todellakaan paljon. Parannuksena niihin vain se, että julkaistaisiin vain about neljää sarjaa, jolloin niissä ehtisi juonikin vähän kulkea.
http://www.manganet.de/magazine.jsp (http://www.manganet.de/magazine.jsp)
-
Itse kaipaisin (poika-)Mangan aikakausilehteä, Shonen Jump:ia. Ei vain amerikkalaisen toimittajan asiakaspalvelu ole kovin kummoista... :(
-
Mitenköhän tästä nyt kirjoittaisi pilaamatta tarinaa liikaa uusilta lukiojoilta?
Olen jenkkiversiota lukenut kirjastossa jonkin verran, eikä sarja sinänsä oikein minua vakuuttanut. Piirrosjälki on tyylikkään siistiä, joskin hieman steriiliä. Piirroksen takia olenkin sarjaa lukenut/selaillut.
Minulle ongelmana ovat tarinat. En yksinkertaisesti ole kohderyhmää, sillä pitkään jatkuvat "tykätään mutta ei tunnusteta sitä" tarinat päähenkilöiden välillä käyvät todella hermon päälle (ei tosin haittaa esim. Ranman kohdalla, jossa homma vedetään ihan överiksi). Kun koneet eivät lisäksi kiinnosta ("taikatyttöinen insinöörimanga" lienee aika hyvä ilmaus), niin sarjan ainoaksi valopilkuksi itselleni muodostuivat sivuhenkilöt ja heihin liittyvät tarinat.
Itse en sarjaa suosittelisi lapsille, mutta nuoret/aikuiset saattavat siihen tykästyäkin.
-
Tässä ketjussa puhuttiin hieman manga-lehdistä.
Ruotsissa ja Tanskassa viime päivinä ollessani huomasin, että siellähän on paikallinen manga-lehti, nimeltä Manga Mania. Lehti on ilmestynyt vuoden 2003 kesästä lähtien, viime vuonna joka toinen kuukausi, tänä vuonna joka kuu. Se maksaa pyöristäen semmoiset 4,8 euroa.
Lehti on Full Stop -yhtiön kustantama, joka muistaakseni on Egmontin joku osa. Melko paksussa, nidotussa läpyskässä julkaistaan neljää mangaa: Love Hina, Chobits, Great Teacher Onizuka ja Blade of the Immortal.
Julkaisu on ilmeisesti ihan pirun hyvin menestynyt. En yhtään yllättyisi, että tismalleen sama lehti tuotaisiin jonakin päivänä Suomeen - onhan hyvin edullista tehdä suuria yhteispainatuksia, johon vain tekstit ja muutamat maaspesifit sivut vaihdetaan (malliin Aku Ankan taskukirjat).
Ennemmin tai myöhemmin. Manga ja anime ovat nyt niin hurjassa myötätuulessa, että oma lehti on väistämätön. Mitään saksalais- tai japanilaistyylistä puhelinluettelomangapläjäystä ei Suomessa varmasti markkinoiden pienuuden vuoksi nähdä vielä vuosiin (jos milloinkaan), mutta tuollainen pienempi, 100-sivuinen (?) kuukausijulkaisu saattaisi hyvinkin tulla kysymykseen.
-
Ruotsissa ja Tanskassa viime päivinä ollessani huomasin, että siellähän on paikallinen manga-lehti, nimeltä Manga Mania. Lehti on ilmestynyt vuoden 2003 kesästä lähtien, viime vuonna joka toinen kuukausi, tänä vuonna joka kuu. Se maksaa pyöristäen semmoiset 4,8 euroa.
Lehti on Full Stop -yhtiön kustantama, joka muistaakseni on Egmontin joku osa. Melko paksussa, nidotussa läpyskässä julkaistaan neljää mangaa: Love Hina, Chobits, Great Teacher Onizuka ja Blade of the Immortal.
Ah, totta, tuokin on olemassa. Hyviä sarjoja ovat lehteen valinneet. Täältä löytyvät kotisivut (ruotsiksi, tietenkin)
http://www.fullstop.se/mangamania/index.html (http://www.fullstop.se/mangamania/index.html)
SF-bokhandelnin sivuilta löytyi vähän tarkempia sisältötietoja ja näyttäisi siltä, että sarjoja kierrätetään pienissä määrin.
http://www.sfbok.se/kat/tf/3389.htm (http://www.sfbok.se/kat/tf/3389.htm)
Reilut 200 sivua näyttäisi olevan siis julkaisussa sivuja. Silti minua hiukan epäilyttää, miten mukava on lukea esimerkiksi Onizukaa kerran kuukaudessa n. 50 sivun verran, kun sarjassa on 25 kappaletta 200-sivuisia osia. Kuukausittaisella julkaisutahdilla kestäisi yli kahdeksan vuotta koko sarjan julkaisuun. Ehkä olen kärsimätön, mutta en minä jaksaisi niin kauaa odottaa, vaan ostaisin pokkareita englanniksi (oikeastaan olen jo ostanut ;) ) Mutta jos se kerran on menestynyt muualla, niin taidan olla vähemmistössä kärsimättömyyksineni.
Olisi kiva saada tietää nykyisten manga-sarjojen myyntilukuja, jotta saisi vähän tietoa mangan menestyksessä Suomessa. Kovin huonoja Ranman lukemat eivät ainakaan voi olla kerran Egmont on lähdössä julkaisemaan kahta uutta sarjaa.
-
Mainitsin tuon Mnaga Manian artikkelissani Kvaakissa. http://www.kvaak.fi/naytaartikkeli.php?articleID=274 Tuolta löytyy myös linkki Kupolissa julkaistuun lehden arvosteluun.
Itse luin hyvällä halulla noita sarjoja ko. lehdestä. Esim. juuri tähän GTO:n tuskin olisin muuta kautta tutustunut, minä kun luulin ensin, että se kertoo jostain ralliajajapoitsusta... :)
Tälläiset kokoomalehdet toimivat lännessä nähdäkseni jonkinlaisina portteina. Kun sarjasta saa maistiaiset lehdessä on helppo sitten päättää alkaako seurata/kerätä sitä hieman tiiviimmin. Samaan tapaan Viz alkoi jenkeissä 90-luvun puolivälissä tehdä sarjoja tutuksi lukijoille. Japanissa puolestaan testataan nimen omaan sarjojen suosiota lehtijulkaisemisen kautta. Vain suosituimmista tulee omat pokkarit ja animet. Puhumattakaan siitä, että sarjat on helpompi piirtää osissa kuin parin sadan sivun jööteinä.
-
Japanissa puolestaan testataan nimen omaan sarjojen suosiota lehtijulkaisemisen kautta. Vain suosituimmista tulee omat pokkarit ja animet. Puhumattakaan siitä, että sarjat on helpompi piirtää osissa kuin parin sadan sivun jööteinä.
Kätevä systeemi sinänsä, että yleensä jatkuvajuonisetkin tarinat on jaettu kappaleisiin siten, että kerralla lehdessä julkaistava osuus muodostaa oman pienoistarinansa.
Suomalaisittain aikoinaan Non Stopissa ja Zoomissa julkaistut tarinat kärsivät siitä, että ne annosteltiin niin pieninä suupaloina sattumanvaraisesti pätkittynä.
-
Suomalaisittain aikoinaan Non Stopissa ja Zoomissa julkaistut tarinat kärsivät siitä, että ne annosteltiin niin pieninä suupaloina sattumanvaraisesti pätkittynä.
Suhteellista. Esimerkiksi Heavy Metalin lyhyet pätkät ovat herättäneet kiinnostukseni erääseen sarjakuvasarjaan, jonka aion vielä ostaa itselleni. (Massimiliano Frezzaton yksi fantasia-juttu) Mutta minäpä olenkin kyseisen lehden kohderyhmää. Tauno Tavis ei varmaankaan olisi innostunut kesken tarinan alkavasta ja päättyvästä pätkästä, joka käy vain yhden palan tarinaa läpi.
Jos siis manga-aikakauslehti iskisi suomalaiseen mangakansaan, niin kyllä he sieltä mieluisensa löytäisivät.
Se olisi vain vähän enemmän kuin mainoslehti.
-
Minulle ongelmana ovat tarinat. En yksinkertaisesti ole kohderyhmää, sillä pitkään jatkuvat "tykätään mutta ei tunnusteta sitä" tarinat päähenkilöiden välillä käyvät todella hermon päälle (ei tosin haittaa esim. Ranman kohdalla, jossa homma vedetään ihan överiksi). Kun koneet eivät lisäksi kiinnosta ("taikatyttöinen insinöörimanga" lienee aika hyvä ilmaus), niin sarjan ainoaksi valopilkuksi itselleni muodostuivat sivuhenkilöt ja heihin liittyvät tarinat.
Jos tässä puhutaan Ah! My Goddessista, niin liekö tuo paikkaansa, kun kumpikin osapuoli on korviaan myöten toiseen rakastunut, ja kumpikin tietää sen? AMG:n juoni, mitä rakkauteen tulee, on minusta lähinnä tosirakkauden pysyvyydestä ja erottamattomuudesta. Kampuksen kaunein tyttö yrittää saada Kenchiä (toivottavasti tämä oli päähenkilön nimi?) itselleen ja erotetuksi Belldandystä (oliko tämä nimi väärin?). Sinälläänhän tarina on realistisempi, koska siinä aika kuluu. Ensimmäisessä kirjassahan Kenchi on vasta ekaa vuotta yliopistossa, kun viimeisissä hän on jo valmistunut. Ja jos saan sanoa, niin ajan kuluminen näkyy myös Kenchin ja Belldandyn suhteessa, ja siinä kuinka luonnollisia he ovat toistensa lähellä.
Mutta jos nyt puhutaan yleisesti genrestä, jossa "tyttö-rakastaa-poikaa-joka-ei-pidä-tytöstä", niin tottahan se on, että ne menevät välillä aika naurettavuuksiin, ja junnaavat paikallaan. Itse lukee nyt korealaista Hot Blooded Womania, jossa tyttö ei tykkää pojasta, mutta poika on rakastunut tyttöön, parin twistin jälkeen tyttö rakastaa poikaa mutta nyt poika vihaakin tyttöä... Siinä juoni etenee, mutta loppuratkaisu ei lähene. Kierretään kuin kissa kuumaa puuroa, ja onhan tarina viihdyttävä, mutta ei noita jaksa lukea kuin yhden vuodessa tai kahdessa.
-
Montakos numeroa tätä Oh! My Goddess!:sia sitten ilmestyy? Vai onko mitään tietoa? Samalla kyselisin samaa Salapoliisi Conanista, kun en ole tietoa mistään löytänyt ???
-
Sitähän on Japanissa tullut jo yli 30kpl. Kaksi alkuun, sitten joskus tänä keväänä, ja siitä eteenpäin kerran kuussa. Se koostuu itsenäisistä n. 30 sivun mittaisista osista, joista kuitenkin muodostuu pidempi jatkumo.
-
Ainakin OMG-anime (vai onkos AMG vai mikä nykyään) oli mielestäni aika järkyttävää tuubaa. Ei minulla mitään ole rakkaustarinoita vastaan, mutta Belldandy, aaaarrggh, Belldandy. Onko se olento nainen vai kodinkone? Kuvankaunis sellaisella kliinisellä tavalla, odottaa kotona, hoitaa talouden, ottaa posk... tarkoitan, vastaa myös "omistajansa" romanttisiin ja kohtausten välillä oletettavasti myös seksuaalisiin tarpeisiin - eikä mitään omaa persoonaa! Ei kai tämä nyt voi olla japanilaisen miehen naisihanne?
No, ei sillä päähenkilöpojallakaan kyllä mitään persoonaa tainnut olla, liekö tämä sitten vain tinttimäinen samaistumiskohde.
-
Ainakin OMG-anime (vai onkos AMG vai mikä nykyään) oli mielestäni aika järkyttävää tuubaa.
OMG = Oh My Goddess! on alkuperäisotsakkeeltaan Ah (tai AA) Megami sama!Näiden sekasikiötäkin Ah My Goddess on välillä käytetty. Mutta tuo OMG näin länsimaissa kai on yleisin.
Mutta asiaan: tuota uutta TV-sarjaa en ole nähnyt kuin kolmannen jakson mutta saatan hyvin ymmärtää echramath näkökantasi. Onhan se noinkin. Suosittelenkin tutustumaan OMG elokuvaan, joka taas on kaikilta osin tyylikäs teos.
-
Jos tätä kyseistä sarjaa piti tulla jo syksyllä myyntiin, niin miksi sitä ei ole vielä näkynyt? Ihmettelenpä vain hieman.
Itse ajatteli lainata tutulta Animena... Kun Mangat maksaa hirmuisesti ja onneksi voi kirjastosyta lainata...
-
Ilmoitettiin että julkaisu siirtyy syksystä helmikuulle. Eli pian pitäisi tulla.
Milloin olet kuullut tuosta, että OMG:n julkaisu olisi siirtynyt helmikuulle? Siinähän on nyt kestänyt jonkin aikaa, koska sarjan piirtäjä halusi tehdä kannet... Kaksi volumea on nyt käännetty. Tämänkin varmaan aika moni tietää, koska siitä oli juttua viime Ranmassa.
-
En minäkään kyllä ymmärrä, miten suomennos pilaisi sarjakuvan kokonaan. Ehkä jotkut vitsit jäävät pois tai muuttuvat suomentamisen mahdottomuuden takia yms... Mutta vastaavasti englannissa tulee väistämättä hankaluuksia. Kohtia joihin on jäätävä jökittämään - että mitä siinä oikeastaan sanotaan.
-
enpä ole lukenut jumalattaria.. onko se hyväkin? itse olen enimmäkseen ranma ja salapoliisi conan-sukupolvea... Mutta se on ihan totta että turhanpäiväistä Beyblade yms. mangaa on IHAN liikaa. turhan pantiina. anteeksi nyt jos loukkasin sarjojen faneja... :-[
-
Minä olen ihastunut ehdottomasti Oh my Goddes-sarjaan. Olen nähnyt sitä ainoastaan mangana, en animena, mutta se on minusta ykkönen.
Onko kukaan samaa mieltä, tai vihaako joku sitä?
Kirjoittakaa, olkaa hyvä. Olen kiinnostunut kuulemaan mielipiteitänne.
-
Tuollahan siitä on keskusteltu: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=2000.0
Jos se Suomessa hyllyihin asti tulee, ostan kyllä. Varsinaisesti en sarjan suuri ystävä ole, Fujishiman tarkka piirrostyyli, josta puuttuu kaikki lennokkuus, ei viehätä omaa silmääni.
Sarja alkaa hieman takeltelemalla, mutta tuntuu paranevan jatkuessaan, joten siitä syystä kohtuuhintaisina pokkareina tuo sopii julkaistavaksi. Sarjalla tuntuu olevan todella paljon ystäviä, johtunee tuosta poika ja kauniita jumalattaria -teemasta...
-
Olen ostanut niitä englannin kielisinä muutamia.
Ja sain ihan käypään hintaankin.
-
Olen huolestunut siitä, että jos mangaa tuleekin yhtäkkiä Suomeen liikaa. :'(
Tietenkin siinä on hyvä puoli se, että olisi monenlaiselle lukijalle heille sopivaa luettavaa. Mutta silti.
-
Olen huolestunut siitä, että jos mangaa tuleekin yhtäkkiä Suomeen liikaa. :'(
Tietenkin siinä on hyvä puoli se, että olisi monenlaiselle lukijalle heille sopivaa luettavaa. Mutta silti.
Toistaiseksi typerin vastaus minkä olen lukenut. "Liikaa"? Valitellaanko Japanissa, Italiassa, Saksassa, Ranskassa, Amerikassa siitä että mangaa on julkaistu liikaa ja sitä pitäisi ehdottomasti vähentää että nämä fanit jotka haluavat pitää sen 'niiiiiiiin' omana juttunaan pysyisivät tyytyväisinä? Kyse on edelleenkin bisneksestä ja jos tämän hetkinen määrä suomennettua manga kauhistuttaa, niin tuskin viihtyisit paremmin muuallakaan jossa sitä ollaan käännetty jo monta kymmentä vuotta.
-
Jaa, että Helmikuussa? Toivottavasti myös tulee, eikä siirry myöhäisemmäksi ajankohdaksi. :(
Ajattelin ainakin ensimmäisen osan hankkia, kun oman kaupunkini kirjastosta löytyy yksi osa kyseistä sarjaa ja näytti ihan luettavalta. Toivottavasti se myös on sitä.
-
Jaa, että Helmikuussa? Toivottavasti myös tulee, eikä siirry myöhäisemmäksi ajankohdaksi. :(
Se Surfin Joen viesti, johon ilmeisesti viittaat, puhuu vuoden 2005 helmikuusta. OMG:lle ei ole annettu mitään virallista ilmestymisaikaa.
-
Sinänsä ihan hauska virhe. "Ai että helmikuussa tulee! Hyvä, enää pari kuukautta pitää ventata!" "Öh, hei, se oli viime helmikuu...".
Ihmettelen vain, että kun tuote on jo viivästynyt yli vuoden (senhän piti tulla vuosi sitten syksyllä), niin mikseivät käytä jo olemassaolevaa materiaalia? Käsittääkseni sarjan tekijä halusi luoda uudet kannet Suomea varten, ja siitä viivästys. Käyttäisi jenkkikansia tai saksalaisen version kansia tai jotain. Olen varma että Egmontilla on ainakin tiedostot saksanversioista, siitä kun käännöskin tehdään. Tuskin sopimuksessa on kohtaa sarjan kansien materiaalista, niin outoja kansikuvia on joissain sarjoissa ollut (Vrt. Ranman kannet Suomessa ja Ruotsissa ja kaksi laitosta Amerikassa).
Kattelin tuota vuoden alussa kirjoittamaani viestiä. Onpa siinä typoja.
-
Tehdäänkö käännökset saksankielisestä käännöksestä? Jos näin on, niin siinä tapauksessa hankin ne saksankielit suoraan ja jätän suomenkielisen väliin, mutta jos nämä uudet kannet ovat paremmat kuin nykyiset niin siinä tapauksessa voisin aina harkita suomenkielisen ostoa.
-
Toistaiseksi typerin vastaus minkä olen lukenut.
Ei se ole typerä pelko, vaan ihan aiheellinen. En tiedä, että mihin Inuyasha-fani varsinaisesti viittasi liialla julkaisemisella, mutta ihan kannattavan julkaisutoiminnankin kannalta liikatarjonta voi olla kohtalokasta. Fanien kannalta tilanne voi siis hetken aikaa olla oikein hyvä, jos kirjoja tulee tuhatmäärin, mutta se tukkii markkinat ja lopulta ylitarjonta hajoittaa markkinat. Faneja kun kuitenkin on vain rajallinen määrä ja heillä rajallisesti rahaa. Ei siis voi olettaa, että kaikki ostaisivat kaikki julkaistavat tuotteet. Siispä kun tietty määrä ylittyy ja tarjonta muuttuu liiaksi, muuttuu kirjojen kustantaminen kannattamattomaksi ja hoito romahtaa siihen, että tarjonta joko loppuu tai ainakin vähenee minimiin.
-
Juuri näin. Rajatut markkinat eivät pysty ottamaan vastaan rajattomasti tuotteita.
-
ÄÄKS! XD rahat loppuu
-
Jos minulta kysytään (ei kysytä) niin Goddess on ihan p*a! Jos manga on huonoimmillaan päätöntä kohkaamista niin tämä on juuri sitä.
-
Oh! My Goddess on seuraava Egmontin mangajyrä! Tai ainakin toivon sen jyräävän. Omassa taloudessa ainakin toimii heti alustaan asti, ja paranee vielä vinhasti vanhetessaan...
Ja pauttiarallaa 16-36 -vuotialle suunnattuna sarjana vie Suomessa julkaistun mangan ikähaarukkaa Gunnmin jälkeen toisen askeleen varttuneempaan suuntaan...
Toukokuun puolessa välissä, jos kamit niin suovat...
-
Oh! My Goddess on seuraava Egmontin mangajyrä!
Oh my goddess! Tätä on kauan spekuloitu että koskas Eggmontti siihen tarttuu, ja hyi hitto nyt se sitte tulee.
Ja pauttiarallaa 16-36 -vuotialle suunnattuna sarjana vie Suomessa julkaistun mangan ikähaarukkaa Gunnmin jälkeen toisen askeleen varttuneempaan suuntaan...
Joo, varttuneille avohoitopotilaille.
-
Joo, varttuneille avohoitopotilaille.
Ja tuommoisella maulla ja huomiokyvyllä varustettu taho vielä toimii melkeinpä meikän parisuhdekonsulttina... Saat potkut!
-
Oh! My Goddess on seuraava Egmontin mangajyrä! Tai ainakin toivon sen jyräävän. Omassa taloudessa ainakin toimii heti alustaan asti, ja paranee vielä vinhasti vanhetessaan...
Ja pauttiarallaa 16-36 -vuotialle suunnattuna sarjana vie Suomessa julkaistun mangan ikähaarukkaa Gunnmin jälkeen toisen askeleen varttuneempaan suuntaan...
No jos ei Hiroshiman poikaa laskeskella mukaan, niin kyllähän se siihen suuntaan on menossa... Eikä se minua haittaa, päinvastoin. Toivottavasti Oh! My Goddess ja Gunnm menestyvät, jotta tämäkin linja jatkuu...
-
Oh my Goddess kipareilla.
Hiphei...
-
En huumoripläjäyksistä kauheasti jaksa innostua, mutta tämä ei yllättäen saanut aikaan inhoreaktiota kuten jotkut muut sarjat. Välillä jaksoin oikeasti kiinnostua hahmojen tekemisistä.
Ei tämä mihinkään suursuosikkeihini tule ikinä kuulumaan, mutta ainakin pari seuraavaa numeroa voisi vielä hankkia. Mukavaa ajantappolukemista.
-
Oh My Goddness luettu ensimmäisenä mangana minun kannaltani ajatuksen kanssa. Ihan ookoo oli, en uskonut mangojen olevan näin hyviä.
-
Täytyy laittaa tähän ketjuun vielä linkki uutiseen jossa kerrotaan sarjan alkamisesta. :)
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=341
Tässä on ilmeisesti kansien lisäksi vaihtunut odotellessa myös sarjan lukusuunta, käännettävän materiaalin kieli ja kääntäjä. Doh. Onpahan nyt sitten sitä kautta vieläkin parempaa laatua.
-
Onko pokkarin suomenkielinen nimi todellakin Oh! My Goddess? Mitä järkeä siinä on? Ei alkuperäinen nimi eikä suomenkielinen nimi vaan englantilainen.. ymmärtäisi jos käännös tulisi Amerikan kautta tai käyttäisi jenkkien muokkaamaa matksua, mutta ilmeisesti kansi oli suunniteltu ihan Suomea varten..?
-
Onko pokkarin suomenkielinen nimi todellakin Oh! My Goddess? Mitä järkeä siinä on?
Mangustit sen yksin tietävät. Englanti tuntuu olevan esteettisempi kieli - sitä on mukavampi lukea ja katsella kuin rumaa suomea. Toinen, painavampi, syy lienee se, että Fushima itse on ollut konsultoimassa tuota länsimaista tittelikäännöstä, ja teoksen nimi onkin käännetty monessa maassa amerikan kielelle (sillä erolla, että joissain maissa Oh!:n tilalla on Ah!).
-
Öh, nyt en ymmärrä koko kysymystä. Kaikilla muillakin maailman kielillä Aa! Megamisama on Oh! My Goddess. Olkoonkin, että Ach! Meine Göttin olisi suorastaan hmm, tannhäusermainen.
-
Ach! Meine Göttin hat einen schönen Klang zu sich und befördert dem Leser eine ungblaublishe Darstellung des göttischen Himmelreichs auf Erden, verbunden mit der Auferstehung eines Studenten. Bei weitem größer noch würde dieser Leserkreis sein, wenn nicht die bedeutende Ausdehnung des Werks und der dadurch gebotene Preis nach manchen Seiten hin seine Verbreitung beschränkt hätte. Ich verkannte keineswegs das Bedenkliche eines solchen Werks, hielt mich aber, nach sorgfältiger Erwägung der Sache verpflichtet, den Versuch zu wagen.
-
Onko pokkarin suomenkielinen nimi todellakin Oh! My Goddess? Mitä järkeä siinä on?
Oh... Äh... Öh... Uh... Eh...
Voi hyvä jumalatar! Vai...
Get it?
-
Jo pelkkä "Ah, jumalattareni!" tjs. voisi olla ihan hyvä käännös. Tai jopa nimi joka ei välttämättä ole aivan yksi-yhteen alkuperäisen kanssa. Ei se ole ensimmäinen kerta kuin teoksen nimi ei käänny hyvin kielestä toiseen. Englanninkieliseen nimeen tyytyminen tuntuu mielikuvituksettomuudelta, asia josta on elokuvien kohdalla tapeltu jo muutama vuosi.
Mutta joo, pieni valitus. Tuntuu tosiaan pikkuisen siltä että "suomenkieli ei ole tarpeeksi hyvää", mikä on hivenen noloa. Ei se englanninkielinenkään nimi NIIN hyvä ole.
-
Nein, nein, kyllä se 'Ach! Meine Göttin' on ehdottomasti paras ;D
-
Turha niitä on mennä oikeasti kääntämään, sillä lähes kaikilla sarjoilla on jo englanninkielinen nimi ihan alkuperäisen tekijän toimesta. Ja japanilaiset pakottaa käyttämään tiettyä nimeä: muistuu vain mieleen Battle Angel Alita / Gun Dream / Aseuni / Gunnm sörsseli. Mutta sitten tekijä sanoi painavan sanansa ja homma oli selvä.
Tuntuu muutenkin, että ihmisten laatukäsitys vaihtelee jopa sarjan nimen mukaan (enkä nyt puhu niistä iänikuisista Hiroshiman pojista jne.). Jos on suomenkielinen, se viittaa yleensä lasten julkaisuun, ja englanninkielinen tai jopa japaninkielinen viittaa vanhemmalle tai ei-enää-ihan lapsille suunnattuun materiaalin. Ajatusta voisi pyöritellä vaikka kuinka kauan suuntaan jos toiseenkin, mutta suuri yleisöhän ei välitä nimestä pätkääkään, kunhan joka puolella kansia on signaaleja suomenkielisyydestä.
-
Jo pelkkä "Ah, jumalattareni!"
Se "oh my god"-huudahdushan kääntyy luontevammin "voi herra jumala", joten kai tästä olisi pitänyt tehdä "voi neiti jumala"?
-
"Akka perkele" ja "Voi neiti Jeesus mitä kidutusta" olisivat myös olleet hyviä käännösnimiä.
-
Minusta englanninkielinen nimi on varsin loistava. Kerrankin on edes joku kunnollinen tekosyy käyttää sitä muissakin maissa; sanaleikit (Megami-sama <> kami-sama) kääntyvät todella harvoin noin hyvin. Etenkin sarjojen nimien sellaiset...
Aikoinaan muistan eräässäkin seminaarissa kuulleeni, että tässä sarjassa oli muitakin onnekkaita sattumia englanninkielisen käännöksen kannalta. Suomeksi "rakastan sinua" ei taida kääntyä ihan noin vain ai-aiksi...
-
Jo pelkkä "Ah, jumalattareni!" tjs. voisi olla ihan hyvä käännös.
Englanninkieliseen nimeen tyytyminen tuntuu mielikuvituksettomuudelta, asia josta on elokuvien kohdalla tapeltu jo muutama vuosi.
Raven kohdalla olen myös ihan pulassa, kun sen nimi on käytännössä engelskaa ihan alunperinkin... Tulee taas mielikuvituksettomuutta. Full Moonin kohdalla sama juttu.
OMG, LOL ja kaltaisensa ovat siinä määrin vakiintunutta käyttösanastoa nykypäivän Suomessa, jotta OMG-versio on ihan täysin perusteltu...
-
Mulla on mennyt jo maku. On tullut yliannostus mangaan. Eikä siihen tarvittu kuin 8 numeroa Dragonballia ja 5,5 numeroa Ranmaa.
Tota Oh my goddesia oon Akateemisessa ja kirjastoissa selaillu, mutta en usko, että sitä lähden lukemaan...
tähän on pakko sanoa, että olet lukenut erityisen huonoa mangaa. Itse en saisi luetuksi kahdeksaa osaa dragonballia, enkä edes yhtä osaa ranmaa, joten onnittelen taistelutahdosta. Jos joskus tulee into kokeilla lukea jotain hyvää mangaa, niin suosittelen lämpimästi muutamaa omista suosikeistani:
Azu-manga daioh
Midori No Hibi (Midori Days)
One piece
-
Mutta joo, pieni valitus. Tuntuu tosiaan pikkuisen siltä että "suomenkieli ei ole tarpeeksi hyvää", mikä on hivenen noloa. Ei se englanninkielinenkään nimi NIIN hyvä ole.
Ei malta lopettaa kiusimista tällä saralla. Kun alkutekstin, eli japaniankielisten pokkareiden a.k.a. tankoubonien kannessa lukee "Ah! My Goddess", niin tuo engelskan käyttäminen ei ole mielikuvituksettomuutta, vaan kohteliasta uskollisuutta tekijän extratekstuaaliselle kikkailulle... Pienellä googlettamisella olisi selvinnyt tämäkin fakta.
"Hei! Me jumalattaret" olisi kyllä ollut ässä nimi sarjalle...
-
Eller den:
Oj! Min Gudinna!
Juu, men skulle det vara bättre med å:
Åj! Min Gudinna!
-
Kun alkutekstin, eli japaniankielisten pokkareiden a.k.a. tankoubonien kannessa lukee "Ah! My Goddess", niin tuo engelskan käyttäminen ei ole mielikuvituksettomuutta, vaan kohteliasta uskollisuutta tekijän extratekstuaaliselle kikkailulle...
En tiennyt että oli japaninkielisen version kannessa, ja harvemmin sitä lähtee googlettamaan asioita joiden olemassaolosta ei tiedä. Ymmärtänet mitä ajan takaa.
Kannessa luki kuitenkin myös sama teksti japaniksi, eikö totta? Olisihan senkin voinut kääntää suomeksi jos todella olisi halunnut. Ei se olisi ainoa näillä markkinoilla ilmestyvä lehti joilla on kaksi nimeä; Ryhmä-X/X-Men tulee ensimmäisenä mieleen, kommentoimatta mitenkään nimen järkevyyttä.
-
Kannessa luki kuitenkin myös sama teksti japaniksi, eikö totta? Olisihan senkin voinut kääntää suomeksi jos todella olisi halunnut.
Helposti, mutta tekstiä täynnä olevat kannet vetoavat lähinnä lapsiin ja Seiskan lukijoihin, ja tässä haettiin hieman kypsempää otetta...
-
Helposti, mutta tekstiä täynnä olevat kannet vetoavat lähinnä lapsiin ja Seiskan lukijoihin, ja tässä haettiin hieman kypsempää otetta...
Kannen täysinäisyys riippuu melko tarkasti siitä onko fontti 10 vai 50. Kanteen saa paljonkin tekstiä, jos ainoa prioriteetti ei ole se että sen voi lukea kymmenen metrin päästä. Mangaa ei kuitenkaan myydä kansikuvalla tai otsikolla, vaan jatkuvalla tarinalla.
Yritin googlettaa niitä alkuperäiskansia, mutta ilmeisesti en ole niin harjaantunut Googlen käyttäjä kuin kuvittelin, sillä epäonnistuin surkeasti... täten en voi sanoa mitään alkuperäisten kansien asettelusta, joihin kuitenkin on saatu nimi kahdella kielellä. Oletan että englantilainen on ikään kuin alleviivauksena japaninkielisen alla; ja että japanin tiivistetymmästä kirjoitustavasta huolimatta se vie kannessa enemmän tilaa kuin englantilainen.
-
Kannen täysinäisyys riippuu melko tarkasti siitä onko fontti 10 vai 50. Kanteen saa paljonkin tekstiä, jos ainoa prioriteetti ei ole se että sen voi lukea kymmenen metrin päästä. Mangaa ei kuitenkaan myydä kansikuvalla tai otsikolla, vaan jatkuvalla tarinalla.
Ja milläköhän kuluttaja houkutellaan tarttumaan siihen ihan ensimmäiseen numeroon? Tai erotutaan muusta sarjakuvahyllystä uudella sarjalla? Jatkuva tarina ei ole oikea vastaus.
Ja nyt se jatkuva tarinakin on aika suurelle osalle kohdeyleisöä tuttu juurikin nimellä Oh! My Goddess...
Voidaanhan tästä saivarrella vaikka iät ja ajat, mutta jos heittelet mielipiteesi lukematta sarjakuvaa tai edes googlettamatta, niin ei ne kyllä kamalasti paina. (Se kahden tavun ällistely ja ihmettely on aika tärkeä osa sarja komiikkaa, mutta ei sitä jaksa enää enempää rautalangasta vääntää.)
Kun kerran laitoit kalan ämpäriin, niin ammutaan se sitten: The Uncanny X-Men - Ihmeellinen Ryhmä-X! Montako kantta olet lehtipisteissä nähnyt tällä nimihirviöllä?
EDIT: Typot hiiteen...
-
Kannen täysinäisyys riippuu melko tarkasti siitä onko fontti 10 vai 50. Kanteen saa paljonkin tekstiä, jos ainoa prioriteetti ei ole se että sen voi lukea kymmenen metrin päästä. Mangaa ei kuitenkaan myydä kansikuvalla tai otsikolla, vaan jatkuvalla tarinalla.
Yritin googlettaa niitä alkuperäiskansia, mutta ilmeisesti en ole niin harjaantunut Googlen käyttäjä kuin kuvittelin, sillä epäonnistuin surkeasti... täten en voi sanoa mitään alkuperäisten kansien asettelusta, joihin kuitenkin on saatu nimi kahdella kielellä. Oletan että englantilainen on ikään kuin alleviivauksena japaninkielisen alla; ja että japanin tiivistetymmästä kirjoitustavasta huolimatta se vie kannessa enemmän tilaa kuin englantilainen.
Alkuperäiset kannet löytyvät osoitteesta: http://www.kodanclub.com/
Ja sieltä söörtsiä käyttämällä...
-
Alkuperäiset kannet löytyvät osoitteesta: http://www.kodanclub.com/
Noissa lukee se Ah! My Goddess takakannessa... Meidän kannet perustuvat tuoreempiin kansiin, mutta poikkeavat niistäkin radikaalisti...
-
Ja milläköhän kuluttaja houkutellaan tarttumaan siihen ihan ensimmäiseen numeroon? Tai erotutaan muusta sarjakuvahyllystä uudella sarjalla? Jatkuva tarina ei ole oikea vastaus.
Kansikuvalla, oletettavasti. Mielenkiintoisella nimellä. Kohdeyleisö kuitenkin ottaa käsittääkseni jokaisen R:ltä löytyvän pokkarin käteensä ja selaa hetken ennen ostopäätöstä.Ja tietenkin viraalimarkkinointia. On sarjaa kuitenkin hehkutettu netissä yms.
Ei pokkaria voi kyllä samalla tekniikalla myydä kuin Seiskaa, se on totta.
Ja nyt se jatkuva tarinakin on aika suurelle osalle kohdeyleisöä tuttu juurikin nimellä Oh! My Goddess...
Touché. Mutta kuten silloin kuukausia sitten mainitsin, kyse on ennen muuta siitä että ottaa päähän kun suomennos ei näinä päivinä tunnu enää ylettyvän kanteen asti. Mainitsin että asia ottaa päähän elokuvienkin kohdalla.
Väitän kyllä edelleenkin että ne jotka Oh! My Goddessia haluavat lukea löytävät sen vaikka sarjan suomenkielinen nimi olisi Jumalattareni Tellervo, vaikka puritaanit ja vähän vapaamielisemmätkin ehkä jättäisivät löydetyn pokkarin ostamatta.
Voidaanhan tästä saivarrella vaikka iät ja ajat, mutta jos heittelet mielipiteesi lukematta sarjakuvaa tai edes googlettamatta, niin ei ne kyllä kamalasti paina. (Se kahden tavun ällistely ja ihmettely on aika tärkeä osa sarja komiikkaa, mutta ei sitä jaksa enää enempää rautalangasta vääntää.)
Olen kyseisen sarjakuvan kyllä suurimmilta osin lukenut, tosin siitä on jo vuosia, enkä muista enää yksityiskohtia. Kuinka pitkälle Dark Horse oli ehtinyt vuona 2003? Sinne asti olen OMG:tä lukenut. Muutama osa löytyy vielä omasta hyllystäkin.
Myönnän kyllä että suomennoksen miettiminen ei ollut lukuhetkellä ensimmäisenä mielessä.
PJ:n ansiosta olen nyt nähnyt kahden ensimmäisen osan alkuperäiskannen (kiitos hänelle). Ovat kyllä aika pieniä, mutta ei tuo englanninkielinen nimi ainakaan kovin isolla niihin ole painettu.
Kun kerran laitoit kalan ämpäriin, niin ammutaan se sitten: The Uncanny X-Men - Ihmeellinen Ryhmä-X! Montako kantta olet lehtipisteissä nähnyt tällä nimihirviöllä?
En yhtään. Joitain (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/f/fe/Salatut_Sodat.jpg/300px-Salatut_Sodat.jpg) vastaavia (http://www.egmont-kustannus.fi/sarjakuvat/ewriter/tiedostot/6/07_2005/117_Bamse1406_tuote.jpg) kyllä (http://www.egmont-kustannus.fi/sarjakuvat/ewriter/tiedostot/7/07_2005/137_X-Men0406_tuote.jpg).
Mutta tosiaan, tämä on pieni juttu, enkä ymmärrä miksi meillä on tällainen helvetillinen argumentti aiheesta. Kuten sanoin aiemmin, koko kantani perustuu siihen että suomalaisessa pokkarissa on suomalainen nimi, ja kannen otsikko heijastaa sisällä puhuttua kieltä. Ottaa päähän jo se että Ryhmä-X:ssä ja Hämähäkkimiehessä lukee nykyään isommalla X-Men ja Spider-Man, asia jota en itse lähtisi perustelemaan myynnillä.
-
Merkillinen keskustelu, ainakin itselleni Oh! My Goddess on nimenä selviö...:)
Joka tapauksessa hyvä että tämäkin nähdään nyt suomessa, omasta mielestäni OMG on ehdottomasti Egmontin tähänastisista julkaisuista laadukkain - kunhan vaan päästään sinne kuudennen pokkarin kieppeille ja Fujishima pääsee kuvituksessaan eroon pahimmista salihousuista ja olkatoppauksista sun muista pahimmista kasari/ysärivaikutteista niin a vot.
Joka tapauksessa, toivottavasti sarja löytää kohdeyleisönsä ja tätä leppoisaa meininkiä saadaan vielä paljon lisää ...
mistä tulikin muuten mieleen, että jostain syystä kiparilta OMG:ta ostaessa tuli hiukan samanlainen olo kuin nuorna miehenä ensimmäisiä aikuisviihdelehtiä ostaessa? Voisin kuvitella että jos ostaisin vaikka Cosmopolitanin, voisin tuntea identiteettikriisin pilkahduksen, mutta etä OMG:nkin kohdalla? Eikö iso mies voi rehellisesti ostaa Oh! My Goddessia? ;)
Kysymys muuten vielä Jannelle: mistä ovat peräisin (ainakin kolmososassa) paikoitellen esiintyvät englanninkieliset äänitehosteet - ei kai niitä kuitenkaan alkuperäisversiossa ole ollut?
Muuten suomennos oli hyvä ja tehostepolitiikka toimi, tosin en itse pistäisi pahakseni vaikka kaikki tehosteet - vaikka ne pystyisikin päättelemään asiayhteydestä - olisi käännetty päälle pienemmällä fontilla kirjoittamalla kuten esim. Gunnmissa. "Osa käännetään, osa ei"- tyyli ei aina tunnu oikein johdonmukaiselta.
-
Positiivista oli, että Suomessa nähtiin myös Dark Horsen ensimmäisestä pokkaristaan (1-555-Goddess) pois pudottamat jaksot. Alku on paljon jouhevampi tällaisenaan.
-
Mutta tosiaan, tämä on pieni juttu, enkä ymmärrä miksi meillä on tällainen helvetillinen argumentti aiheesta. Kuten sanoin aiemmin, koko kantani perustuu siihen että suomalaisessa pokkarissa on suomalainen nimi, ja kannen otsikko heijastaa sisällä puhuttua kieltä. Ottaa päähän jo se että Ryhmä-X:ssä ja Hämähäkkimiehessä lukee nykyään isommalla X-Men ja Spider-Man, asia jota en itse lähtisi perustelemaan myynnillä.
Harhapoluille ollaan matkalla tässä ketjussa, mutta pakko on todeta, että vanhan fanin ei auta kuin niellä kyyneleitä, kun jenkkituottaja vaatii, että elokuvassa nimitellään Teräsmiestä Supermaniksi ja runollinen hämmästyttävä Hämähäkkimies on nykyisin Spiderman, sekä edelleen Ryhmä-X:ää kutsutaan X-meneiksi.
Tästä taas ketjun aihetta lähetäkseni, ihmettelen mitä vikaa olisi J. Suomisen heittämällä "Voi hyvä jumalatar!"-nimi-idealla Mutta täytyy toki todeta, että olen tuosta sarjasta lukenut vain tuon ensimmäisen osan, enkä siten siis välttämättä tiedä niitä kaikkia hienovaraisia vivahteita, joihin tuo englanninkielinen nimi viittaa?
Eipä tuo ensimmäinen osa kyllä saanut minua innostumaan sarjaa keräämään. Vaikuttaa samalta tavaralta kuin Ranma, mutta ehkä muutaman vuoden vanhemmille. Osaako joku kertoa, mitä uutta Oh! My Goddess! tarjoaa Maison Ikkokun lukeneelle, muuta kuin vänskät ihmevoimat?
-
Osaako joku kertoa, mitä uutta Oh! My Goddess! tarjoaa Maison Ikkokun lukeneelle, muuta kuin vänskät ihmevoimat?
Ei niissä loppuviimeksi ole muuta samaa, kuin että molemmissa on opiskelijoita. OMG paranee wanhetessaan huimaa faartia, joten kannattaa hypätä viimeistään vitosen myötä kyytiin. Tai kutosen. Silmäkarkkia ja toimivaa mekastuskomediaa. Keksin jo syyn kaltaisen alun lievälle kankeydelle; Fujishima on hidastellut hahmokaartinsa esillepanoa ehkä liikaakiin, mutta heti kun jengiä on kasassa tarpeeksi alkaa huimempi huumoritykitys.
-
Ei niissä loppuviimeksi ole muuta samaa, kuin että molemmissa on opiskelijoita. OMG paranee wanhetessaan huimaa faartia, joten kannattaa hypätä viimeistään vitosen myötä kyytiin. Tai kutosen.
Pitäisiköhän antaa OMG:lle uusi mahdollisuus ja aloittaa lukeminen ehdottamastasi viitosvolasta...
Luin ykkösosan englanninkielisenä vuosia sitten ja se oli mielestäni surkea. Kuin olisi heittänyt rahat kaivoon, ajanhukasta puhumattakaan. Toisaalta (lukuunottamatta varhaisia Ranma'ita) tällainen sähläys ei oikein ole heiniäni.
-
Toisaalta (lukuunottamatta varhaisia Ranma'ita) tällainen sähläys ei oikein ole heiniäni.
OMGissa siirrytään vitosen tienoilla ihmissuhdesählingeistä kunnon jättirobo/maailmanloppu/mytologiasählinkeihin. Ihmissuhdesählingeillä maustettuna, tietty.
-
OMGissa siirrytään vitosen tienoilla ihmissuhdesählingeistä kunnon jättirobo/maailmanloppu/mytologiasählinkeihin.
No tuossahan tuli jo useampikin taikasana ;D
-
Sitä paitsi otakuillekin alkaa tippua pääsiäismunia:
http://koti.phnet.fi/otaku/random/arabian_nights_ah_megamisama.jpg
-
Onko tämän sarjan julkaisu Suomessa lopetettu vai...? En ole nähnyt osan 36 jälkeen mitään kioskeissa.
-
Virallista tietoa asiasta ei ole tullut, mutta luultavasti on. Egmont jätti jo Hirviöprinsessa Himen kesken, eli tämänkin jättäminen sopisi valittuun karsintalinjaan. Lisäksi ainakin ruotsinkielisessä Wikipediassa oli joskus maininta ruotsalaisen version epäselvästä tilasta ja kun Egmont sielläkin sarjaa julkaisi, ei olisi ihme jos kahden maan julkaisun välillä olisi jotain yhteistä tässä asiassa.
Dark Horse julkaisee sarjaa englanniksi ja on menossa nyt osassa 42 (Japanissa on tullut 45) eli siihen voi vaihtaa jos haluaa sarjaa yhä seurata. Fantasiapeleissä yhden osan hinta on kaksitoista euroa, mikä ei niin paha hinta ole jos ajattelee asian siten, millaisella laadulla Egmont on mangansa viime aikoina julkaissut. Jos Oh! My Goddess yhä suomeksi tulisi, kannattaisi vaihtamista siltikin harkita nykyisen laadun perusteella. Erikoista, sillä muutoin kustantajan sarjakuvista voi kyllä nauttia.
-
Täytyypäs sitten raahautua Fantasiapeleihin taas. Harmi juttu että nämä suomenkieliset loppuu usein kesken. Mahtaa tämän ostavan yleisön koko olla todella pieni nykyään.