Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Julkaisu, markkinointi, tekijänoikeudet ja palkkiot => : Helena 31.01.2007 klo 21:46:11
-
Kyselisin, mitä hintaa olette pyytäneet myydessänne piirrosoriginaaleja esim. keräilijälle. Tiedän friikkujen hinnaston, mutta mikä on tilanne todellisuudessa? Mitä olette saaneet vaikkapa A4-kokoisesta, värillisestä originaalista, kun mukana menevät kaikki oikeudet? Entäpä värillisestä sarjisstripistä?
En ole kauppaamassa mitään (ainakaan vielä ;)), kunhan utelen. ::)
-
Meneekö originaalia myydessä ihan kaikki oikeudet?
8]
-
...kun mukana menevät kaikki oikeudet...
Älä missään tapauksessa myy kaikkia oikeuksia. Kappaleen voi taide-esineenä luovuttaa jollekulle, mutta sarjakuvan julkaisuoikeutta ei kannata myydä, ellei saa todella isoa korvausta. Jos myyt, skannaa korkealla resoluutiolla sarjakuva, jotta sinulla on oma painokelpoinen kappale käytössäsi.
Kari Leppänen on joskus myynyt jossain niinkin halvalla kuin 500 mk:lla sivu Mustis-originaalejaan, näin halvalla siksi, että hänen sarjakuviensa lukijakunnalla olisi mahdollisuus hankkia originaaleja itselleen. En tiedä mitä hän tänä päivänä suhtautuu originaaliensa myymiseen.
-
Niin. Originaalien myymisessä keräilijälle kokoelmaan ja firmalle julkaisutarkoituksiin on eri periaateet. Jos firmalle myy julkaistavaksi, niin yleensä kannattaa selkeästi määritellä julkaisukerrat (normaalikuvituksessa/sarjakuvassa riittänee yksi julkaisukerta). Kaikkia oikeuksia ei kannata myydä, paitsi tosi kovasta rahasta.
Sen sijaan keräilijälle keräilijän kokoelmaan myytävistä töistä voi pyytää sitten vähemmän kuin sellaisesta, jossa on julkaisuoikeudet. Käytännössähän keräilijä ei periaatteessa saa ostamaansa teosta ruveta julkaisemaan tms. vaan sen voi laittaa seinälle tai ilmastoituun varastohuoneeseen hellästi pakattuna odottamaan arvon nousua.
Näiden jälkimmäisten (siis keräilijöille menevät) originaalien hinnat voivat sitten vaihella joistakin kympeistä satoihin, jopa tuhansiin euroihin riippuen siitä, että mitä originaali pitää sisällään ja kuka sen on tehnyt (tuolla toisaallahan VesaK kertoi, että Juba on myynyt V&W originaalejaan kehystettynä viiden sadan euron hintaan).
Oikeudet eivät siis siirry automaattisesti ostajalle teoksen mukana.
-
Kyllä. Eli jos myy originaalin jollekin keräilijälle, joka voi laittaa sen seinälle, mappiin tai painaa vaikka tuhat postikorttia!
Automaattisesti ei mene. Jos mitään ei sovita vaan teos annetaan rahaa vastaan, silloin vain fyysinen teos vaihtaa omistajaa. Ei-fyysiset (immateriaaliset) oikeudet eivät siirry automaattisesti teosta luovutettaessa ainakaan Suomessa.
Aivan kuten jos ostaa kaupasta vaikka sarjakuvalehden, ei osta samalla oikeutta painaa lehdestä kopioita - muuta kuin muutama omaan ei-taloudelliseen käyttöön.
-
Jos mitään ei sovita vaan teos annetaan rahaa vastaan, silloin vain fyysinen teos vaihtaa omistajaa.
Tämä onkin se ydin. Ilman erillistä selkeää sopimusta, mitään oikeuksia ei siirretä.
Loppujen lopuksi kaikkien oikeuksien pois antaminen on aika vaikeaa. Käsittääkseni täydellisesti kaikkia oikeuksia ei edes voi luovuttaa pois, vaikka luopuisikin mm. julkaisu- ja käyttöoikeuksista.
-
Ei-fyysiset (immateriaaliset) oikeudet eivät siirry automaattisesti teosta luovutettaessa ainakaan Suomessa.
Siirtyvätkö USAssa? Muistelen jonkun joskus puhuneen menevänsä myymään piirroksiaan johonkin tapahtumaan ja miten kuvan julkaisuikeudet siirtyvät ostajalle niin että taiteilijalla ei ole lupaa laittaa kuvaa esim nettisivuilleen. Tuntui lievästi omituiselta, mutta ehkä sitten noin jenkeissä... Vai onko tuossa mitään perää?
-
Vai onko tuossa mitään perää?
Ei. Siellä oikeudet teokseen pysyvät edelleen tekijällä. Asiaa kuitenkin sekoittaa se, että moni tekee firmoille sarjakuvia, joiden oikeudet firma omistaa (esim. Hämähäkkimies tai Aku Ankka). Tällöin kustantamo omistaa oikeudet hahmoihin jne. mutta tekijä omistaa fyysisen teoksen (originaalin).
-
Miten on, onko sarjakuvan tekijällä myyntimahdollisuuden tullessa mitään syytä pitää kiinni originaalista, haluaako kukaan kustantaja alkuperäispiirrosta? Jos on mustavalkosarjiksesta 1200dpi bitmappi skannattuna, niin eikös tuo kelpaa joka tarkoitukseen? Vai kuinkakohan?
-
Miten on, onko sarjakuvan tekijällä myyntimahdollisuuden tullessa mitään syytä pitää kiinni originaalista, haluaako kukaan kustantaja alkuperäispiirrosta?
Mitäpä sillä enää tekee skannauksen jälkeen. Jos (ja kun) joku haluaa painattaa sarjakuviasi, tiedostot riittävät. Näyttelyihinkään ei ole mieltä säilöä paperikasoja, koska originaalit ovat seinällä tylsiä.
-
Originaalit eivät ole tylsiä.
-
Mitäpä sillä enää tekee skannauksen jälkeen. Jos (ja kun) joku haluaa painattaa sarjakuviasi, tiedostot riittävät. Näyttelyihinkään ei ole mieltä säilöä paperikasoja, koska originaalit ovat seinällä tylsiä.
Rami Selin, olet sairas nuori mies! Sairas, sairas, sairas!
Muttajoo, voisin ongelmatilanteeksi kuvitella jonkun käsinväritetystä työstä skannatun tiedoston, jonka taso ei sitten myöhemmin näyttäisi tarpeeksi laadukkaalta. Mutta ei nyt ainakaan 1-bittisessä mustavalkomateriaalissa pitäisi tuollaista ongelmaa tulla vastaan. 1200dpi:stä on vielä helppo tehdä suurennuksiakin niin ettei kukaan koskaan huomaa mitään.
-
Mitäpä sillä enää tekee skannauksen jälkeen. Jos (ja kun) joku haluaa painattaa sarjakuviasi, tiedostot riittävät. Näyttelyihinkään ei ole mieltä säilöä paperikasoja, koska originaalit ovat seinällä tylsiä.
Käsittämätöntä hölynpölyä. Originaalithan ovat usein avain tekijän ajattelumaailmaan ja tekniikkaan.
Viime Mikkelin kuvitustriennalessa otti päähän, että olivat laittaneet esille värivalokopioita tekijöiden originaaleista. Mitä mieltä siinä oli? Värit ovat mitä sattuu eikä tekniikastakaan aina saa niin hyvää kuvaa kun esimerkiksi alkuperäinen paperi on näin karsittu pois. Tuli jotenkin halpa vaikutelma.
-
Pointtini oli siinä, ettei kukaan kustantamo taatusti tule vaatimaan originaaleja, jos sattuvat sarjakuvan painattamaan. Näin ollen originaaleja voi hyvillä mielin myydä eteenpäin.
Totta. Näyttelyssä originaali voittaa kopion 17-0, mutta tylsä se siellä seinällä on silti. Jospa sitten lattialla näyttäisivät paremalta...
Sairas on se, joka originaaleja haikailee ;)
-
Kari Leppänen on joskus myynyt jossain niinkin halvalla kuin 500 mk:lla sivu Mustis-originaalejaan, näin halvalla siksi, että hänen sarjakuviensa lukijakunnalla olisi mahdollisuus hankkia originaaleja itselleen. En tiedä mitä hän tänä päivänä suhtautuu originaaliensa myymiseen.
Leppäsestä puheenollen, miten hän suhtautuu tänä päivänä koko sarjakuvan tekemiseen. En olekaan nähnyt siltä mitään sitten vanhojen mustisten.
Olen kaiketi sairas, koska olen kovasti originaalejen perään- tai en, haaveilen ja fiilistelen sellaisella ajatuksella.
Mutta rahaa ei koskaan ole originaalia ostaa.
-
Leppäsestä puheenollen, miten hän suhtautuu tänä päivänä koko sarjakuvan tekemiseen. En olekaan nähnyt siltä mitään sitten vanhojen mustisten.
Seuraavaksi ilmestyvässä Mustiksessa pitäisi taas olla Leppäsen naamiomiestä. Aktiivisesti siis edelleen väsää Mustanaamiota.
Mutta rahaa ei koskaan ole originaalia ostaa.
Riippuu tekijästä, mutta kyllä niitä originaaleja saa alle satasellakin, joten pienemmälläkin budjetilla voi seiniään koristella.
-
Leppäsestä puheenollen, miten hän suhtautuu tänä päivänä koko sarjakuvan tekemiseen. En olekaan nähnyt siltä mitään sitten vanhojen mustisten.
Olin vuosi sitten yhteydessä Leppäseen viimeksi. Ainakin silloin piirsi Mustista, noin 16 sivua kuukaudessa.
Leppäsen Mustikset listattuna:
http://koti.mbnet.fi/tynninen/mustanaamio_index/tekijat/tekija_kari_lepp_nen.html
-
Seuraavaksi ilmestyvässä Mustiksessa pitäisi taas olla Leppäsen naamiomiestä. Aktiivisesti siis edelleen väsää Mustanaamiota.
Riippuu tekijästä, mutta kyllä niitä originaaleja saa alle satasellakin, joten pienemmälläkin budjetilla voi seiniään koristella.
Kiitos kumpaisestakin! Molemmat tiedot auttaa eteenpäin ja lohduttaa päivää.
-
Hieno, isokokoinen Jim Holdaway originaali 220 euroa.
Ei ilmainen, mutta tekijä on todella kovatasoinen. Muutama kapakkailta väliin ja Holdaway seinälle!
www.bookpalace.com
http://www.bookpalace.com/acatalog/Home_Original_Art___Prints_158.html
(http://www.bookpalace.com/acatalog/Holdaway509.jpg)
Hieman halvempi
(http://www.bookpalace.com/acatalog/Holdaway1445.jpg)
-
Olen kaiketi sairas, koska olen kovasti originaalejen perään- tai en, haaveilen ja fiilistelen sellaisella ajatuksella.
Mutta rahaa ei koskaan ole originaalia ostaa.
jotkut piirtäjät voivat suostua tekemään pieniä kuvia ilmaiseksi, jos eivät pelkää että myyt niitä eteenpäin netissä tms. Ihan originaalin veroisiahan ne ei ole toki. Vainion Jyrki voi originaalikeräilijänä antaa vinkkejä lisää.
Timo
-
Hieno, isokokoinen Jim Holdaway originaali 220 euroa.
Ei ilmainen, mutta tekijä on todella kovatasoinen. Muutama kapakkailta väliin ja Holdaway seinälle!
Kuolaa... Holdawaysta maksamista voisi jo harkitakin. Raymondista ja Fosterista aivan varmasti, mutta niitä rahoja ei minulla taida olla, että esim. Rinssi Rohkean kokosivun saisi seinälleen.
-
Kuolaa... Holdawaysta maksamista voisi jo harkitakin. Raymondista ja Fosterista aivan varmasti, mutta niitä rahoja ei minulla taida olla, että esim. Rinssi Rohkean kokosivun saisi seinälleen.
Ei taida Rohkeaa olla paljonkaan tarjolla.
Kuulin joskus, että Prinssi Rohkean originaaleja käytettiin suojakääreinä. Esim. Al Williamson sai omat originaalinsa kustantajalta käärittyinä Rohkea-originaaleihin. Williamson ei ollut ollenkaan pahoillaan.
Kai tämä tarina on tosi? Muistanko oikein?
Ebayssä taisi olla taannoin joitakin Raymondin Rip Kirby-strippejä myynnissä. Olivat 1 100 dollaria ja rapiat päälle. Holdaway on siis todella edullista, toistaiseksi.
http://cgi.ebay.com/Rip-Kirby-53-daily-Rips-plan-of-action-ALEX-RAYMOND_W0QQitemZ320094801099QQihZ011QQcategoryZ14009QQrdZ1QQcmdZViewItem
-
Mjooh... Minä olen tosiaan keräillyt aktiivisesti sarjakuvaoriginaaleja kymmenisen vuotta ja seurannut sen ajan kansainvälisten markkinoiden hintatasoa. Niin että jos jotakuta kiinnostaisi jonkun originaalin hankinta, niin voin kyllä privana konsultoida hintojen suhteen (esim. mikä voisi olla jonkun tietyn kohteen käypä arvo).
Lähtökohtaisena nyrkkisääntönä sanoisin, että originaalit on halvempi ostaa ebayn nettihuutokaupasta
(ks. sarjakuvaoriginaalikategoria täältä (http://collectibles.listings.ebay.com/Comics_Original-Comic-Art_W0QQfclZ1QQsacatZ3984QQsocmdZListingItemList)) kuin kiinteähintaisina miltään saitilta: ebayllä menee aina päivän markkinahintaan ja yleensä niiden vertailukohtana käytetään juuri noita diilerihintoja ja koitetaan tietysti saada halvemmalla.
Toinen hyvä yksittäinen taho on huutokauppa Heritage Auctions (http://comics.ha.com/). Niillä on viikottaiset nettilistaukset ja sitten pari kertaa vuodessa isompi live-huutokauppa. (Seuraava sellainen toukokuussa, tarjolla mm. useita Barksin maalauksia).
Sarjakuvaoriginaalien potentiaalinen hintahaitari on kuta kuinkin ääretön: Jenkki-festareilla voi alelaarissa olla sivuja kaupan vitosella tai alle (laatu on tietysti sitten sen mukaista), viime vuonna taas Heritagella ensimmäistä kertaa sarjisoriginaali rikkoi $ 100.000 rajan.
Parilla kympilläkin pääsee jo alkuun ja viisikymppiä on aivan kelpo hyvä aloituspanos. Sillä pitäisi irrota ainakin joitain supersankarisivuja.
Minulle semmoinen kultainen vyöhyke on ollut sadasta sataan viiteenkymppiin. Kun jaksaa tarpeeksi ahkerasti penkoa ja kärkkyä, siinä hintaluokassa tulee jo tuurilla vastaan melkein mitä vaan. (Sarjakuvalehtisivuja ja strippejä, myös isojakin nimiä).
Eurooppalaiset sivut ovat amerikkalaisia kalliimpia, täällä lähtöluokka on ehkä 300-500 välilllä. Monet voivat maksaa täällä tonnin, kaksikin. (Jenkeissä yli tonnin menevät yleensä vain markkinoilla tosi kuumat nimet).
Franquinin sivujen 'going rate' on ollut € 15.000 paikkeilla. Ruotsissa eräs kaveri on koittanut myydä Hergen Tintti Tiibetissä sivua seitsemälläkymmenellä tonnilla. Niin että kyllä näihin rahaa saa palamaan, ei siitä huolta...
Mutta kuten sanoin: tuurilla ja sinnikkyydellä reilun satasen panoksella voi löytää melkein mitä vain.
Suomessa originaalien myynti lienee niin harvinaista, että hinnoittelu on aina tapauskohtaista ja neuvottelukysymys.
(Vaikka sama sääntö kiinteisiin hintoihin ja huutokauppoihin näkyy pätevän täälläkin: taannoin myytiin Bukowskin huutokaupassa kolme Viivi ja Wagner strippiä selvästi alle sen hinnan, millä niitä myytiin viimeksi näyttelyssä).
P.S. Pari sataa Holdawaysta ei kyllä ole paljon. Ebaylla ovat monesti menneet kolmeen sataan ja hiukan ylikin. Sen sijaan Raymondin hinnoissa on tällä hetkellä menossa jotain outoa, niissä on auennut yllättävän iso haitari ilman mitään selvää syytä. Jotkut Rip Kirby stripit irtoavat 250-350 taalalla, toiset taas, ilman mitään näkyvää eroa, voivat maksaa yli tonnin. Fosterin hinnat ovat kihonneet pilviin: kokonainen Prinssi Rohkea sivu maksaa n. viisi tonnia, parhaat jopa kymmenen. Yksittäiset *ruudutkin* maksavat jo likemmäs tonnin. A-nelkun kokoiset käsikirjoitusluonnokset 70-luvultakin maksavat nykyään viitisen sataa.