Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Toimintasarjakuvat => Aiheen aloitti: Chemo - 23.01.2007 klo 22:16:22
-
Tyhmä kysymys: käsittävätkö Suomessa julkaistut HJ-albumit kaikki tämän hahmon seikkailut, vai onko ulkomailla julkaistu niitä enemmänkin?
Mainio sarja, tämä erottui selvästi edukseen aikoinaan 2000AD:n tuotannosta. Tää ei oo ollenkaan ainoa sarjakuva, jota olen digannut pitkään ja josta olen sittemmin huomannut että "ai, _tämäkin_ oli Alan Mooren työtä"... :)
-
Juu. Aikeita jatkoon oli, mutta Mooren ja 2000AD:n sukset menivät ristiin hahmon tekijänoikeuksista ja -korvauksista. Halo Jonesista tehtiin mm. näytelmäversio.
Sitten A. Moore saikin diilin DC Comicsin kanssa Rämemöröstä ja loppu on hysteriaa...
-
Kuinka monta osaa Halo Jones käsittää? Itse sain käsiini kaksi ensimmäistä osaa. Tiedän että niitä on ainakin kolme. Mutta jääkö se siihen sitten?
-
Kuinka monta osaa Halo Jones käsittää? Itse sain käsiini kaksi ensimmäistä osaa. Tiedän että niitä on ainakin kolme. Mutta jääkö se siihen sitten?
Kolmehan niitä.
http://users.tkk.fi/~rauta/scifi/halo.html
-
Koko juttu on tosiaan vain 3-osainen. Tavallaan hyvä niin. Melankolinen lopetus toimii hienosti.
Halo Jonesit on vielä mainiosti suomentanut Jukka Heiskanen, nyk. Aku Ankan vastaava päätoimittaja.
-
Koko juttu on tosiaan vain 3-osainen. Tavallaan hyvä niin. Melankolinen lopetus toimii hienosti.
Ajattelin just samaa. Sankaritar lähtee kaukaisuuteen, eikä hänestä sen koommin kuulla. Surumieltä, ja silti tulevaisuudenuskoa.
Sinänsä hauskana pidän sitä yhteensattumaa, että kun aikoinamme silloisen kihlattuni, nykyisen vaimoni, kanssa muutimme yhteen, minun kirjastostani tuli hyllyyn Halo Jonesit englanniksi ja hänen kokoelmistaan taas vastaavasti suomeksi. Säilytimme molemmat laitokset.
-
Sankaritar lähtee kaukaisuuteen, eikä hänestä sen koommin kuulla. Surumieltä, ja silti tulevaisuudenuskoa.
Kuullaanhan hänestä. Kakkosalbumin alkukohtaus sijoittuu tulevaisuuden (siis vielä kaukaisemman tulevaisuuden) yliopistoon, jossa luennoidaan tästä legendaarisesta seikkailijasta. Arvoitukseksi jää, miksi Hal Jonesista sitten on tullut näin myyttinen hahmo.
Ehkä tarkoitus onkin että jokainen lukija saa itse pohtia miten asiassa käy. No mun tulkinta on, että Jones lentelee sillä ihme aluksellaan ja sit se lentää mustan aukon sisälle ja löytää sieltä Negatiivisen Vyöhykkeen ja sit se tulee takasi kertoon kaikille et siellä on semmone ja sit kaikki ihailee sitä ku se kertoo olleensa kenraali Kannibaalin salarakas ja poseeraa nakuna iltapäivälehdessä.
-
Niin ja tietenkin Halo levyttää kans sen bändin kaa.
-
Arvoitukseksi jää, miksi Hal Jonesista sitten on tullut näin myyttinen hahmo.
Vitsi on siinä, ettei se jää arvoitukseksi, lukijat vain eivät näe tarinassa ja sen lopetuksessa tarpeeksi aineksia siihen, miksi Halo Jonesia pidettäisiin tulevaisuudessa niin suuressa arvossa.
-
Halo Jonesin piirtäjä Ian Gibson on ollut vakavasti sairaana jo pitkään.
Tämä on 10.12.2023 päivitys:
**Update from the Vigil of Ian's bedside**
It looks that Ian is in the last hours before he starts his new adventure.
Luke and I have been reading all your messages and memories on all of the groups, private messages to luke and I, and on lans goodbye post. You have given us strength and made us smile. We have found it very comforting. We have taken turns reading out as many as we can to Ian.
Ian has previously expressed many times how amazing you all are and how much he loves you all. He is comfortable and has settled to have a rest. He is saving up the energy for his new adventure amongst the stars and to join Halo starting a new chapter in their story. I have a sneaking suspicion that they will find that they live forever as true legends never die.
Love to you all, we are eternally greatful.
Lennä Halo Jonesin kanssa.
-
Kas, tänne ei näemmä ole tullut laitettua Halo Jonesin balladista mitään.
Zum Teufel julkaisee ensi viikon lopulla Halo Jonesin balladin isokokoisena, värillisenä sarjakuvakirjana. Bonuksia on reilusti mukana. Jukka Heiskanen on tarkistanut vanhan käännöksensä.
Turun Sarjakuvakaupan kautta voi ennakkotilata vielä huomisen ajan niin, että saa mukaan numeroidun kirjanmerkin: https://www.sarjakuvakauppa.fi/halo-jonesin-balladi.html
Sen jälkeen kirjaa saa mm. viikonloppuna Helsingin sarjisfestareilta ja hyvistä kaupoista, ilman kirjanmerkkiä toki.
-
Joo, on paikallaan kertoa, että nämä sarjat on jo julkaistu suomeksi. Kun ”kuulin” eli luin tästä tulevasta kirjasta ensimmäisen kerran Kvaakista täältä (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,16259.msg554513.html#msg554513), sitä ei kerrottu, ja luulin hetken, että nämä ovat suomeksi julkaisemattomia, koska en muistanut, että ”Halo Jones” on alkujaan englanniksi nimenomaan ”Halo Jonesin balladi” eikä pelkkä ”Halo Jones”.
Jalava siis jo julkaisi nämä jutut kolmessa albumissa 90-luvun alussa. Luin ne tuoreeltaan silloin parikymppisenä ja pidin taiteesta ja persoonallisesta päähenkilöstä, mutta tarina ei iskenyt. En ole koskaan oikein pitänyt 2000 AD:n liioitellun synkästä ja groteskista maailmasta.
Pitänee antaa tälle kokonaisuudelle uusi mahdollisuus. Tätähän on sanottu ”herstoryksi” eli naisen tarinaksi, ja tällä on melkoinen pioneerin maine nykyään niin kuin noista kirjan mainoslainauksistakin ilmenee. Enhän minä nuorena miehenä tällaisia seikkoja huomannut, koska en tiennyt feminismistä mitään. Halo Jonesille ei olekaan tehty muita sarjakuvia kuin tämä.
Näköjään tässä on nyt värit mukana toisin kuin aiemmin. Suomenkielinen kirja (https://www.sarjakuvakauppa.fi/halo-jonesin-balladi.html) muuten on ainakin nyt ennakkoon huomattavasti edullisempi – hinta 39,90 euroa – kuin vastaava englanninkielinen Omnibus (https://www.sarjakuvakauppa.fi/the-ballad-of-halo-jones-21932.html), jonka hinta Petterillä Turun Sarjakuvakaupassa on nyt 60 euroa. Suomikirja myös näkyy olevan isokokoisempi (235 x 305 mm) kuin enkkukirja (217 x 282 mm), mutta sivuja on suomeksi hieman vähemmän (216 vs 240 sivua). Ilmeisesti ero on ekstroissa?
-
Luin tuosta esittelystä ensin, että "Halo Jones on pitkästynyt. Hän on jumissa Vantaalla,..."
-
Luin tuosta esittelystä ensin, että "Halo Jones on pitkästynyt. Hän on jumissa Vantaalla,..."
;D
Suomikirja myös näkyy olevan isokokoisempi (235 x 305 mm) kuin enkkukirja (217 x 282 mm), mutta sivuja on suomeksi hieman vähemmän (216 vs 240 sivua). Ilmeisesti ero on ekstroissa?
Jep. Englanninkielisessä kirjassa on 26 sivua Alan Mooren kirjoituskoneella naputtelemia Halo Jonesin käsikirjoitusliuskoja. Niitä olisi ollut mahdotonta kääntää suomeksi, joten ei tuntunut järkevältä sisällyttää niitä suomenkieliseen versioon. Varsinkaan, kun skannaukset ovat aika tuhruisia. Ohessa näyte. Lisäksi puuttuu Ian Gibsonin parin sivun mittainen haastattelu sekä muutama luonnos, joiden julkaisuoikeuksia Rebellion ei pystynyt diilaamaan eteenpäin. Kaikki muut ekstrat ovat mukana, eli 2000 AD:n editorin Steve MacManusin muistelot, Kieron Gillenin esipuhe, Alan Mooren mietelmät sekä kansikuvagalleria.
Halusin suomenkielisen laitoksen tehdä isompaan kokoon, sillä uskoisin värien toimivan silloin parhaiten. Briteissä julkaistiin väri-Halo ensin pehmeäkantisina albumeina, jotka olivat kokoa 187 x 258 mm. Niissä värit näyttivät minusta tukkoisilta. Isommassa kovakantisessa ne toimivat jo paljon paremmin, mutta jotkut sivut tuntuivat yhä liian pieniltä. Uskon ja toivon, että vielä isommassa suomilaitoksessa värit pääsevät oikeuksiinsa.
-
Petteri: Kiitos perinpohjaisesta vastauksesta! On ollut ihan oikein jättää nuo alkuperäiset käsikirjoitussivut pois.
Jukka Heiskanen on tarkistanut vanhan käännöksensä.
Netti on varmasti antanut hänelle uusia oivalluksia suomennokseen. 1990-luvun alussa ilman nettiä oli lähes mahdotonta selvittää Suomesta käsin vaikkapa sarjakuvan erikoisten englantilaisten nimien merkityksiä taikka viittauksia 80-luvun brittiläiseen yhteiskunnalliseen/feministiseen keskusteluun. Moore on ovela kirjoittaja, hänellä pinnan alla poreilee syvempää, ja nimissäkin on taikaa.
Ian Gibsonilla on kulmikas, tunnistettava piirrostyyli!
-
Hyvä että on saatavilla.
Ymmärrän käsikirjoitussivujen poisjätön. Vaikka olennainen osa ovatkin, joskus paljon mielenkiintoisempia kuin piirros luonnokset.
Ian Gibsonilla on kulmikas, tunnistettava piirrostyyli!
Oli.
-
Muistan toki, että Gibson on jo kuollut.
Uskon, että tulevan kirjan artikkelit valottavat muun ohessa myös Halo Jonesin feminismiä. Pienellä haulla netistä löytyy aiheesta englanniksi vaikkapa tämä Maggie Grayn pieni essee ”Hanging Out With Halo Jones: ‘the first feminist comics heroine’?” (https://freefreeschool.files.wordpress.com/2011/03/hanging-out-with-halo-jones-pdf.pdf&ved=2ahUKEwjC8p6T4qSIAxXSPhAIHdRQACIQFnoECBEQAQ&usg=AOvVaw13qBNB1Xng43b_17GeDkvs) (linkki avaa suoraan pdf-tiedoston).
Grayn esseen mukaan Halo Jonesin feminismiä ovat mm. seuraavat piirteet: teoksessa naiset ovat päähenkilöinä, näkökulma on tavallisen naisen, kertoja on ensimmäisessä persoonassa, naiset ovat vallanpitäjinä, ja tarina myös kuvaa sortoa. Moore ei esitä, että naisten hallitsema yhteiskunta on rauhanomaisempi kuin miesten eli hän ei ole matriarkaalinen idealisti toisin kuin oli esim. Ihmenaisen luoja Marston.
-
Sääli että vain 3 kirjaa, 9 sijasta. Sain juuri luettua ja fiilis hyvinkin ristiriitainen. Paperi on paksua ja sarjis näyttää hemmetin komealta! Taide 5/5. Pidän jopa väreistä 4/5, (vaikka tämä taitaa olla 4-väri teos). Teksti tuottaa eniten hankaluuksia, ei siksi että se on juuri hyvän kokoista ja kaunista, vaan koska tarinan ymmärtäminen on vaikeaa. 3/5 kirjoituksesta. Kokonaisuus on vain 3+ ... ainakin 1.lukemis kerran jälkeen JA se johtuu suurelta osin siitä, että minulta menee tästä varmaan 45 % ohi. Ehkä tämä tosiaan vaatii uudelleen lukemisen?
Alla esimerkkejä 1.aukeamalta. Galaktisen radiolähetyksen kautta suoraa syvään päätyyn heikolla uimataidolla.
(https://2000ad.com/wp-content/uploads/2019/11/cd-14-scaled.jpg)
DATAPÄIVÄÄ,
päivästä päivään,
totta toinenkin puoli...
täällä Pirtsa Vikkula,
moi!
Leväparoni
Lux Roth Chop:
juuko eikö?
Puuttuuko asiaan vai
kallistaako lasiaan?
Siitä kertoo
Jaxx Firpo Chop
Towersista
Pseudoportugalista...
Voisi melkein käydä sivu sivulta läpi paikkoja, hahmoja, asioita, esineitä, uskontoja, rotuja, jne. Jos sitten aukeaisi paremmin. Kirjassa on hienot esipuheet, jotka kuitenkin omalla kohdalla eivät täysin avaa mistä tässä klassikossa on lopulta kyse. Väitän että tämä on melkein fiilis pohjalta tehty, ilman täydellistä punaista lankaa.
-
Sääli että vain 3 kirjaa, 9 sijasta.
Väitän että tämä on melkein fiilis pohjalta tehty, ilman täydellistä punaista lankaa.
Fiilistelyähän se. Tehty alun perin mustavalkoiseksi. 2000AD on tuottanut viime vuosina toista hieman saman tyyppistä sarjaa nimeltä The Out. https://shop.2000ad.com/series/story/The-Out
Kirjastosta luin ekan kokoelman, ja sarja jatkuu. Tässä sankaritar haahuilee yksin ulkoavaruuden oudoissa ympäristöissä. Tarina ei ole aivan yhtä vahva kuin Moorella, mutta graafinen puoli on todella mielenkiintoinen.
-
Pohdin vielä jääkö H.J. kokoelmaani, koska tällä hetkellä Energon-, Absolute- ja The Last Ronin universumit vetävät niin vahvasti puoleensa. The Out hienon näköinen, MUTTA jos samaa kuin H.J. niin ei hyvä.
-
Ei kai se että myöhemmät ajatuksissa olleet osat jäi tekemättä vaikuttaneet näihin ilmestyneisiin (tai ehkä sen kolmannen loppuun, vaikka se avoimeksi jääkin?)
Mutta Moore ja Gibson heittävät tosiaan lukijan suoraan immersioon, eivätkä selittele jokaista erityispiirrettä: se mikä on tarinan kannalta tärkeää tulee kyllä tutummaksi, vaikka kaikkea ei selitetäkään. Ja vaikka eittämättä mukana on paljon satunnaisia heittoja ja ideoita joilla ei ehkä ole suurempaa tarkoitusta, niin onhan siellä kuitenkin kanssa selkeää kasvutarinaa...
Mutta tuo immersiivisyys ja selittelyn välttely on kyllä ihan pätevä tapa luoda elävän ja rikkaan maailman tuntua: lukijasta sitten riippuu pitääkö tuosta vai ei (mutta jos ei pidä, niin arvelen muidenkin Alan Mooren teosten olevan ongelmallisia, koska tekee sitä kyllä muuallakin).
-
Ainakin kirjan esipuheessa, kerrotaan aukeaman verran siitä kuinka kirjoja olisi pitänyt olla paljon enemmän. Se oli alkuperäinen tarkoitus. Koska kirjoja ei sitten tullutkaan, niin alkp. idea ei toteutunut. Lukija saa kolme kirjaa, jotka eivät tunnu jatkumolta.
En myöskään missään vaiheessa tarinoita, tuntenut jännityksen tunnetta. Korkeintaan presidentin sviitti kohtaus oli sellainen, että jaa ihan tätä en odottanut. Jo kirjan takakannessa kerrotaan mitä on tulossa, Halo Jones työskentelee risteilyaluksella, liittyy armeijaan, rakastuu, jne. Hänen ns. suhteet loistavat poissaolollaan. Sekin olisi tuonut jännitystä. Nyt on vain hetki ja se on nopeasti ohi. Tämä puoli on ihan selvästi hukattu mahdollisuus.
Nyt kun luen esim. Warren Ellis (Transmetropolitian) kirjoja, niin kyllähän tämä maailman rakentaminen on aivan eri tasolla. On sivukaupalla sisältöä pelkästään siitä mitä kaikkea roinaa Hämähäkki Jerusalem tänään pumppaa kehoonsa. Uutislähetykset, mainokset, media näkyy kaikkialla. Se on jatkuvasti läsnä koska paneeleita riittää.
Halo Jones kohdalla siitä maailmasta, vaikkapa nyt Vanteella, olisi saanut paljon enemmän irti. Esim. ne liskot ja muut rodut, ai että. Ehkä täysin mielivaltaiset viranomaiset, köyhyys, rikollisuus, taudit, huumeet, korruptio, väen paljous. Edelleen olen sitä mieltä että jos olisi saatu se lähes 10 kirjaa, niin oltaisiin aikalailla eri leveleillä.
-
Kirjoja piti tulla enemmän, ja siihen viittaa esim. kolmannen osan alussa oleva vielä kaukaisemmassa tulevaisuudessa oleva historioitsija, joka viittaa merkittäviin asioihin mitä Halo Jones tulisi tekemään, sellaisiin jotka kolmannen kirjan lopussa eivät ole vielä kunnolla tulleet ilmi. Mutta ei se tarkoita että esim. ekan osan olisi ollut tarkoitus olla kolme kertaa laajempi.
Kuulostaa siltä että haluat tämän olevan joku ihan toinen tarina kuin mitä Moore ja Gibson päätyivät tekemään. Mitä voi tietysti haluta, mutta en se ehkä hedelmällisin tulokulma lukemisiin ole...
Väitän että Vanne oli jo nyt ihan tarpeeksi tuttu suurelle osalle lukijakuntaa ilman sen tarkempia laajennuksia, massatyöttömyydessä ja näköalattomassa toivottomuudessa se oli kovin lähellä Thatcherin Englantia scifikuorrutuksella (ja onko se Orpo-Purran Suomi? tjaa-ah). Paikka jossa on tarjolla vain vieraantumista, merkityksettömyyttä, sisällöttömyyttä, sen kerronnallinen funktio oli olla paikka josta piti päästä pois, ei että siellä vietettäisiin enemmän aikaa kun on niin kivaa.
Ja sama elämän sisällön ja merkityksen etsintä jatkuu seuraavissakin osissa, ja heikonlaisella menestyksellä, mutta avoin loppu (ja edellämainitun historioitsijan näkökulma) antaa kyllä etsinnälle toiveikkuutta (jos sarja olisi jatkunut niin toivo olisi ehkä taas päädytty lykkäämään eteenpäin, mutta tiedä minne olisi päädytty).
-
- Halo Jones jäi kesken, koska tekijöiden ja julkaisija Fleetway Publicationsin välille tuli tekijänoikeus- ja palkkioriitoja. Alun perin tarinasta piti tulla yhdeksän osan pituinen, mutta se päättyi ennenaikaisesti kolmanteen kirjaan.
- Alan Moore suunnitteli kertovansa Halo Jonesin elämästä yhdeksän kirjan kautta, jotka olisivat kattaneet hänen koko elämäntarinansa.
On sanomattakin selvää että kyseessä on raakile. Sitä voidaan pitää scifi klassikkona, MUTTA ainakin omaan makuun punainen lanka jää puuttumaan. Tarina on täynnä epäloogisuuksia. Esim. Vanteella ei työtä heru, mutta sitten aika helposti sieltä lähdetään Manhattanin puolelle, josta töitä löytyy kysymällä. Eikä mitä tahansa töitä, vaan luksusristeilijälle tarjoilijaksi huijaamalla.
Vanteen kurjuus, muuttuu hetkessä paratiisiksi. Paatti tarjoaa valtavan määrän mahdollisuuksia. Presidentin sviittiinkin kävellään vain pokkana sisään. Delfiini navigaattori on lähes jumalan asemassa Haloon verrattuna, mutta mitä vielä, sitä päästään henk. koht. ystäväksi/ palvelijaksi ilman sen suurempaa draamaa.
Halo vaihtaa työtä lennosta ja tuntuu olevan lähes jokaisen suosiossa. Sota on sitten kummallisesti aivan eri juttu. Sinne vain päädytään. Selvitään sankarina hengissä, jos selvitään. Siinä vaiheessa kun neidon henk. koht. saavutuksista saarnataan luennolla, niin tuli mieleen että huh... "muuttaa galaksin kulun..." vai miten se meni. Tämä on raakile. Täysin keskeneräinen. Äärimmäisen yli-HYPEtetty. Taide antaa paljon anteeksi ja värit. Upea painos, MUTTA ei se peitä näitä juuri ongelmia.
-
Siinä vaiheessa kun neidon henk. koht. saavutuksista saarnataan luennolla, niin tuli mieleen että huh... "muuttaa galaksin kulun..." vai miten se meni. Tämä on raakile. Täysin keskeneräinen. Äärimmäisen yli-HYPEtetty. Taide antaa paljon anteeksi ja värit. Upea painos, MUTTA ei se peitä näitä juuri ongelmia.
Hassua kun aina kehut värejä. Itse asiassa tämähän on alun perin ollut mustavalkoinen teos. Minusta tässä kokoelmassa on loistavat värit, mutta ne eivät tee sarjaa paremmaksi.
Pitää muistaa, että tämä sarjakuva on 80-luvulta. Tässä on päähenkilönä siihen aikaan poikkeuksellinen hahmo, joka ei ole mies eikä supersankari. Lisäksi mukana on sen ajan brittiläisen yhteiskunnan kommentointia, jota nuoremmat lukijat eivät välttämättä huomaa.
Muuttihan Halo galaksin historian ihan tarinan lopussa tekemällä jotakin eräälle tärkeälle henkilölle.
-
Neljän värin yhdistelmä tekee ihmeitä. Valitettavasti tämä ei jää kokoelmaani. Halossa on paljonkin hyvää, mutta todellisuudessa se on vain pinta raapaisu siitä maailmasta mitä sen piti olla. Ehkä Halon merkitys on suurempi kuin kirjan anti.