Kaikenlaisii tautejakin joutuu kärsiin .. mitä niitä nyt pulloista sattuu sit löytyyn ..
Ville Rantaa (http://www.villeranta.com/) on tänään nähvillä livenä Oulussa Lasten ja nuorten valtakunnallisilla sanataidepäiville (21. – 26. 2. 2005)
Un homme achète une veste aux Puces. Dans la poche, des pilules, il en avale une et devient immédiatement hyper célèbre. Ni un artiste, ni un acteur, ni un chanteur, juste un homme hyper célèbre. Poursuivi par des fans, il ne peut que se réfugier dans des soirées VIP. Il va ainsi découvrir les avantages et inconvénients du Graal du vingt et unième siècle, devenir un "people". Malencontreusement, ces pilules ont une durée de fonctionnement très variable. Avec Célébritiz, Lewis Trondheim observe avec son acuité coutumière la maladie moderne de la notoriété pour la notoriété et révèle un jeune dessinateur finlandais au trait incisif, Ville Ranta. Un grand livre, drôlement féroce et férocement drôle.
Jummaglakkeri! Nyt se on sitten ilmestynyt:
http://www.dargaud.com/front/albums/album.aspx?id=2800
Kertokaas tyhmälle, miksi (ja miten) tällaisia sarjakuvia luetaan? Ehkä minäkin sitten opin joskus.
Taidan olla jotenkin tyhmä tai huononäköinen kun en ymmärrä mitä hienoa herra Rannan sotkuissa on... Mutta kai se on sitten niin että ei tarvitse osata piirtää tehdäkseen sarjakuvia.
Muutenkin tuntuu että suurin osa suomalaisista sarjakuvapiirtäjistä ei viitsi opetella anatomiaa tai mitään muutakaan piirtämiseen liittyvää ja siirtyy suoraan tekemään "taidetta". Mitä suttuisempaa, sen parempi.
Kertokaas tyhmälle, miksi (ja miten) tällaisia sarjakuvia luetaan? Ehkä minäkin sitten opin joskus.
Taidan olla jotenkin tyhmä tai huononäköinen...
Voi olla... :D
Itse en voi kuin ihailla Villen kouliintunutta, ilmeikästä ja rentoa jälkeä. Vetää vertoja vaikkapa Sfarille ja Blainille, eikä se ole ihan vähän se.
...
Itse olen onnellinen että kykenen nauttimaan Villen kaltaisten lahjakkuuksien jäljestä. Hienon näköinen tuo uusi alppari. Suomeksi pian kiitos.
Onko tuosta albumista muutakin jossain nähtävillä netissä kuin tuo pieni kansikuva, jnka perusteella siitä ei voi sanoa juuta eikä jaata.
Päiväkirjasarjiksen suurin ansio on kuitenkin sen kerronnallisessa toimivuudessa, ja siinä että se toimii selleaisena kuin on helvetin hyvin.
en usko että Ranskanmaalla leipätöitä "sutuilla" riittää.
Kannattaa tehdä paljon ja taiteellisesti tinkimätöntä
Mitä se sitten tarkoittaa? Jos joku haluaa tehdä vaik supersankarointia tai viisastelevia kissoja, niin onko se taiteellisesti tingittyä?
Ei pidä LAINKAAN paikkaansa. Mistä tämä albumikin on osoitus. Ja jos tietäisitte, mitä mainstream-kustantamojen piirtäjille sivukorvauksina Ranskassa maksetaan vaikka millaisten kurakäsisten piirtämisestä, opettelisitte kaikki sitä ranskaa jo ihan hoona.
Itsensä voi halutessaan elättää piirtäjänä tai värittäjänä eikä kukaan pidä sitä mitenkään omituisena ammatinvalintana.
Samankaltaista, joskin graafisesti paljon edistyneempäähän on vaikka Balinilla, ja miksei Sfarillakin, ja mikä nyt olikaan uusimmassa Jysäyksessä helkkarin komeaa jäkeä mies-nais-vonkausdraamakomediapätkä....
Sehän oli myös Blainia.
Tarkoitan jotain sellaista että pysyy valitsemallaan tiellä... jatkaa ja kehittyy siinä sitten sen sijaan että tempoilisi ja riekkuis miettien "mitä KANNATTAIS tehdä", mikä tyyli NYT iskis, miten muualla on tehty ja menestytty = apinoinpa perässä..." tämä siksi, että luulen Suomen sarjakuvamarkkinoiden olevan liian pienet moisella spekulaatiolla pärjäämiselle. Joten ihan sama sitten suoraan tehdä sitä mitä mielii johdonmukaisesti ja pyrkiä mahdollisimman pitkälle.Ohoo!
Haluaisin kuitenkin nähdä enemmän suomalaissarjakuvaa joka on tarkoitettu meille keskivertoapinoille.Täällä yksi keskiarvoapina on ihan samaa mieltä. Mutta senhän kaikki jo tietävätkin.
Haluaisin kuitenkin nähdä enemmän suomalaissarjakuvaa joka on tarkoitettu meille keskivertoapinoille. Enkä nyt tarkoita mitään aivotonta supersankarimättöä. On niitä vaihtoehtoja siinä välissäkin.
Niin no. Tuosta asiasta olen saanut hieman erilaisen kuvan...
Mutta muuten en rupea väittelemään, sinä tiedät tämän paremmin.
Mielestäni Villen piirrosjäljessä/tyylissä on jotain samaa kuin Ben Katchorin, sillä erotuksella että Ben tekee "viimeistellympää luonnosmaista" jälkeä.
Miten hemmetissä joku voi piirtää tuollaisen määrän, siis jos on käytävä oikeissakin töissä? Millä se Lietzen elättää itsensä? Vai elääkö peräti ihan vain sarjakuvia tekemällä?
TAKAISIN ETUSIVULLE
11.1.2006 Mika Lietzen kertoo nettisivullaan pyrkivänsä piirtämään vuosittain reilut 600 sivua.
Jossain NorjassaSuomessa on oikeasti hyvää sarjakuvaa piilossa, ei vain yritteliästä ja kosiskelupyrkyistä, vaan semmoistakin, jota yleisökin haluaisi lukea. Ja se on laadukasta, raikasta ja vilpitöntä, juuri niin kauan kun tekijät ei vajoa bisnekseen jolloin pitää ottaa ohjeita sieltä ja tuolta.luetaanostetaan (koska sehän se merkkaa) Suomeen verrattuna todella paljon kotimaista sarjakuvaa. Siellä tukitoimet alkoivat voimalla joskus 90-luvun alussa käsittääkseni. Systeemi tosin on sillä lailla erilainen että myös kustantamista tuetaan. Se, että kannattaako sellaisen veromarkkoja syytääja millainen määrä ja millä onnistumista mitattais ja mitkä olisivat tavoitteet, se on sitten toinen juttu.
Tämä jostain hansin sivuilta. ajateltavaa...
... ideaalista joka on Lietzenin kustantajakumppanin Ville Rannan piirrännän keskipisteessä: Pyritään piirroksella samaan tuotantovauhtiin kuin kirjoittaessa proosaa. Ideaalin järkevyyttä punnittaessa tulee mietittyä että jos pyrkii piirtämisellään proosaan niin miksei saman tien ryhdy kirjoittamaan sitä? Tarvitaanko tarinan kertomiseen puolihuolimattomasti paperille sutattuja koristekuvia, jos kerta on kiire saada asiansa julki? Häh?!
Vinha perä myös ja kiteytettynä kivasti.
TAKAISIN ETUSIVULLE
Tämä jostain hansin sivuilta. ajateltavaa...
11.1.2006 Mika Lietzen kertoo nettisivullaan pyrkivänsä piirtämään vuosittain reilut 600 sivua. Herra Nissenin surkeat seitsemän sivua ovat kärpäsen tuhnu moiseen sivumäärään verrattessa. Toivottu kasa sarjakuvaa tuntuu oireelta samasta ideaalista joka on Lietzenin kustantajakumppanin Ville Rannan piirrännän keskipisteessä: Pyritään piirroksella samaan tuotantovauhtiin kuin kirjoittaessa proosaa. Ideaalin järkevyyttä punnittaessa tulee mietittyä että jos pyrkii piirtämisellään proosaan niin miksei saman tien ryhdy kirjoittamaan sitä? Tarvitaanko tarinan kertomiseen puolihuolimattomasti paperille sutattuja koristekuvia, jos kerta on kiire saada asiansa julki? Häh?!
Vinha perä myös ja kiteytettynä kivasti.
Miten hemmetissä joku voi piirtää tuollaisen määrän, siis jos on käytävä oikeissakin töissä? Millä se Lietzen elättää itsensä? Vai elääkö peräti ihan vain sarjakuvia tekemällä?
Eihän elämä voi olla pelkkää piirtämistä.
Minusta tuo menee jo aika paksuksi....
Jos piirtää seitsemän siistiä sivua vuodessa, kuka niitä osaa kaivata? Kuka on kiinnostunut kuukausikaupalla steriloiduista ajatuksista joista jää jäljelle nuo seitsemän sivua? Ihmiskunnan historian aikana on eletty 500 miljardia alku-keskikohta-loppu -elämää. Yksilöllistä ja yleisesti kiinnostavaa on se miten eletään, ei se miten omaa elämää sensuroidaan julkaisukelpoiseksi, raukkamaiseksi poroporvarilliseksi lumeeksi.
Yksilöllistä ja yleisesti kiinnostavaa on se miten eletään, ei se miten omaa elämää sensuroidaan julkaisukelpoiseksi, raukkamaiseksi poroporvarilliseksi lumeeksi.
Jokaisen tekijän vankkana pyrkimyksenä pitäisi pyrkiä optimaaliseen ilmaisuun, henkilökohtaiselta tasoltaan. On liian helppoa ryömiä aitojen alta.
mutta minusta on silkkaa typeryyttä ruveta tuomitsemaan tai vähättelemään huolellisempia piirtäjiä.Samaa mieltä.
On liian helppoa ryömiä aitojen alta.
Äääääh, pysykää te hinkkaajat siellä tussiteräketjussa kun ette piirtämisestä mitään ymmärrä... ;D
MUTTA olen totaalisen kyllästynyt siihen, että huolellisesti piirtäviä mollataan niin kovin herkästi.
Tarkoitan jotain sellaista että pysyy valitsemallaan tiellä... jatkaa ja kehittyy siinä sitten sen sijaan että tempoilisi ja riekkuis miettien "mitä KANNATTAIS tehdä", mikä
--Näin hetken päästä tuli mieleeni että sekä Kartsan että Hansun, anteeksi, herra Nissenin, kommenteissa on kyse myös henkilökohtaisista mieltymyksistä liittyen arvioinnin kohteena olevan tekijän persoonaan. Tai oisko ihan perisynti kateudella näppinsä pelissä? Sellasta "väärin menestytty" -meininkiä. Tai jätän nyt nuo arvioimiset sikseen, Nissen tuli vedetyksi tähän keskusteluun lupaa kysymättä. Omiin blogeihinsa saa jokainen kirjoittaa mitä haluaa.
Suomessa on oikeasti hyvää sarjakuvaa piilossa, ei vain yritteliästä ja kosiskelupyrkyistä, vaan semmoistakin, jota yleisökin haluaisi lukea. Ja se on laadukasta, raikasta ja vilpitöntä, juuri niin kauan kun tekijät ei vajoa bisnekseen jolloin pitää ottaa ohjeita sieltä ja tuolta.
Mihin nämä jutut juuttuu? Kustantamoiden pinoihin, piirtäjien komeroihin pornolehtien sekaan? Pelottava ajatus, koska teen mainstream-juttua just itse.
Minusta tuo menee jo aika paksuksi....
Niin että on parempi huhtoa pikapiirroksina mitä selkärangasta värähtelee, ja mitä enemmän sen parempi ja laittaa kaikki julkaisuun ja näytteille.... ? Lietzeniltä voisi kuvitellakin syntyvän 500-600 sivua laadukasta sarjakuvaa, kun kyseessä on sen luokan ammattimies, joka on ammattitaitonsa kehittänyt harjoittelemalla.
Taitamattomamman tyypin pikasarjakuvat ei ihan hirveän pitkälle jaksa kantaa. Vaikka jonkun Hannu Eskon päiväkirjasarjiksen ihan hyvilläkin milelin jaksaa lukea, niin jos kaikki sarjakuvantekijät alkaisivat julkaisemaan editoimattomiaan päiväkirjoja, niin siinä voisi lähinnä puhua hyvin degeneratiivisesta ilmiöstä.
Hannu Eskon päiväkirja on tuhansia kertoja antoisampi kuin hänen se seikkailusarjis, mikäsenniminytoli.
Käykääs lukemassa myös Nissenin vastine
Suomessa on oikeasti hyvää sarjakuvaa piilossa, ei vain yritteliästä ja kosiskelupyrkyistä, vaan semmoistakin, jota yleisökin haluaisi lukea. Ja se on laadukasta, raikasta ja vilpitöntä, juuri niin kauan kun tekijät ei vajoa bisnekseen jolloin pitää ottaa ohjeita sieltä ja tuolta.::) Mitä oikein tarkoittaa "bisnekseen vajoaminen" ?. Aika seitkytlukulainen ajattelutapa, Keijo hyvä. Eihän bisnes ja hyvä sarjakuva sulje toisiaan millään tavalla pois. Haloo! Jos sarjakuva on alunperinkin hyvä ja sellaisenaan bisneksen rattaisiin otettu ja sille on sosiaalinen- (tai joku muu tilaus) :), ei sitä tarvitse ruveta muuttamaan vaikka päätoimittajan pösilö niin tahtoisikin. Tottakai olisi eduksi, jos sarjakuva kehittyisi tekijänsä kanssa, eikä jäisi junnaamaan samalle radalle (niinkuin Viivi ja Wagner tms). Tollo on se taiteilija, joka ei uskalla tehdä omaa sarjakuvaansa "bisneksen rattaissakaan"niinkuin itse hyväksi näkee. Lainaan tähän tuomari Nurmion lauseita kappaleesta Rion satamassa: Apina tanssii varjonsa kanssa, kettinki kaulassaan. Se keräsi rahaa mukiin ja kolikot kilisi. Posetiivia veivasi taiteilija, ku sitä huvitti tehdä niin...
Teennäistä "kansainvälistä" elokuvaa tuetaan mutta ei kotiyleisöä palvelevaa sarjakuvaa. (Verovaroja ei enää käytetä veronmaksajien palvelemiseen vaan yrittäjien tukemiseen siirtää tuotanto lapsityövoimalle kehitysmaihin.)
Kustantamista kannattaisi tukea, koska tyypit joita rohkaistaisiin julkaisemalla heidän töitään, jatkaisivat kehittymistä ja oppisivat luultavimmin pari sivuammattiakin (no sarjakuvantekijä ei ole häävi ainoana ammattina). Nyt söpöt lahjakkuudet hakataan mäsäksi parissa vuodessa ja joka ei alkoholisoidu, päätyy vittumaiseksi yövartijaksi, luokanopettajaksi tai turkistarhaajaksi.
Jos saisi aikakoneen käyttöönsä, voisi mennä moralisoimaan vaikka Jimi Hendrixille tai Miles Davisille että tsot tsot, soita huolellisemmin. Tai vastaavasti mennä kysymään Rembrandtilta, että mitä se on mieltä näistä mun sarjakuvista.
Yhtä hyvin voisi sanoa että jos et osaa änkyttämättä puhua kuolemattomia syvällisyyksiä, pidä suusi kiinni.
Sarjakuva on jokamiehen oikeus. Jos piirtää paljon, piirtää pian hyvin. Kun ei hinkkaa, piirtää ilmeikkäästi, piirros välittää paljon enemmän.
Kyllä kaikki sarjakuvantekijät voivat ruveta julkaisemaan päiväkirjoja. Hannu Eskon päiväkirja on selvästi antoisampi kuin hänen se seikkailusarjis, mikäsenniminytoli.
::) Mitä oikein tarkoittaa "bisnekseen vajoaminen" ?. Aika seitkytlukulainen ajattelutapa, Keijo hyvä. Eihän bisnes ja hyvä sarjakuva sulje toisiaan millään tavalla pois. Haloo!
Hendrix ja Miles olivat molemmat kuitenkin aika perkeleesti harjoitelleet instrumenttiaan ja juurevasti kasvaneet perinteeseensä, veivanneet bändeissä skideistä asti. Ja Milesia "tarkempaa" soittajaa saa hakea. Hän ei turhia pölöttänyt torvellaan.
Et tainnu sitte nähdä 70-lukua, :-*, jos noin tympii. Silloin kuitenkin välitettiin ihmisistä.
Mutta joo. Kyllä ne vain on ristiriidassa keskenään: bisnes ja laatu. Se ilmenee jo määritelmistä. Bisnes pyrkii voittoon eikä välitä millä keinoin. Laatu maksaa. Rolls Royceja ei kannattanut tehdä.
Olen edelleenkin eri mieltä bisnesajattelustasi. Otetaas joitain suomalaisia tuotteita, joissa ei ole laadusta tingitty ja bisnes kukoistaa.
Srtipistä maksetaan piirtäjälle yleensä noin 50€. Keskimääräinen tuntipalkka palveluammateissa (naisten palkka siis) on 10-15€. Jos yhden neljän ruudun stripin piirtämiseen menee huolellisestikin vaikka 3-4 tuntia, ei palkka ole kovin huono. Työn saa tehdä kotona tai omassa työhuoneessa, ei tarvitse juosta palvelemassa asiakkaita jne. Vessassa saa käydä milloin haluaa, kahvia saa juoda piirtäessä mielin määrin tai syödä karkkia. Kiroilla ja huutaakin voi, eikä pomo tai asiakkaat tule inisemään. Jos ulkona paukkuu pakkanen, voi kääntää peiton alla kylkeä ja piirtää sitten vaikka yöllä. Jos sarjaa on piirtänyt kauemminkin, työ luonnistuu nopeasti. Ideoita tulee milloin ja missä vaan. Samalla vaivalla voi piirtää "siististikin" mitä se sitten tarkoittaneekaan. En ymmärrä nyt tätä bisnesajattelun mollamista ollenkaan.
Laatu = siisti piirrosjälki? Selvä. Jos halutaan siistiä piirrosjäkeä, täytyy kuvittamiseen käyttää enemmän aikaa. Elikkä sarjakuvadaideilijan täytyy työskennellä kauemmin saamatta kuitenkaan suurempaa palkkaa.
Bisnesajattelu menee reisille siinä vaiheessa kun bisneksestä tulee pääasia. Jotta siis tehdään mahdollisimman simppeliä ja tarkkaan bisneksen ehdoilla tehtyä tympeää kökköä tyyliin Karvinen tai nykyään jo Masi.
.
Bisnesajattelu menee silloin liian pitkälle, jos se puoli alkaa dominoida sarjakuvan sisältöä ja tyyliä siinä määrin, ettei sarjan tekeminen ole enää kivaa.
Timo
Karvinen on ollut alusta saakka tympeää. Jotkut niistäkin tykkää, tietyn ikäiset. Onko se paha?
Onko Ville siis miljonäärinä kymmenen vuoden päästä p:stä, kun sarjakuvat sattuvatkin myymään hyvin?
Eriasia jos ne miljoonat vain ovat tulleet siinä sivussa kun ihmiset ovat hänet löytäneet. Ymmärrätkö mitä tarkoitan, en siis missään nimessä tuomitse rikastumista. Vain rikastumisen itseistarkoituksena.
Elämä ei ole kivaa koko ajan noin niinkuin yleensäkään. Ei ainakaan mikään työ, jos sitä koko ikänsä tekee.
Srtipistä maksetaan piirtäjälle yleensä noin 50€. Keskimääräinen tuntipalkka palveluammateissa (naisten palkka siis) on 10-15€. Jos yhden neljän ruudun stripin piirtämiseen menee huolellisestikin vaikka 3-4 tuntia, ei palkka ole kovin huono. Työn saa tehdä kotona tai omassa työhuoneessa, ei tarvitse juosta palvelemassa asiakkaita jne. Vessassa saa käydä milloin haluaa, kahvia saa juoda piirtäessä mielin määrin tai syödä karkkia. Kiroilla ja huutaakin voi, eikä pomo tai asiakkaat tule inisemään. Jos ulkona paukkuu pakkanen, voi kääntää peiton alla kylkeä ja piirtää sitten vaikka yöllä. Jos sarjaa on piirtänyt kauemminkin, työ luonnistuu nopeasti. Ideoita tulee milloin ja missä vaan. Samalla vaivalla voi piirtää "siististikin" mitä se sitten tarkoittaneekaan. En ymmärrä nyt tätä bisnesajattelun mollamista ollenkaan.
Voi pyhä lehmä! :o
Jep. Keijo puhuu asiaa.
Teidän yrittäjäidioottien maailma on helvetti.
Ja nuorison kannattaa perehtyä verolainsäädäntöön. Se valaisee kummasti. Rapisee nuo haavekuvat palkkioiden ja palkan suhteesta esim.
Ja mitä "mainstreamiin" tulee, niin tuleehan sitä Suomesta, mitäs Mämmilä on jos ei puhtainta ja selkeintä mainstreamia? Kuvitus on selkeää, kerronnassa ei ole mitään "taiteellista", aivan perinteistä sarjakuvaa. Samaten Muumit. Korkkarit....
Sarjakuvan joutuu myymään aina halvemmalla - mainossarjakuvankin.
Tähän vielä vastaan.
Minä haluaisin ahmia niitä suomalaisia tarinoita! Semmosta hyvää viihdettä, varmasti kuin hietamies joka joulu. Ei sen tarttis olla elämää suurempaa ja 44s väreissä Anttilassa sopis mulle ihan fain. Ja väitänpä jopa että se olisi tehtävissä. Alkupääoman lanseeraukseen pitäisi vaan olla järeä ja mulla ei semmoista ole.
No, nythän tuota olisi tarjolla. A. Rauhalan ja M. Ketolan Marian koodi (Professori Anni Isotalon tutkimuksia).
Mä ostin jo omani.
No, nythän tuota olisi tarjolla. A. Rauhalan ja M. Ketolan Marian koodi (Professori Anni Isotalon tutkimuksia).
Onks toi hintataso sellainen, mikä on teidän mielestänne realistinen? Suomalaisessa oli 15 euron luokkaa. Karkoittaa suurimman osan ostajia ja uponnee vain sarjisfaneille, jotka ostavat muutenkin kaiken, mikä mistä hyllystä vaan löytyy. Kympin luokkaa kun olis, en edes miettis, mutta tossa on pakko harkita.
Pitäiskö kustantajan sitten olla valmis myymään albumeita persnetolla niin kauan että ostajakunta nousee tarpeeksi isoksi ja kympillä myyminenkin kannattaa?
Kyse on käsitteelisestä epäselvyydestä siinä mielessä että mainstream-albumisarjat Suomesta puuttuvat. Ne Tintit, Akut ja Lucky Luket. Ne eivät ole lehdissä alunperin ilmestyineitä sivuista koottuja kokoelmia, vaan piirretty suoraan 44 sivuisiksi,
EDIT: Kokoillan dvd-elokuvan saa yhdeksällä eurolla ja alle. Vaikeaa on kilpailu kotimaiselle sarjakuvantekijälle.
Mutta kai joku on tuon hinnan joillain järkiperusteilla tuohon tasoon asettanut.
Tintit, Asterixit, Luket ja monet muutkin ilmestyivät alunperin jatkosarjoina lehdissä.
Timo
Luitte taman ensimmaisena kvaak.fi:sta: Ville Rannan ja Lewis Trondheimin yhteisalbbarin, Celebrizin, ensimmainen painos, n. 9000 kpl, on myyty loppuun alle kahdessa viikossa. Ranskassa. Tres ja bon!!!
Kurkista nyt kuitenkin: Villen seikkailut ranskalaisessa sarjakuvakustannusmaailmassa.
http://www.villeranta.com/kuvat/luonnokset/?ranska1.gif
Ottaen huomioon tämä ARS näyttely, niin porukkaa on myös kaupassa paljon, voisivat kaikki oma/pienkustantajat lähettää sinne teoksiaan myyntiin. Näin ainakin myyjä sanoi että toimitaa. Myyntiin tarjotut sarjakuvat aina otetaan sisään,Ei sinne ennen ole ihan mitä tahansa otettu. Ainakin minulla on se kokemus, että kaupan (jonkun tyypin) pitää mieltää se lätty oman käsityksensä mukaan jotenkin taiteeksi tai taiteelliseksi. Tässä kulmassa esimerkiksi kirjat (albumit) on ehkä enemmän taidetta kuin lehdet? Mutta toisaalta omistajakin vaihtui hiljakkoin, että ehkä linja on muuttunut kaikki pienkustanteet menisivät nyt läpi?
Ei sinne ennen ole ihan mitä tahansa otettu. Ainakin minulla on se kokemus, että kaupan (jonkun tyypin) pitää mieltää se lätty oman käsityksensä mukaan jotenkin taiteeksi tai taiteelliseksi. Tässä kulmassa esimerkiksi kirjat (albumit) on ehkä enemmän taidetta kuin lehdet? Mutta toisaalta omistajakin vaihtui hiljakkoin, että ehkä linja on muuttunut kaikki pienkustanteet menisivät nyt läpi?
Mutta Julkimoitten päähahmo Mikko Vilkas? Kuulostaa jotenkin liian paljon lastenkirjamaiselta..
Öööh.. eikös sen pitäisi olla Mikko Vilkastus? Kunnianosoitus Nummisuutareille. Siis Aleksis Kiveä. Myös Eino Leinon nimimerkki.
Timo
Jaajuu, Vilkastushan se onkin!
...ja anteeksiEt saa:)
Joonas
Jebb. Alkuperäinen nimi, Michael Canard kun olisi suoraan kiäntäen "Mikko Ankka". Siksi sillä se nokka on semmoinen kuin on. Vilkas kaveri se Mikko onkin, mutta sopeutuvainen - toisin kuin albbarin loppupuolella kuvaan tuleva venäläinen filmitähti Juri.
Hesarilla on aikaa....
HeSari kyllä hehkutti Rannan ja Trondheimin yhteistyötä jo tammikuussa.
Curtti on taas vain edellä aikaansa kuin Turun tuomiokirkon kello.
Julkimet näkyi olevan kaupan hyllyssä.Niin, jo liki viikko sitten:
Melko tuoretta Rantaa on tänään kauppoihin läjähtänyt Julkimot.
Niin mutku se on Julkimet.Okei, mikä juttu tää on? Tänään näin tuon kannen itsekin ja aika selvästi siinä lukee Julkimot. No ei sillä väliä, se piti sanomani, että Aamulehdessäkin tuo mainittiin. Tosin vain mainittiin, liittyi johonkin suurempaan kirjalistaan tms. mitä puuhataan (en oikein jaksanut lukea sitä juttua). Eilen tai toissapäivänä Ranta mainittiin myös, kun oli juttu suomalaisten taiteilijoiden viennistä ulkomaille.
Samassa sarjassa julkaistiin mm. Manu Larcenetin Pieniä voittoja, Jenni Ropen kuvakirja Mitä teet viikonloppuna? sekä Trondheimin uusi Jussi Jänis Rakkautta ja pätkätöitä, joka on mielestäni paras tähän asti sarjassa ilmestyneistä.
Julkaistiin vai julkaistaan?
Missä välissä noi kaikki on ehtinyt tulemaan?
Pysyn kannassani: julkimot on kouluasteikolla noin kahdeksan. Ok, mutta ei mikään maailmoja mullistava.Niinpä.
No, Ville on nyt avannut sivuilleen uuden blogin
Lisään vielä: Villelle pitäisi antaa taiteilija-apuraha loppuelämäksi että se voisi vaan väsätä omia juttujaan.
Samalla sivulla C3 valikoi syksyn ilmestyviä kotimaisia ja käännössarjakuvia.
Ei kitistä enempää. Onhan se hyvä että sarjisfestarien aattona maan valtalehti on useamman päivän ajan edes kiinnostunut sarjakuvasta.
Jumakapula, mitä hemmettiä vielä joku valitttaa, ettei Suomessa julkaista sarjakuvia tarpeeksi! Hesarin listalle oli senttäs mahtunut kolmekymmentä kotimaista teosta ja 21 käännöstä, eikä siinä ollut läheskään kaikkia!
Tai tietysti - ainahan löytyy joku tyytymätön: "Niin niin mut ku ei minun suosikkia julkaistu.. jän jän jän..."
Perustakaa ruikuttajat oma kustantamo perrskele, ei se JULKAISEMINEN niin vaikeeta ole.
Eiku pitäis perustaa oma Römpötti.
Alkaa olla siinä rajoilla että onko tämä uusi Römpötin kiltti linja vielä vaikeampi sulattaa kuin se ammoisempi tiukkapipoinen ote? :DKyllä minusta arvostelijalla pitää mielipiteitä olla.
vaan eri mieluusti vaikuttaa siirtyvän heittelemään taustoja ja referenssejä.
Nehän on tärkeitä jotta osaa sijoittaa taideluoma-tuotteen taiteen ja-tai viihteen kentällä oikeaan kontekstiin. Mielipiteitä saa ja pitää olla, mutta nekin objektiivisen suotimen kautta.
Objektiivisen? Tiedän kyllä sanan tarkoituksen, mutta ollaankos me nyt samassa aiheessa?
Nehän on tärkeitä jotta osaa sijoittaa taideluoma-tuotteen taiteen ja-tai viihteen kentällä oikeaan kontekstiin.Ehdottomasti. Mutta kyllä arvostelussa pitäisi minusta enimmäkseen keskittyä arvosteltavaan juttuun eikä taustoihin -vrt kommenttini R:n elokuva-arvioista joissa taustaa siis suurin osa arvostelusta...
Teilausta en teokselle soisi missään, mutta kritiikin tasa-arvoistumista kuitenkin.Eipä taida onnistua niin kauan kuin ihmiset näitä kritiikkejä kirjoittavat. :)
"Isi on vähän väsynyt" on huomattavasti parempi, ja nyt julkistettu vastavetona Ranskaksikin.
Nii on, se on suorastaan erinomainen. Hienoa että ranskiksetkin saavat sen luettavakseen.
Täytynee tuo aukko sivistyksestä paikata, kun on vielä omakohtainenkin.
Siis oikein lukea, ei vain selata läpi.
On noita Rannan juttuja muuten kiva lukea, mutta minkä helvetin takia sen pitää tunkea sitä kaunokirjoitusta niin paljon. Saahan siitä nippa nappa selvää, mutta olisi kivempaa lukea sellaista fonttia mitä tarvitse silmät sirrillä tiirailla.
Mulla ei ole mitään vaikeuksia saada tekstistä selvää, näyttää ihan normaalilta, vapaalta kaunokirjoitukselta. Johtunee siitä, että olen vanha= opin koulussa kaunokirjoitusta.
Käsialaksi sitten määriteltiin kaikki, paitsi tikkukirjaimet (vaikka aika monet kirjoittavat pelkästään tikuilla normaalisti).Asiaanhan tämä ei liity millään tavoin, mutta kertoiko opettaja milloinkaan miksi tikkukirjaimet eivät hänen nähdäkseen ole käsialaa? Luulisin että tikkukirjaimissakin kunkin kädenjälki näkyisi...
Ranta on varmasti tarkkaan harkinnut kirjoitustyyliään niin että se on osa taiteellista kokonaisuutta. Olisi hoopoa vaatia sen muuttamista "paremmaksi" tai tekstaukseksi - hei, artisti päättää nämä jutut.
Asiaanhan tämä ei liity millään tavoin, mutta kertoiko opettaja milloinkaan miksi tikkukirjaimet eivät hänen nähdäkseen ole käsialaa? Luulisin että tikkukirjaimissakin kunkin kädenjälki näkyisi...
Juu tuskin se vahingossakaan tuolta näyttää. Mutta mitä nyt, onko "hoopoa" kommentoida sarjakuvan komponentteja? Eikös sitä sanota kritiikiksi?
Varmaan ainakin 90 prosenttia Teistä Naisista käyttää kaunoa sarjakuvissaan.
Ville Rannan jutut ovat päiväkirjamaisesta luonnoskirjasta, joten tekstikin on sitä lajia, joka syntyy helpoten ja luonnollisimmin.
Vanha äidinkielenopettajani painotti, että kauno ja käsiala ovat eri asioita. Siis kun joku kysyi, pitääkö aine kirjoittaa kaunolla, totesi hän, että "ei vaan käsialalla". Käsialaksi sitten määriteltiin kaikki, paitsi tikkukirjaimet (vaikka aika monet kirjoittavat pelkästään tikuilla normaalisti).
Nyt käytät olkinukke-argumentointia. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke) Kritisoi ihan rauhassa sarjakuvia.
Ranta on varmasti tarkkaan harkinnut kirjoitustyyliään niin että se on osa taiteellista kokonaisuutta. Olisi hoopoa vaatia sen muuttamista "paremmaksi" tai tekstaukseksi - hei, artisti päättää nämä jutut.
Tässä itse kunkin on pitänyt jo monena vuonna kokeilumielessä vääntää salanimellä Kemiin tyrkylle joku takakenolla kaunolla tekstattu kuukautisverihuuruinen tarina - aina vaan tullut jotain muuta juoksua.
Tässä itse kunkin on pitänyt jo monena vuonna kokeilumielessä vääntää salanimellä Kemiin tyrkylle joku horjuvilla pölkyillä tekstattu testosteroninhuuruinen tarina - mut hei, ne tekee sen itse. Ja ihan tosissaan. Mutta miksi se ei silti ole hauskaa?
<snip>Olkipaaleissa asuvien ihmisten ei pitäisi heitellä tulitikkuja.
Apua! Rami, sinä olet niin armottoman hyvä argumentoinnissa. Luovutan heti. Olki palaa jo...
Joko noin, tai sitten olisin voinut kirjoittaa romaanin, jossa mainitaan yhdellä sivulla kuvottavaan rikokseen syyllistynyt fiktiivinen kaimasi. En tiedä oikeaa nimeäsi, joten oli pakko argumentoida.
Armoa! Ei kai kyse ole tästä: "There is an obscure publishing doctrine known as "the small penis rule." (http://www.tnr.com/doc.mhtml?pt=kVkvv0cQL8S27qg04PBaUS%3D%3D)
<snip>Lopeta tämän keskustelun sabotointi, tai saat kohta argumentista!
Jahha, Ville aloittaa pilapiirtäjänä (joka toinen viikko) Iltasanomissa 3.3. Kauankohan sitä kestää?
Jahha, Ville aloittaa pilapiirtäjänä (joka toinen viikko) Iltasanomissa 3.3. Kauankohan sitä kestää?
Hoksasin paikallisesta lehdestä uutisen, että Alex Stubb on tykästynyt Ville Rannan sarjisblogiin. Tottahan se näemmä oli:
Toisaalta, vuonna 1983 esittivät Ben Zyssä, Esko Aho :o , Arja Alho, Ville Komsi ja Marja-Liisa Salminen 300.000 markan määrärahaa kotimaisen sarjakuvan tukemiseen. Eihän se tietenkään mennyt läpi.
Suomessahan hävetään aina oikein olan takaa, aina kun joku menee kadulle huutamaan vääryyksiä vastaan... Tai nostaa tapetille tärkeitä yhteiskunnan avainkysymyksiä. Sitten kaikki toivoo että voi kun se olis hiljaa ja me saatas olla rauhassa täällä maton alla...
http://www.youtube.com/watch?v=djrkxUAp2wQ
Olen häkeltynyt. Kuka ihme tämä Risto Kunelius oikein on?!Risto Kunelius
Pressiklubi ... puolenyön jälkeen uusintana Kakkoselta.
Ja onko Villellä herranjumala lyijykynä kädessä tuossa alussa? ;)
...toivottavasti kiinnostavammistakin aiheista kuin siitä, kenestä Stasi katsoi olevansa kiinnostunut 30 vuotta sitten.
Muhammed-kohu - Jos tarvitset julkisuutta, hyvä tapa saada sitä on ottaa ajankohtainen, mutta jo valmiiksi käsitelty kuuma aihe ja heittäytyä toreille siitä huutamaan.Luitko sarjakuvan itse? Ranta piirsi Kaltioon säännöllisesti ajankohtaista sarjakuvaa, joka tällä kertaa käsitteli Muhammed-kohua. Muhammedin kasvoja sarjassa ei esitetty, joten toiveesi täyttyi: Ville käsitteli aihetta asiallisesti henkilökohtaisesta näkökulmasta ja otti kantaa Suomen valtion suhtautumiseen.
--
Aihetta olisi voinut käsitellä asiallisesti myös piirtämättä Muhammedin kuvaa.
Aleksis Kiven päivä - Harvoin on kirjan nimellä ja sisällöllä näin vähän tekemistä keskenään. Toisella nimellä tämä ei tosin olisi saanut kirjallisuuspiireissä mitään huomiota.
Laskelmointi on sarjakuvassa hämärä käsite. Kirjallisuudessa laskelmoijia riittää, ja siinä aihe pistetään sisällön edelle. Ville - eikä kukaan muukaan sarjakuvissa - ole mielestäni ole sortunut tähän, ainakaan suuressa määrin...
Syy on yksinkertaisesti se, että romaanin takoo parissa viikossa...
En henkilökohtaisesti usko, että kirjallisuuden ja sarjakuvan välinen ero on näin kärjistetty. Ja jos kirjallisuudessa ns. laskelmoivia (käsite on hämärä mielestäni myös sillä puolella) tekijöitä on enemmän, niin se selittynee osin sillä, että julkaisuvolyymi on huomattavasti suurempi.En väittänyt että kirjallisuudessa pannaan aihe sisällön edelle, vaan että laskelmoivassa kirjallisuudessa tehdään niin. Olen nähnyt ja lukenut niin paljon 16-vuotiaiden nyrkkipanoista sun muuta "kohu"kirjallisuutta että ihan kyllästyttää. Niitä kustantaa pienet ja keskisuuret kustantamot, ja isot ovat alkaneet maineen menettämisen pelossa perustaa aputoiminimiä. Vetävä aihe, huonoa tekstiä ja kustannustoimittaja vain tupakoi. Julkaisuvolyymi selittää osan, ja myös se, että sarjakuvassa ei oikeastaan ole "vakavan roskan" (draamaviihteen) käsitettä.
Korvan särähti myös väite, jonka mukaan kirjallisuudessa pistetään aihe sisällön edelle.
Näinköhän on?Kevyesti.
Olen nähnyt ja lukenut niin paljon 16-vuotiaiden nyrkkipanoista sun muuta "kohu"kirjallisuutta että ihan kyllästyttää.
En väittänyt että kirjallisuudessa pannaan aihe sisällön edelle, vaan että laskelmoivassa kirjallisuudessa tehdään niin.
sarjakuvassa ei oikeastaan ole "vakavan roskan" (draamaviihteen) käsitettä.
Kevyesti.
Julkimoista ei tullut ainakaan Suomessa mitään myyntimenestystä.
... ja myös se, että sarjakuvassa ei oikeastaan ole "vakavan roskan" (draamaviihteen) käsitettä.
En henkilökohtaisesti jaksa uskoa, että parissa viikossa syntyy kevyttä kioskipokkaria kummallisempaa opusta, mutta lasketaanko sitä sitten romaaniksi, on ihan toinen juttu.
uskallan olla eri mieltä. Kyse on paitsi siitä mitkä omat arvostukset ovat, myös kirjoittajista. On sitkeitä puurtajia jotka kirjoittavat 300-1800 sanaa joka ainoa päivä ja niitä jotka työstävät muutoin ja itse prosessi hoituu viikossa parissa.
Laskelmoivana en osaa Ville Rantaa pitää missään määrin.
Nimetkääpä sellainen kirjailija, jonka teos on todistettavasti tullut ulos parin viikon työskentelyn jälkeen. En haasta riitaa, uteliaisuuttani kyselen.Burroughs, William S.
olen itse mieltänyt asian niin, että romaanin työstämisaikakin tulee laskea ns. mekaanisen naputteluvaiheen lisäksi tuohon luomisprosessiin.Menet nyt ajatuskuviossa liian pitkälle alkuperäisestä lauseestani. Kuuluuhan ajatustyö sarjakuvan työstämiseenkin, alun perin oli kyse ainoastaan mekaanisesta työstövaiheesta.
Heittäkääpä tahallaan kotimaisia sarjakuvateoksia, jotka teidän mielestänne rinnastuvat viihdekirjallisuuteen (Katja Kallio, Laila Hietamies/Hirvisaari, Raija Oranen...)?
Burroughs, William S.
Heittäkääpä tahallaan kotimaisia sarjakuvateoksia, jotka teidän mielestänne rinnastuvat viihdekirjallisuuteen (Katja Kallio, Laila Hietamies/Hirvisaari, Raija Oranen...)?
Miksi vain naisten viihdekirjallisuus on hömppää viihdekirjallisuutta? Vaikka dekkarit: Somermäki ja Mannonen: Sinetöidyt ihmiset.Samaa minäkin, että miksei tule mieleen yhtään miesviihdekirjailijaa. En kuitenkaan tarkoita dekkaria, vaan viihdehömppää, harlekiinia mutta kovissa kansissa ja isolta kustantajalta. Ja nimenomaan kotimaista, Ville Ranta-ketjussa kun ollaan. Miten tämä liittyy Villeen...
Jenkeistä, Japanista ja Ranska-Belgia -suunnilta näitä löytyy vaikka miten paljon, niistä ei vain tiedetä pahemmin täällä, kun ei niitä käännetä.
Timo
Poikkeuksen vahvistava sääntö kaikessa omaleimaisuudessaan?Paljonko Williamin "velipoika" Edgar käytti aikaa teoksiinsa, tuskin kuukausia. Hämärä muistikuva on, että Ilkka Kylävaara olisi takonut dekkarin viikonlopussa. Spillane ja Hammett kirjoittivat hyvin nopeasti. The Shadown kirjoittaja kirjoitti muistaakseni 10 000 sanaa päivässä. Kalle Päätalo kirjoitti paljon enemmän kuin julkaisi, 42 vuotta kestäneen uransa aikana hän kirjoitti 39 romaania plus että häneltä on yhä ilmestynyt postyymisti romaani joka vuosi, plus että kuulin joskus väitteen että kustannustoimittajat olisivat lyhentäneet Päätalon romaaneja jopa 2/3 osaa. Mika Waltarin tuotannon luettelemisessa pamahtaisi rannejänteet.
Poikkeuksen vahvistava sääntö kaikessa omaleimaisuudessaan?Ei. Outsider kuuluu samaan sarjaan kuin myös R.E.Howard ja Harlan Ellison.
Ville Rannan tuotanto ei rinnastu "viihde" kirjallisuuteen, aloitetaan vaikka oma ketju siitä aiheesta.Ei perhana, liitetään vain johonkin toiseen vanhaan ketjuun ja unohdetaan koko juttu.
Luomisprosessin nopeudesta tuli mieleen, että eikös Lewis Trondheimista muuten sanota, että hänen tuotannostaan osa on laadittu enemmän tai vähemmän improvisoiden, ilman että tekijällä on albumin alussa ollut tarkkaa kuvaa siitä, mihin pisteeseen lopussa päädytään. Julma on ainakin miehen julkaisutahti.
mutta huomioikaamme myös, että Pirjo Hassisen romaani Isänpäivä ei sijoittunut isänpäivään (vaikka muuten erinomainen teos onkin). ;D
Luin tuon Isi on vähän väsynyt - jutun netistä maksamatta penniäkään.
Miten se on mahdollista?
Miten se on mahdollista?
Isi on vähän väsynyt oli poikkeuksen vahvistava sääntö, se toimi ruudulla mainiosti.
Tekee mieli pistää kirjahyllyyn muiden kirjojen joukkoon.
Ihanaa miten Helsingin Sanomain keskus telupalstalla
pysyy kulttuurisessa ajatustenvaihdossa älyn taso yllä, Ville Rantaa epäillään "Lönnrotin häpäisijäksi" vasta toisessa vaiko peräti kolmannessa viestissä...
Lönnrotista tulee Kajaanin kautta hyvinkin inhimillinen kuva,
Kajaania en vielä ole saanut, joten en tiedä liittyykö tämä aiheeseen.
Ulkoasu voisi olla ollut hieman houkuttelevampi. Heräteostokseksi tämä tuskin muodostuu kenellekään kirjakaupassa. Mutta osaavathan tietävät etsiä, joten etsikää.
Kysehän kirjan ulkoasussa on siitä että hävetään sitä että tehdään sarjakuvia ja halutaan olla oikeita kirjailijoita mutta kun eivät lahjat riitä proosan tuottamiseen niin pitää tehdä mahdollisimman proosakirjan näköisiä sarjakuvakirjoja.
Ihan fiksua sikäli, kirja voi olla monelle kulttuuritantalle helpompi tarttua kirjakaupassa kuin vaikka Fingerpori. Oletan että tämä "epähoukutteleva" kansi myy paremmin kuin moni "houkutteleva".
Onko näin? Eräs kirjastossa työskennellyt sanoi ettei kelpaa. Katsoi minun Marvel Masterworksejani.
Ja höpö höpö. Kajaani on nimenomaan sarjakuvaksi tehty eikä mikään löppänen proosatekele joita kauppoihin kyllä änkeää aivan riittävästi muutenkin. Kyllä "kirjailijoita" Suomessa piisaa, mutta Kajaanin kokoiseen sarjakuvateokseen yltää vain muutama henkilö, joilla on taito sekä kirjoittaa että piirtää ja vieläpä kovalla työllä hankittu "lahja" yhdistää nämä kaksi ilmaisumuotoa.
Joo, kyllä siinä vaaditan ylimaallisia taitoja, että saa kyhättyä yhteen kuvaa ja tekstiä. Muut taiteenlajit on pelkkää pelleilyä. Hävetkää kirjailijat, kun asetatte teoksenne Arktisen Banaanin mestariteoksien viereen!
Minun puolestani voitte laittaa ihan mitä lystäätte vaikka kossupullon ja Reijo Mäen koottujen viereen. Suosittelen PekePeelle uraa Ilta-Sanomissa, siellähän uudispällikkö suorastaan kieltää teoksien lukemisen & kokemisen ennakkoon ennen mielipiteen esittämistä Iltsian palstoilla. Haukikin osaa aukoa leukojaan, mutta ei sekään ole Kajaania lukenut.
Jokainen voi kokeilla miten helppoa on sarjakuvan tekeminen, varsinkin 200-sivuisen teoksen joka kiinnostaa muitakin kun äitiä ja muita lähisukulaisia.
Huvittaa vaan tää VesaK sun maailma tuntuu pyörivän niin sokeasti pelkän sarjakuvan ympärillä. Ota nyt se luckyluke silmiltäs, ei sitä sarjakuvaa tartte joka sekuntti nostaa keinotekoisesti taiteiden kuningaslajiksi.
Joo, kyllä siinä vaaditan ylimaallisia taitoja, että saa kyhättyä yhteen kuvaa ja tekstiä.
Se sitten julkistettiin (http://www.youtube.com/watch?v=YUISKKxbW6A).
Nyt kävin ostamassa sen itselleni ja tunnelmat palasivat selaillessa. On uudestaan sellainen olo että se on niin tärkeä kirja, ettei sitä ole mieltä arvostella vertaamalla mihinkään. Niinkuin perunaa tai lumista maisemaa tai polkupyöräilyä ei ole mieltä arvostella, niitä vain tarvitsee.
Nyt kävin ostamassa sen itselleni ja tunnelmat palasivat selaillessa. On uudestaan sellainen olo että se on niin tärkeä kirja, ettei sitä ole mieltä arvostella vertaamalla mihinkään. Niinkuin perunaa tai lumista maisemaa tai polkupyöräilyä ei ole mieltä arvostella, niitä vain tarvitsee.
Tästä oon täysin samaa mieltä.
mutta jos väitetään, että jokin teos on niin ylimaallisen hyvä ettei sitä kannata edes arvostella,Yritin oikeesti ilmaista ettei sitä nimen omaan voi arvostella hyväksi tai vähemmän hyväksi koska se on tarpeellinen, kuten sinappi jos syö lenkkiä.
Villen kotisivujen uutisista:
"Tuuraan Juba Tuomolaa Hesarissa torstaista 17.7. alkaen viikon. Opettelen siihen mennessä piirtämään sian, jolla on housut."
En tajua miten joku voi pitää Ville Rantaa vaikeaselkoisena. Sujuvaa selkeää lineaarista kerrontaahan tuo on, aasta beehen, ei mitään turhia kikkailuja. Aidon oloista dialogia ja tunnelmaa. Ei tarvinnut uppoutua kun se veti mukaansa ja pysyi kasassa koko ajan. Melkeen tunsi käyneensä 1830-luvun Kajaanissa.
Sivuhenkilöt pääministeriä myöten ovat onnistuneita vedoksia, mutta osuuteensa nähden pastori on hiomaton. Koska Rannalla ei ole sivuja riittävästi pohjustamaan pastorin romahdusta uskottavasti, hahmo vaikuttaa stereotypiaksi latistuneelta kannanotolta kirkkoa kohtaan.
Aihe, keksittyjä juttuja Lönkasta, hjaa miksei pysyä niissä omissa tarinoissaan... Siis ihmisethän juovat, syövät, polttavat,nukkuvat,harrastavat sukupuoliakteja ja käyvät vielä vessasakin-järkyttävää, itse Lönnruuttikin! hälyttäkää poliisi, mikä paljastus.
Oi, ma tiedän tää on NIIN väärä mielipide... mutta silti toiv. sensuuri ei iske...
Vaikka me ollaan nykyään NIIN postmoderneja ja tekijä on NIIN kuollut, niin silti taiteilijaneron taru elää yhä...
Siis mikä taiteiljaneromyytti? Tuskin menee hirveästi harhaan, jos väitän että nousevalle nuorisolle on Lönnrot vähintään yhtä epämääräinen hahmo kuin Snellman omalle polvelleni. Nimi jotenkin tiedossa, mutta siihen se jääkin.
... mutta silti on siistiä jos runoilija on ahdistunut - kun sen vähän niin kuin kuuluu olla kun taiteilijathan on kun ne on niinku erityisiä ja lahjakkaita.
Näin oli ehkä ennen. Nykyään kaikissa runoilijajutuissa päinvastoin kerrotaan, kuinka runoilija/kirjailija/taiteilija ei ole ahdistunut ja kärsivä.
... miten ihmiset ei tajua...
Eipä ole ahdistusta tuo, vaan ihan peruspuhetta jokaisen taiteilijan suusta.
Niin se Kajaanihan on ihan surkea, köyhä ja ala-arvoinen yo-tason lärpäke mukaintellektuelleille ja hippiopiskelijoille.
Jos (taas) herra Oja haluaa mennä henkilökohtaisuuksiin, niin se Lordin haukkuminen EI TEE Kajaania yhtään paremmaksi. Ole edes se 30 v, äläkä 6 v.
Se oli vain provokaatio, etko tajunnut? Se etta kaikki on jo keksitty.
Jos (taas) herra Oja haluaa mennä henkilökohtaisuuksiin, niin se Lordin haukkuminen EI TEE Kajaania yhtään paremmaksi. Ole edes se 30 v, äläkä 6 v.
Ah, juodaan teetä ja poistetaan ilmastonmuutos halaamalla puita.
Minulle Villen Rannan tuotanto avautui yhdestä...
Minulle Villen Rannan tuotanto avautui yhdestä lauseesta, jonka se sanoi jossain. Se yrittää piirtää samalla tavalla kun jos ihminen kirjoittaa tekstiä. Kuvat ovat niitä kirjaimia.
että jonkun teoksen ympärillä olevat epäolennaiset tekijät antavat teokselle palstatilaa lehdissä, vaikka teoksen sisällön pitäisi olla ratkaisevaa. Kuten "tekijää on mainittu ulkomailla", "tekijä on 15-vuotias kädetön feministikääpiö joka osaa vain syödä lapiolla" yms.Osui ja upposi! :laugh:
Pitää muistaa että suurin osa sarjakuvista tehdään massoille eikä keski-ikäisille taidensarjakuvasnobeille!
Jaa kohta varmaan iskee banni, kuten monelle kriittiselle kirjoittalle on käynyt!
Kvaakissa on vähän liikaa nykyään snobismia ja ylimielisyyttä monissakin ketjuissa, varsinkin jos kyseessä on "kaupallinen" sarjakuva.
Jaa kohta varmaan iskee banni, kuten monelle kriittiselle kirjoittalle on käynyt!
Minustakin tuntuu usein, että väärät sarjakuvat ja kirjat saavat julkisuutta ja loistavat jäävät kokonaan ilman huomiota
ja että jonkun teoksen ympärillä olevat epäolennaiset tekijät antavat teokselle palstatilaa lehdissä, vaikka teoksen sisällön pitäisi olla ratkaisevaa. Kuten "tekijää on mainittu ulkomailla", "tekijä on 15-vuotias kädetön feministikääpiö joka osaa vain syödä lapiolla" yms.
Vaan eipä sille oikein voi mitään. Tein viime keväänä kahdeksan Hyönteistyttö-strippiä jotka olivat minusta todella hyvät ja yritin saada niitä julkaistuksi Ruotsissa, mutta kukaan ei suostunut. Samat lehdet julkaisivat samaan aikaan minusta paljon huonompaa matskua. Otti päähän, mutta koska sain erittäin hyvää palautetta muualta siitä, piti vain todeta että lehtien toimittajilla oli eri maku kuin minulla.
Vielä mä teillä näytän, prkl...
Mielenkiintoista on tässäkin ketjussa se, että "ei saa olla eri mieltä", jännä juttu, Kvaakissa on vähän liikaa nykyään snobismia ja ylimielisyyttä monissakin ketjuissa, varsinkin jos kyseessä on "kaupallinen" sarjakuva.
Pitää muistaa että suurin osa sarjakuvista tehdään massoille eikä keski-ikäisille taidensarjakuvasnobeille!
Jaa kohta varmaan iskee banni, kuten monelle kriittiselle kirjoittalle on käynyt!
Ylen ykkösen Tulta munille -ohjelmassa irvailtiin tänään lähinnä Rannan sananvapaussekoiluille.Riku Siivosen pakina on erotettu omaksi kokonaisuudekseen Ylen Areenassa (http://areena.yle.fi/toista?id=1909086).
(Ohjelma on makasiinityyppinen, siinä on asiallisen sisällön lomassa pakinatyyppisiä jaksoja, joten en ihan tarkkaan muista... taisi olla jossain vähän ennen puolta väliä 90 minuutin ohjelmassa...)
Ville Rannan ekoista jutuista tuli aina Dave Mckean mieleen ja tuleva aisaparinsa Lietzen oli vielä pahempi jatkuvasti vaihtuvine vaikutteineen, ihan vain pari ensiksi mieleen tullutta mainitakseni. Ovat he vaikutteistaan saaneet kuulla ja siitä huolimatta kehkeytyneet hienoiksi miehiksi ja taiteilijoiksi.
Huomenna 7.4. Ville on taas Helsingissä, signeeraa "Eräänlaisia rukouksia" n. klo 18 alkaen PitkäMiehessä, 3.linja 17. Muutakin ohjelmaa on tarjolla rutkasti! Esmes. uusi Glömp!
Vitsi vitsinä. Tiedän kyllä, että siinä lukee "horot on ok".
Oisko tuo Ranta meinannut oikeasti raapustaa siihen, jotta "homot".
Kordelinin säätiö on myöntänyt Ville Rannalle (http://www.kordelin.fi/ajankohtaista.html) 20 000 euron palkinnon, ”kannustuksena korkeatasoiseen sarjakuvataiteeseen”.
- Kukaan ei varsinaisesti vastustanut häntä. Nyt ei ollut esillä henkilöä, jonka ansioista olisi vakuututtu.
Ville pistää parastaan:
http://www.villeranta.com/blogi/2009/12/30/Loppusiivous
STT - "Kaksi suomalaista sarjakuva-albumia on valittu kisaamaan länsimaiden suurimman sarjakuvafestivaalin pääsarjaan. Ranskan Angoulemen festivaalin palkintoa tavoittelevat Ville Rannan sarjakuvaromaani Kajaani ja Aapo Rapin albumi Meti.
Tää on hieno juttu! Onnittelut! Molemmat komeita kirjoja, joille olisi suonut Suomessakin paremmin huomiota. Tästähän voikin sopivasti virittää spekuloinnit tulevaa Sarjakuva-Finlandiaa kohti. Kajaani ja Metihän olivat muistaakseni samana vuonna finalisteina, mutta......parempi voitti.
...parempi voitti.
Tää on hieno juttu! Onnittelut! Molemmat komeita kirjoja, joille olisi suonut Suomessakin paremmin huomiota.
Mun mielestä Kajaani on yksi vuosikymmenen parhaimpia suomalaisia sarjakuvastooreja ja Meti myös.
Niitä ei noin vaan unohda. Päinvastoin.
(http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/vertical/1135265524728.jpeg)Typerä kuva. Idea lienee selittää että nuo n .2000 täyspeittorätinkiä käyttävää, manipuloitua, alistettua ja peloteltua "kulttuurin" uhria olisivat jotenkin Ranskan valtion tekemiä marttyyreita?
Tuota pilapiirrosta toljottaessa en oikeastaan muuta keksi kuin että tässä nyt varottu varomisen vuoksi tai ikäänkuin loukkaannuttu jo valmiiksi jonkun puolesta.
Ja Hesari omistaa nyt kaikki kuvan oikeudet?
Niin, ajattelin että jos HS keksisi alkaa painattaa tuosta kuvasta vaikka t-paitoja. Mutta tuskin nyt sentään.
No, Hesari nostaa ja laskee. Onneksi on netti josta näkee Villen pilapiirroksetkin, itse en kyllä liity uudestaan kirkkoon vain K&K:n saadakseni.
Uusimman numeron piirroksen johdosta Ville Ranta on vihervasuri ja suomalaisuutta vihaava ja oletettavasti kaappimuslimi.
Uusimman numeron piirroksen johdosta Ville Ranta on vihervasuri ja suomalaisuutta vihaava ja oletettavasti kaappimuslimi.
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=506165&page=3
Ville Ranta osaa muuten tehdä aika tyylikkäitä karikatyyrejä, Soini ja Halla-Aho on olleet hienosti piirrettyjä hahmoja.
En ole aivan varma mitä mokuttaminen tarkoittaa, mutta ilmeisesti se on ulkomaalaisista tai vähemmistöistä kertominen neutraalissa, ei-kielteisessä hengessä. Pauli Kallion mokutustoimista on palstoilla ollut juttua ennenkin, samoin tietysti Tarmo Koiviston.Lainaus tuolta Homma-ketjusta:
Ai niin, h-foorumin alkuaikoina esitettiin idea (http://hommaforum.org/index.php/topic,10919.0.html) suomalaiskansallisesta h-sarjakuva-albumista pari vuotta sitten.
Mokutukseenhan sisältyy elämää suurempaa komiikkaa, jonka hyödyntäminen olisi sekä viihteellistä että opettavaista.Vai elämää suurempaa komiikkaa?! Kas kun ei tragikomiikkaa, sitähän sisältyy paljon mamuiluun.
Eikös sinua ole pyydetty arvostelemaan?
Sun arvostelut on niin on/off-tyyppisiä että en minä ainakaan niistä hyödy. Jaha, Nissen vihasi taas jotain, en ole yhtään viisaampi.
En mä nyt kovin vakavissani tota kirjoittanut, tuli vaan mieleen se raivo jolla teilasit Clowesin Wilsonin (mikä musta oli ihan hauska ja hyvä).
Ville Rannan uusin albumi Sankaritekoja on arvioitu Kvaakissa:
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1586
"Absurdia tämä ei ole, vaan totista näkemystä erään ihmisen harhoista..."
Ystävällinen DVD-kauppias lähetti paketissa "pehmusteena" uuden Kaltion. Kylläpä Rannan sarjakuva siinä oli mahottoman hauska. En viitsi tähän sitä laittaa mutta näkyy olevan Kaltion sivullakin.
Tässä ketjussa ei sitten mennä tämän enempää sarjakuvaan ja Ville Rantaan liittymättömiin asioihin, eikä rakennella barrikaadeja.
Politiikkaa voi jauhaa täällä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7954.0.html).
Pilapiirrosten taisto!Mä olen sanonut sen ennenkin ja sanon sen jälleen: Suomessa tarvitaan Colbertia enemmän kuin koskaan, kun Lehtilehtikin on naulattu punavihermokuttajien mediaksi.
Kalle Erkkilä: KIrkko 2015 AD (http://kalleerkkila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91645-kirkko-2015-ad)
Kommentit ovat vähintään yhtä hauskoja kuin itse piirros.
Näinköhän parku JSN:n suuntaan alkaa tälläkin kerralla? Ehkäpä ei.
Farmareilla ei ole tapana parkua, ja tuskinpa Kirkko & Kaupunki kovinkaan monelle heistä edes tulee .
Uusimmassaan Ranta lyö nyt toiseen suuntaan: Pekka Haavisto ja natsikortti sivulla 24 (http://www.kirkkojakaupunki.fi/nakoislehti/2012/kirkko-kaupunki-1/primapaper). Näinköhän parku JSN:n suuntaan alkaa tälläkin kerralla? Ehkäpä ei.Että niinku keskitysleiri olisi sinne väkisin kyörättyjen juutalaisten koti vai?
Toisaalta rinnastaa maataloustuottajat tuhomisleireihin, mutta toisaalta kuva sanoo, että miten olis käynyt jos kukaan ei olisi korvaansa lotkauttanut joukkotuhonnalle. Olipa se minkälaista epäeettistä touhua tahansa. Sikatilat, broileritehtaat, turkistarhat... Aika moneen suuntaanhan tuo sivaltaa.Ai että keskitysleiri olisi niinku tehotuotantotila?
Tuotantotila ei ole koti. Tehdas ei ole koti. Keskitysleiri ei ole koti.Haavisto näköjään harhautui puhumaan kotirauhasta, vaikka tehotuotantotiloilla useimmissa tapauksissa onkin kyse ilmeisesti julkisrauhasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisrauhan_rikkominen). Ja aivan oikein, jos keskitysleiri lasketaan vankilaksi niin molemmat olisivat nykykäsityksen mukaan julkisrauhalla suojattuja tiloja.
Timo
Farmareilla ei ole tapana parkua, ja tuskinpa Kirkko & Kaupunki kovinkaan monelle heistä edes tulee .
No no J. J.Lehto, eipäs morkata maaseutua,
Svenska Dagbladet
När finländske Ville Ranta uppträder med sitt band är sättningen dragspel, gitarr och tuschpenna. Han är pionjär inom en inte alltför känd konstform: teckningskonserten.
Mutta mita merkitsee kun taiteilija puhuu ovelasta tekniikasta? En oikein tajua.
Hän osaa esittää asiansa niin, että suvaitsevaiset tuohtuvat ja paheksuvat ja osoittavat oman konservatiivisuutensa.minusta aika yksiselitteinen ja klassinen "keisarilla ei ole vaatteita"
Joku raja, pilapiirroksia vuosilta 2009-2012 on Kvaakin arviossa.
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1793
Itse ostin kirjan ja sain nimmarinkin SuurOulun kirjamessuissa. Kun katsoin kirjaa niin huomasin, että kirjaa ei taida olla tarkoitettu minun ikäisille...
Onko? En ole niin tarkkaan seurannut, mutta toissavuotisesta joulutervehdyksestä ne repesivät täysin.
Aikaisemminhan Hommassa Rantaa on pidetty sankarina, jota suvaitsevaisto yrittää hiljentää.
Sen oli tarkoitus hätkähdyttää ja osoittaa kuinka kiima vie ihmistä.
Eeli Aalto arvioi
http://taallatanaan.blogspot.fi/2013/08/ville-ranta-kylla-eika-ei.html?spref=fb
Miten voi olla Ankkalinna ilman RKP:tä?
Kun karikatyyrin esikuvat tunnistaa välittömästi, siinä se taito tulee parhaiten esille.
Ei meillä taida olla Rannan lisäksi muita pilapiirtäjiä, jotka uskaltavat olla poliittisia.
Ei meillä taida olla Rannan lisäksi muita pilapiirtäjiä, jotka uskaltavat olla poliittisia.
Kalle Erkkilä.
Konsensus-Suomi on olemassa vain Punavuoren kuplalasten päässä.
Suora lainaus J. Laineen linkittämästä jutusta:
Ville Ranta: "Itselleni ei ole lähetetty suoria tappouhkauksia, mutta viestit ovat olleet todella törkeitä."
Jukka Laine on valmis antamaan muille bannia valehtelusta. Mutta miten on silloin kun hän itse valehtelee?
Mutta kaikkihan sen tietää että täällä on eri leireille eri säännöt.
Hyi saatana.
Onko teitä tai Ville Rantaa uhkailtu pilapiirroksen johdosta?
Simola: – Saamissani viesteissä sekä minua että piirtäjää on uhkailtu jopa tappamisella.
Juusela: – Uhkailua on ollut, sanoja en tässä halua toistaa. On uhattu sekä oikeudella että toivottu minun joutuvan muslimiterroristien uhriksi.
Valehtelija.
Suomi kansainvälistyy. Nyt myös meidän pilapiirtäjät saa tappouhkauksia.
Ei niin kovin omaperäinen piiros.
Ei niin kovin omaperäinen piiros. vrt
http://kalleerkkila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/79011-galleria-haudalla-tanssi
Puntit heilahtelevat eestaas niin meillä kuin maailmalla.
http://www.independent.co.uk/news/media/daily-mail-criticised-by-social-media-users-for-cartoon-on-refugees-a6737976.html
(https://scontent-fra3-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xpt1/v/t1.0-9/11836665_10153049545416027_4530131948731353064_n.jpg?oh=07e082be82e179e54d0cc167a1d7213b&oe=567FF455)
Pohjosen kulttuurilehti Kaltio täyttä tänä vuonna 70 vuotta. Osana juhlallisuuksia ilmestyy Ville Rannan sarjakuva-alppari. Ranta tekee lehteen sarjakuvaa vakituisesti.
Päätoimittaja pyysi vielä sanomaan, että mikäli haluaisit tämän albumin itsellesi tilaajalahjana, vielä on muutama päivä aikaa käydä tekemässä kestotilaus osoitteessa www.kaltio.fi/tilaus (http://www.kaltio.fi/tilaus)! Lahjana vain kestotilaajille, muut joutuvat ostohommiin.
Tämä Kaltion juhla-albumi on nyt arvosteltu (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2275) Kvaakissa.
Tätä en ymmärtänyt:
https://www.iltalehti.fi/villeranta/a/fbbd6cf4-b30e-40b9-b089-6000b4e6eefd
Natsit ovat inisseet kohdalleen tulleesta syrjinnästä (kun ei saa vapaasti syrjiä), jossakin kommenttiosiossa joku natsipersu valitti, että sodanjälkeisessä maailmassa on natsivaino mennyt liian pitkälle. "Natseja on vainottu enemmän kuin juutalaisia" noin suurinpiirtein lainattuna. Samaan aikaan oli ilmestynyt kristalliyön vuosipäivänä ilmestynyt ympäri Eurooppaa näitä "Jude"-tarroja synagogien eteen.Vähän kaukaa haettu noi tarrat. En tiennyt tuommoisista ollenkaan. Joo en mäkään ihan ymmärtänyt tota piirrosta. Rannan piirrokset alkaa olla kohta yhtä vaikeita kuin Fingerporin vaikeimmat vitsit.
Timo
En kyllä edelleenkään ymmärrä tuota piirrosta.
Ja miksi tuossa ekassa piirroksessa myös Jumala on poliisiasemalla?
Ja miksi tuossa ekassa piirroksessa myös Jumala on poliisiasemalla?
A proposKaikki ne on ihmisten kirjoittamia. Eikös Jumala sanellut vain ne 10 käskyä Moosekselle.
Ei kai minkään tulkinnan mukaan Jumala sanellut Raamattua? Vai mites Vanhan testamentin kerrotaan syntyneen/saaneen muotonsa?
piirrostyyli ei oikein kannusta tarkempaan tutkiskeluun.
Onhan se piirrostyyli vähän kuin hätästen kustu.
No varmaankin tarkoitus olla nopea...jää aikaa vapaa-ajalle, kun on 10 minsassa kuva tehty...loput 7h 50 min työpäivästä voi loikoilla sohvalla.
Tai sit ei osaa piirtää paremmin!
Onpa Iltalehden kommenttipalstat aina täynnä Ville Rannan haukkumista. En oikein tajua mihin sillä pyritään.
Tänään joku väitti että Ville Rantaa ymmärretään vain kehäkolmosen sisäpuolella. Kirjoitin vastaukseksi "Ranta on oululainen". Se oli sääntöjen vastaista.
Ranta kai asuu Pariisissa?
Kumman hiljaista, varmaankin vain täällä ja sosiaalisessa mediassa facebook yms on pitkiä puolesta ja vastaan keskusteluja Ville Rantaan tehdystä rikosilmoituksesta
Kts https://yle.fi/uutiset/3-12642461