Hergestä ja tintistä tehdyssä dokumenttielokuvassa käsiteltiin aihetta ja olihan Hergé jossain äärioikeistossa mukana...
Kuningas ottokarin valtikasta muistaakseni on täälläkin keskusteltu. sen kun on sanottu olevan natsi-vastainen Hergén siviilitoiminnasta huolimatta.
Hergéä syytettiin sodan jälkeen natsimyönteisyydestä, koska tämä oli piirtänyt Tinttiä natsien haltuunsa ottamaan Le Soir -lehteen. Ottokarin valtikka ja muutama muukin tarina kertoo selvästi ettei Herge mikään natsi ollut. Tintti alkoi katolisessa lastenlehdessä (Le Petit Vingtieme Siecle) ja katolisuus on aina ollut - tai oli ainakin tuolloin - oikealle kallellaan. Le Petit Vingtieme -lehden perustaneen pappismiehen Norbert Wallez´n pöydällä kerrotaan olleen Mussolinin valokuvan. Hitleriäkin kai ihaili, mutta kun Belgia vallattiin, Vingtieme Siecle-lehti ja sen lastenliite Le Petit-- lakkautettiin. Wallez pantiin vielä vankilaan ihailemiensa natsien toimesta...
Olikohan Herge enempi vaikka rojalisti kun noudatti Belgian kuninkaan kehoitusta kansalaisilleen palata takaisin työn touhuun natsien vallattua maan.
Ottokarin valtikassa Borduria (Saksa) yrittää saada Syldavian (Itävalta) liitetyksi alueisiinsa. Bordurian johdossa toimii eräs Müsstler. Mutta toisin kuin todellisuudessa Hitler sai liitettyä Itävallan Saksaan, ei sama onnistunut sarjakuvassa vaan Tintti esti "natsien" toimet. Bordurialaisten asepuvut ja lentokoneet on lainattu melko suoraan kansalaissosialisteilta. Ja kuningasmielinen Hergé on pienen sympaattisen kuningaskunnan Syldavian puolella.
Timo
Itävalta ei ollut kuningaskunta. Minusta Syldavia on ollut Belgia.
Myöhempiin seikkailuihin Hergé loi useita kuvitteellisia maita, joista yksityiskohtaisimmin on kuvattua Syldavia. Se sijaitsee Balkanilla ja sen esikuvana on Hergén itsensä mukaan toiminut Albania. Syldaviaa uhkaa naapuri Borduria, joka tarinassa Kuningas Ottokarin valtikka edustaa natsi-Saksaa.
.......
Kuningas Ottokarin valtikka selvästi natsivastainen: Bordurian tukema Musstler (MUSSolini-hiTLER) pyrkii kaappaamaan vallan Syldavian kuninkaalta Muskar XII:lta. Tarina perustuu hyvin suoraan Itävallan Anschlussiin, eli Saksaan liittämiseen 1938.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tintti
Itävalta ei ollut kuningaskunta. Minusta Syldavia on ollut Belgia.
Mutta en ole Syldaviaa todellakaan vähemmän kehittyneenä maana pitänyt. Hehän lähettivät ensimmäiset ihmiset Kuuhun.
Näkisin että siinä sitä pidettiin joko Neuvostoliittona tai jonakin itäblokin valtiona. Neuvostovenäjä näytti tuolloin olevan avaruuskilvassa voitolla ja hyvä ehdokas kuulennon toteuttajalle.
Ehkä näin....
edit: paria fasistista valtiota lukuun ottamatta ;)
Minä olen ajatellut niin ettei Hergé halunnut puolueellisuuden välttämiseksi ottaa kuulennon toteuttajaksi USA:aa eikä Neuvostoliittoa vaan pienen europpaalaisen maan. Ja mielikuvitusvaltion nimenomaan.
"Today, what balance sheet can one draw regarding Hergé’s attitude during the war?
From a creative point of view these years were essential. Hergé deepened the world of the Adventures of Tintin and drew some of his most beautiful stories. Apart from the at the very least untimely strips from L’Etoile mystérieuse, he kept himself at a remarkable distance from current affairs.
From a moral point of view, one can be more circumspect. Hergé did not conduct himself like an active collaborator but still his attitude was in the very least thoughtless. Uniquely preoccupied with the artistic and commercial development of his work, he lived through the years of the occupation showing
an incredible indifference. He saw nothing, and wanted to see nothing.
With his ambiguities and his subsequent loyalty to those who had suffered in the purge, and for who it had not gone so well, the name of Hergé appears to me, when all is said and done, fairly close to that of François Mitterrand. Certainly you can dream of a smoother, franker and more courageous course
in life. You can also marvel at the fact that Georges Remi, whose talent developed in such a narrow-minded and hardly sympathetic milieu, succeeded in giving birth to such a universal body of work." (Rethinking History 6 (2002):3)
Kun Hergé teki Ottokarin valtikkaa, olivat Gestapon nahkatakkimiehet pistäytyneet hänen työhuoneellaan Le Soirissa ja toivoneet, ettei sarjakuvataiteilija piirtäisi Messerschimdteja viholliskoneiksi....
Eikös Ottokarin valtikka ilmestynyt ennen Belgian miehitystä?
Ja eikös Tuhatkaunon tapauksessa Borduria ole aika suora natsi-Saksan irvikuva... Plekzy-Gladzin viikset-merkki muistuttaa enemmän kuin vähän natsien hakaristimerkkiä
Tuhatkaunon tapaus on tehty kylmän sodan aikaan. Plekzy-Gladzin viikset taitavat olla enempi toveri Stalinin - vaikka Neuvostoliitto olikin jo Stalinin jälkeisessä ajassa kirjan ilmestyttyä. Borduria muistuttaa myös Itä-Saksaa. Totta kai se toimii symbolina kaikista totalitaristisista valtioista. Olivat viikset sitten Hitlerin, Stalinin, Saddamin tai Plekzy-Gladzin.
Kropowin linnan torneista osa on kovasti Olavinlinnan tornien kaltaisia
Tämä keskiaikainen linna voisi olla ... tai ehkä suomalainen kuten Olavinlinna Savonlinnassa (vasemmalla). Herge omisti oheisen kuvan ja porttia ympäröivät tornit ovat selvästi siitä peräisin.
Kobralaakso on oikea vastaus. Jacques Martin piirsi sen vuonna 1953 eli ennen kuin aloitti työt Hergen studiolla. Roger Leloup varmaankin auttoi taustoissa.
JM kertoo piirtäneensä Kobralaakson (Veikko, Tette ja Jykke-albumi) melkein kokonaan.
Hergé oli aloittanut tarinan ennen sotaa, mutta hänellä ei ollut aikaa tehdä sitä valmiiksi. Seuraava Tintti-albumi eteni hitaasti, joten Tintin-lehti pyysi minua jatkamaan Veikkoa, Tetteä ja Jykkeä. Siispä tein Kobralaakon, jota Hergé korjaili silloin tällöin. Se oli minun pääsylippuni Studiolle.
Tein myös sivutaiton kokonaan. Herge oli piirtänyt 3 tai 4 sivua luonnoksia, jotka tein kokonaan uusiksi.
Itse asiassa tarinan 25 ensimmäistä sivua oli julkaistu ennen sotaa (Coeurs Vaillants-lehdessä, suomentajan huom.). Jacques Martin vastasi kokonaan tarinan loppuosasta. Viitaus yo haastatteluun.
Nappaanpa tuolta toisaalta Tintin -lehden perustajan ja kustantajan, vastikään kuolleen Raymond Leblancin haastattelun.
Eikös Tintin piirtäjä ollut natsi ihannoija vai olenko täysin väärässä ???
Minä luetutin kiinalaisella frendilläni noita Sinisen lootuksen banderolleja. Ja hän kyllä sanoi, että ne on ihan vaan mainoksia tai jotain vastaavaa. Ehkä en luetuttanut oikeita tekstejä. Muutamia vain.
Falinot on kääntänyt taustalla olevia julisteita ja banderolleja ja todennut niiden sisältävän KKP:n (Kiinan Kommunistinen Puolue) iskulauseita: mm. Repikää epäoikeudenmukaiset sopimukset!, Alas imperialismi! ja Poikotoikaa japanilaisia tuotteita!
Tchang itsekin sai valtiontaiteilijan viran.
Minulla taas on semmoinen tieto, lähdettä en nyt löydä, että Tchang joutui kulttturivallankumouksen jalkoihin ja pistettiin pitkään vankeuteen, jossa terveyskin kärsi.
Tsangin ongelmat kulttuurivallankumouksen aikana johtuivat yksinkertaisesti siitä, että hänen tukijansa Chen Yi, josta oli tullut ulkoasioiden ministeri, joutui vuorostaan Neljän Koplan hyökkäyksen kohteeksi.
Tosin hän on kadonnut jonnekin Kiinaan...Eipäs olekaan Kiinassa! Osallistuu masters of arts näyttelyyn TaiKissa. :angel:
Tuskin järistysalueelle kuitenkaan.
Siis Hergé oli sekä natsi että kommari. On siinä meillä todellinen eurooppalaisen sarjakuvataiteen keulakuva...
Siis Hergé oli sekä natsi että kommari. On siinä meillä todellinen eurooppalaisen sarjakuvataiteen keulakuva...
Siis Hergé oli sekä natsi että kommari. On siinä meillä todellinen eurooppalaisen sarjakuvataiteen keulakuva...
Voittajat kirjoittavat historian!
Paitsi Suomessa, jossa häviäjät kirjoittavat historiaa...
Todettakoon tasapuolisuuden vuoksi, että Hergé levitti myös kommunistista propagandaa.
Falinot on kääntänyt taustalla olevia julisteita ja banderolleja ja todennut niiden sisältävän KKP:n (Kiinan Kommunistinen Puolue) iskulauseita: mm. Repikää epäoikeudenmukaiset sopimukset!, Alas imperialismi! ja Poikotoikaa japanilaisia tuotteita!
Minä luetutin kiinalaisella frendilläni noita Sinisen lootuksen banderolleja. Ja hän kyllä sanoi, että ne on ihan vaan mainoksia tai jotain vastaavaa.
Ja joo, on siellä sitä propagandaakin.En luetuttanut tutullani koko albumia, vain kyltin tai puhekuplan sieltä täältä.
Useimmat ummikot ihmettelevät ensimmäisenä että missä naiset ovat. Ja ovatko nämä homoja?
Tintin menestystä ja menestymättömyyttä eri puolilla maailmaa yritetään pähkäillä BBCn julkaisemassa artikkelissa:"Arguably L'Ile Noire is to Herge what Macbeth is to Shakespeare."
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/magazine/7820247.stm
Matthew Parrisin Timesiin (http://entertainment.timesonline.co.uk/tol/arts_and_entertainment/books/article5461005.ece) kirjoittamaa artikkelia Tintistä.
...ruotsalainen joka äskettäin väitti Muumipeikkoa homoksi ...
Jos Tintin hahmo on "ulkoinen kuori" (McCloud), jonka avulla jokainen lukija voi päästä "mieltä kiihottavaan maailmaan", niin eivätkö silloin lukijan omat mieltymykset täytä hahmosta kertomattomat osat?
t. Reijo
Hergé-museon avajaiset penkin alle... Media paikalla innoissaan, mutta sitten annettiin kielto ettei saa filmata tai ottaa valokuvia.
Jos se Tintin vihamiehet -järjestö joskus perustetaan, ilmottaudun täten jäseneksi.
Herge ja Tintti ovat taas tämän keskustelun syytettyinä ilman osaa ja arpaa.
Ehkä parempi olisi Pirate Tintin tai The Tintin Bay tms.
Loistavaa PR:ää. Salainen museo.
Itse näyttelytiloissa ei kuulemma saanut ottaa kuvia koska järjestäjät pelkäsivät piirrosoriginaalien vahingoittuvan kameroiden (salama)valoista.
Falinot väittää että Tsangin esikuva Tchang Tchong-Jhen olisi ollut mukana kommunistisessa vakoojaverkostossa, jonka tarkoituksena oli saada länsimaat suhtautumaan myönteisesti Kiinan asiaan. Ainakin hänen Brysselin aikaisesta kämppiksestään tuli myöhemmin korkea-arvoinen virkamies kommunistisessa Kiinassa. Tchang itsekin sai valtiontaiteilijan viran.
Tuosta Financial Timesin (!!!) jutusta selviää myös, että Hergé tuotti sota-aikana hyvin paljon Tintti-materiaalia, kuten kaksi näytelmää, joiden väitetään hävinneen.
Oikein erinomainen artikkeli.
Erikoisalpparin kansi kuvannee tilannetta aika hyvin. 50 vuotta pakkotyötä.
Mutta Tintin vääntäminen näänytti lopulta Hergen kuoliaaksi. Onpa kivaa lukea tästä lähtien sodanjälkeisiä epäreilun kaupan Tinttejä, kun tietää kammottavan taustan.
Mutta tässähän paha sai palkkansa, äärimmäisen kierolla tavalla: kuin helvetti, tai kiirastuli nyt ainakin, Maan päällä.Hergé, tuo 1900-luvun länsimaalaisen pahuuden ruumiillistuma. Rasisti, fasisti, sovinisti, nekrofiilikko ja ihmissyöjä. Sai mitä ansaitsi.
Hergé, tuo 1900-luvun länsimaalaisen pahuuden ruumiillistuma. Rasisti, fasisti, sovinisti, nekrofiilikko ja ihmissyöjä. Sai mitä ansaitsi.
Hergé, tuo 1900-luvun länsimaalaisen pahuuden ruumiillistuma. Rasisti, fasisti, sovinisti, nekrofiilikko ja ihmissyöjä.
Akateemisessa PALJON pikku-figuureita myytävänä (ja muutama vähän isompikin).Paljos niil oli hintaa?
- Tinttiä
- Asterixia
-Marsupilamia yms.
Itse ostin pikkuisen Tuhatkaunon. Son niiiin sympaattinen.
Knallit, sateenvarjot, piiput, Dupondtit...
Tunsivatko belgialaiset suurmiehet René Magritte ja Georges Remi toisensa, tai toistensa taiteen?
...niillä on ollut jo kauan haaveena tuoda sarjakuvafiguurit akateemiseen ja meinaavat pitää ne jatkossakin, jos vain myyntiä on. (...)
Akateeminen nostaa entisestään profiiliaan. Tosin vertailuun Suomalaisen kanssa ei taida olla edes järkeä.
Akateemista voi verrata Lontoon, Pariisin ja New Yorkin hienoimpiin kirjakauppoihin.
Akateemista voi myös verrata näiden kaupunkien karmeimpiin ryöväreihin.
Akateemisen hinnoittelua voi verrata ryöväämiseen.Osittain kyllä, mutta ei kaikilta osin.
Akateemista voi verrata Lontoon, Pariisin ja New Yorkin hienoimpiin kirjakauppoihin.
Aikamoinen hyperbola.....Akateemisen vertaaminen Lontoon, Pariisin ja Nykin kirjakauppoihin . ??? ??? :'(Toistaalta, eikös Stadin Akateeminen ole kuitenkin fennosskandian suurin kirjakauppa?
Mutta saattapi pittee paikkansa. Mutta jokatapauksessa esimerkiksi New Yorkissa kirjakauppojen koko on aivan toista suuruusluokkaa kuin Akateemisessa. Niitä ei voi verrata mitenkään. Toinen on metropoli ja toinen.....käpykylä.
Mikäs kirjasarja tämä on (http://www.bedetheque.com/serie-23210-BD-Comment-Herge-a-cree.html)? Onko kellään havaintoa, näytekuvaa tms? Jean-Loup De La Batelierehan on se journalisti Tintti-albumeista (vissiin siis salanimi?). Eli kuinka Hergé loi sen ja sen albumin, käydään kaikki kirja kerrallaan läpi. Onko tämä silti sitten sarjakuvaa?
(http://www.bedetheque.com/thb_couv/Couv_103347.jpg)
Timo
.Ei kai fasistiset järjestöt kytänneet Tinttiä muuten kuin, että lakkauttivat Le Vingtieme siecle -lehden?
. Itseäni rupesi pikkiriikkisen pännimään kirkon ja fasististen liikkeiden Tinttiin kohdistuva kyttääminen
Leffassa Herge sanoi, että hänet vangittiin (olikohan käännetty oikein, olisiko sana "pidättää" sopinut paremmin) kolmasti, mutta että hän vietti sellissä vain yhden yön (kullakin kerralla?). Ja pidättäjinähän olivat nimenomaan sodan voittajatahot, jotka epäilivät Hergeä natsisympatioista.
edit
1944 - 46 Hergeä oli kielletty julkaisemasta Tinttiä, mutta hän ei ollut vankilassa. Itse asiassa hän valmisteli vanhojen Tinttien uusintajulkaisuja: Korjaili ja paranteli vanhoja mokiaan.
edit2
Leffassa mainittu "uhkauskirje" tuli minun mielestäni huolestuneelta belgialaisisältä eikä fasisteilta. Perhenisä ei pitänyt siitä että hänen lapsensa Tinttiä Le Soir -lehdestä lukiessaan altistuivat lehden muullekin materiaalille eli natsipropagandalle.
Erehdyin ostamaan silloin joskus vieraskielisen Tarinoiden todelliset taustat -kirjan, koska en uskonut, että tuo teos voitaisiin joskus suomentaakin.
Niinkin paljon kuin Hergén työryhmää arvostetaan tinkimättömistä detaljeista Tinteissä, törmäsin muutamaan kömpelöön yksityiskohtaan Särkyneessä korvassa.Särkynyttä korvaa ei tainnut olla tekemässä kovinkaan suuri työryhmä.
Press release from Moulinsart s.a. and Editions Casterman:
------------------------------------------------------------------
June 10th, 2015
MOULINSART SA and EDITIONS CASTERMAN were astounded to learn of the decision made by the Court of Appeal at The Hague (Holland) on 26 May 2015. The origin of the case in question is the request made by MOULINSART SA to the Hergé Genootschap association to respect a contract agreed by the association in order to reproduce in its regular publication drawings by Hergé. The Court appears to have fallen into confusion over the “Tintin” rights held respectively by MOULINSART SA and by EDITIONS CASTERMAN.
The contract between EDITIONS CASTERMAN and Hergé specifies that EDITIONS CASTERMAN owns the rights to publish on paper and in all languages The Adventures of Tintin. All other rights including the right to exploit separately extracts from the books and other drawings remain the property of Hergé.
By consequence, only EDITIONS CASTERMAN hold the rights to publish The Adventures of Tintin on paper; only MOULINSART SA may exploit or authorise the reproduction of drawings and extracts from the books, representing Tintin and all other characters from the universe of Hergé.
Tänään oli Hesarissakin pikku-uutinen. Huomasin ite kirjoittaneeni Hergé Societysta ja muut puhuvat Genootschapista. Ilmeisesti britit ovat suomentaneet tuon "yhdistyksen", toisin kuin suomalaiset. :)
The Court appears to have fallen into confusion over the “Tintin” rights held respectively
Hyvä silti että tutkijat saavat korvauksensa.
Vanhoja sanomalehtiä taas kerran selailin. Elokuulta 1934 löytyi kirja-arvio Paul Werrien kirjoittamasta kuningas Albertin elämäkerasta. Myös kuvittaja, Herge, mainittiin oivalliseksi, hienovaraiseksi etsaajaksi.