Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Manga ja anime => : PTJ Uusitalo 10.10.2005 klo 02:22:39

: Otaku
: PTJ Uusitalo 10.10.2005 klo 02:22:39: Mainostetaanpas nyt sitten täälläkin, kun kerran lopultakin on saatu nuo nettisivut edes joltisenkin katu-uskottavaan kuntoon.

Kysymyshän siis on pikku fanzinestämme Otakusta, joka pyrkii tarjoamaan tavalliselle anime- ja mangaharrastajalle suhteellisen tasokasta journalismia suhteelliseen halpaan hintaan. Alku oli melkoista räpellystä, mutta olemme toivottavasti saaneet tasoa hieman nousemaan niistä ajoista. Jatkossa häämöttää varsin suurisuuntaisiakin suunnitelmia.

Otaku on ilmeisestikin Suomen ainoa tällä hetkellä säännöllisesti ilmestyvä animanga-aiheinen fanzine. Lehden tekijät ovat innostuneita asiasta ihan vain siksi että kunnollista animefanzinea ei Suomessa todellakaan ole; Akikaze on kuollut ja kuopattu aikoja sitten, ja Kanhoku ilmestyi viimeksi tietääkseni viime vuonna ja on nykyään vailla päätoimittajaa.

Nettisivut (http://otaku.anime.fi) sisältänevät kaiken olennaisen infon aina tilausohjeita myöten. Pyyteettömiä kehuja ja kärjetöntä kritiikkiä taas on vuodatettu mm. täällä (http://www.kupoli.net/arvostelut/?id=36). Lehteä saa myös Fennica Comicsista ja Fantasiapeleistä; jälkimmäisen kohdalla lähinnä Helsingin liikkeestä.

Meitä on luonnollisesti helppo verrata Anime-lehteen, mutta henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan tällainen vertailu on kuin vertaisi kiinalaista ravintolaa ja kiinalaista takeaway-paikkaa. Molemmat tarjoavat periaatteessa samaa, mutta täysin eri kohderyhmille, eri paketissa ja eri miljööllä.

Toivoisin tietysti lehteen tutustuneiden jakavan mahdollisia mielipiteitään sen sisällöstä; taiteilijathan elävät palautteella, joten mikseivät journalistitkin.
: Re: Otaku-lehti
: Aura 11.10.2005 klo 13:04:59: En ole lukenut kuin yhden numeron, joten hankala sanoa mitään yleismaailmallista... Vaikutti varsin pätevältä fanzinelta, ja organisoidummalta kuin Kanhoku - joka tosiaan taitaa olla kuollut ja kuopattu? ???

Taisin jo silloin joskus kitistä (piirros)kuvien huonosta laadusta, mutta siihen on voinut tulla jo parannuskin... kuten sanottua, en ole vielä nähnyt uusinta lehteä. Artikkelit olivat ihan kelpo luettavaa. (EDIT: Tosin termistö on ehkä hieman hakusessa.)
: Re: Otaku-lehti
: PTJ Uusitalo 11.10.2005 klo 13:25:37: Niin, se kakkosnumero tosiaan meni kiireessä vähän sen näköiseksi... Mutta jatkossa tiedämme mistä kiikastaa.

Sikäli kun minä tiedän, Kanhoku ilmestyi viimeksi viime vuonna. Nettisivujen mukaan lehti on vailla päätoimittajaa, mutta ne ovat todennäköisesti jo aikaa sitten vanhentuneet. Tiedä häntä...
: Re: Otaku-lehti
: PTJ Uusitalo 20.12.2005 klo 05:50:28: Näin saapui neljäs numero. Hirvittävällä tavalla myöhässä, mutta tulipahan silti.
: Re: Otaku-lehti
: Laura Sivonen 20.12.2005 klo 17:13:49: Onko arvioita siitä, koska lehti (viimeistään) tilaajille asti päätyy?
: Re: Otaku-lehti
: PTJ Uusitalo 20.12.2005 klo 22:52:12: Sivuilla olevista tiedoista poiketen todennäköisesti jo ensi viikolla. Mutta jos posti takkuaa, kuten se todennäköisesti tekee, niin se saattaa mennä seuraavan viikon alkuun. Eli pahimmillaan tilaukset saapuvat tosiaan vasta ensi vuonna.

Siinä vaiheessa olisi tosiaan sitten kiva kuulla mielipiteitä lehdestä. Tämä ketju kun on tietääkseni ainoa sitä käsittelevä keskustelunsäie missään.
: Re: Otaku-lehti
: Laura Sivonen 21.12.2005 klo 00:16:59: Noh, annetaan nyt vähän palautetta näistä kolmesta ensimmäisestä (kun ei muutenkaan vielä väsytä):

Risuja:
1. Ensimmäisessä numerossa kuvia ei ole sijoitettu tekstiin mitenkään erikoisen tyylikkäästi.. Ne eivät luontevasti elävöitä tekstiä, vaan ovat siinä ikään kuin "pakko heittää jotain, ettei oo pelkkää tekstiä" -idean kannustamana.
2. Kuvat paikoin hyvin epäselviä (kun on pitänyt pienentää kärpäsen kakaksi) ja/tai hyvin pikselöityneitä (kuten toisen sivun töherrys ensimmäisessä numerossa ja yleensäkin lehden maskottien, Chibion ja Chibikon, kommentit jäävät epäselviksi, jos kuvien (ja samalla puhekuplien) kokoa on pitänyt pienentää paljonkin tai jos kommentteja ei ole kirjoitettu tarpeeksi tummalla/paksulla kynällä.
3. Sarjakuvien teknisessä toteutuksessa toivomisen varaa (ottakaa tämä kritiikki nyt niin vakavissanne kuin voitte sellaiselta ihmiseltä, joka ei osaa piirtää tikku-ukkoakaan). Lehden jatkosarjakuva on lähinnä pelkkää kasvoshottia, mikä voi käydä pidemmän päälle tympiväksi. Lisää ympäristön hahmotusta ja kokovartalokuvia.
4. Vielä yhdessäkin numerossa juttua Gravitationista, niin minä..

Ruusuja:
1. Lehden sisältö on fanzineksi hyvin selkeä. Oleelliset aiheet ja asiat löytyvät omilta palstoiltaan. Tekstien sisältö on asiallista ja kepeän kirjoitustyylinsä ansiosta helposti luettavissa.
2. Toisessa ja kolmannessa numerossa kuvat sopivat jo hyvin sinne tekstin joukkoon ja jättävät selkeän ja tyylikkään yleiskuvan.
3. Pienestä tarinankerronnallisista kömpelyyksistään huolimatta Otakun jatkosarjakuvan tarina on sopivan pervo ja sympaattinen.
4. Hienoa, että Otaku puhuu yaoista ja yurista turhia kiertelemättä :)
Etenkin kolmannen numeron takakansi oli suloinen (vaikka en yurista välitäkään ja yaoita en voi sietää).

Eikohän tuossa tullut tarpeeksi ylimalkaisesti kerrottua ne ilmeisimmät asiat.
: Re: Otaku-lehti
: PTJ Uusitalo 21.12.2005 klo 01:24:33: Eiköhän se liene ihan ylimaallinen totuus, että minkä tahansa faniräpellyksen ensimmäinen numero on aika surkeaa jälkeä. Hyvä ettei noita ole jäljellä enää kuin runsas tusina; niiden jälkeen ei tarvitse enää niin kauheasti hävetä...

Gravitation on nyt loppuun käsitelty aihe. (BL ei, valitettavasti. Mutta kyllä sitä yuriakin sitten tulee, sen lupaan.)

Kuvat ovat mitä ovat, ja etenkin kakkosnumerossa aivan hirveitä. Paino asettaa omat rajoituksensa ja kokemus omansa. Mutta virheistä oppii, ja toivoakseni kauheinta jälkeä onnistutaan jatkossa välttämään.

(terv. nimim. "Kaikki pitää aina tehdä itse")
: Re: Otaku-lehti
: pavel.brylev 22.06.2006 klo 19:52:36: tiiettekste mikä on otaku se on jonkun asian hirvee fani tai niin mä ainakin luulen vai onks se niin
: Re: Otaku-lehti
: Jarkko Sikiö 22.06.2006 klo 20:32:19: : PTJ Uusitalo 10.10.2005 klo 02:22:39
Akikaze on kuollut ja kuopattu aikoja sitten

Hassua, että joku muistaa vielä tämänkin. Numero 6 jäi viimeiseksi Akikazeksi, joten kyse oli vuodesta 2000. Sähköinen versiokin syntyi ja kuoli samantien, joskin se näyttää vieläkin roikkuvan verkossa.

Onnea ja menestystä, vaikka Anime-lehti on tässä välissä ehtinyt ilmestyä säännöllisesti jo 12 numeron verran, tällaista harrastajahenkeä on hauska seurata.
: Re: Otaku-lehti
: PTJ Uusitalo 22.06.2006 klo 22:01:26: Resurssierot, rajoitukset, viitseliäisyys... Kenttää riittää kyllä harrastajatoiminnallekin, etenkin kun se on animeharrastuksessa olennainen osa harrastusta. On joitain asioita joita voi tehdä vain isolla budjetilla, ja joitain joita voi tehdä vain ilman painetta voiton tuottamisesta. Kiitämme kaikesta tuesta.

Infernaaliset hardwareongelmat on muuten lopulta saatu hoidettua, ja numero 1/2006 on parasta aikaa saamassa loppusilaustaan. Painoon se on menossa ensi viikon alusta, joten se ehtii sopivasti myyntiin Nekoconiin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=5807.0). Allekirjoittaneen tunnistaa tällaisesta (http://i14.photobucket.com/albums/a343/ptj_tsubasa/Disgaea_Etna.jpg) asusta.

Pavel.bryleville tiedoksi: Kyllä, otaku tarkoittaa jonkun asian hirveää fania ja/tai harrastajaa. Tässä tapauksessa se on lehden nimi, joka viittaa japanilaisen populaarikulttuurin harrastamiseen. Mutta voisit opetella käyttämään välimerkkejä ja isoja alkukirjaimia...
: Vs: Otaku
: PTJ Uusitalo 17.10.2007 klo 13:49:13: Ah, tämäkin ketju oli olemassa. Nostellaanpa nyt sitten omaa häntää... kenties tästä voisi tehdä ihan jokavuotisen perinteen?

Julkaisutoimintaa on jatkettu jo kohta kolmen vuoden ajan, ja nimikkolehden oheen on syntynyt lisääkin julkaisuja. Tällä hetkellä repertuaarista löytyy siis kaksi lehteä ja yksi sarjakuvajulkaisu, ja jokunen lukija pitäisi kaiken todennäköisyyden mukaan löytyä täältäkin. Sivuja uusittiin Animeconin jälkeen tarkoituksenmukaisemmiksi; niiden pääasiallinen uusi feature on blogi (http://otaku.anime.fi/blog/), jossa jorisen yleensä ajankohtaisuuksista ja jota joku saattaa jopa lukeakin.

Omasta mielestäni lehden laatu on noussut huomattavasti niistä vuoden 2005 nuotionsytykkeiksi kelpaavista yritelmistä, mutta mitä mieltä lienevät lukijat? Olisi aina mukava kuulla, mistä lehdessä pidetään ja mistä ei - sillä lailla sitä voi parantaa. Huvin vuoksihan tätä joka tapauksessa tehdään, eikä siinä ole mitään mieltä jos lopputulos ei ketään miellytä.

(http://i14.photobucket.com/albums/a343/ptj_tsubasa/blogikuvat/2-07.jpg)

Uusimmassa numerossa (http://otaku.anime.fi/blog/2007/10/myhss-totuttuun-tapaan.php) kohkataan yurista ja sen muodostavista genreistä sekä esitellään muutamia aiheeseen sopivia, tutustumisen arvoisa anime- ja manganimikkeitä. Suomennosten laatu saa tuttuun tapaan kyytiä, Ayabieta haastatellaan, Densha Otoko -buumia muistellaan ja Weiß Kreuzin matalille tuotantoarvoille naureskellaan.

Tästä numerosta tuli tosiaan vähän liiankin arvostelupainotteinen ja kenties jopa tavallista enemmän epäajankohtainen. Mutta ensi kerralla sitten vähemmän tissejä ja enemmän koulupukuja, tämä on lupaus.
: Vs: Otaku
: Lönkka 17.10.2007 klo 20:55:31: Onpas ulkoasua taas petrattu kohisten.
Komeasti toteutettu kansikuva -etenkin nuo vihreiden lautojen syyt näyttää komeilta.
: Vs: Otaku
: Aura 17.10.2007 klo 23:48:39: Juu, lehteä lukemattomanakin näkee että ulkoasu sun muu on kohentunut kovasti. Varmaan uusitut nettisivutkin vaikuttavat asiaan. En ole Otakua muuten pahemmin selaillut sillä aihepiirin lehtien ostaminen ja lukeminen on itseltäni vähän jäänyt... En kai ole tarpeeksi otaku. :P

Tämä lehti on tosin kovin piilossa, usein lehtiin tulee törmättyä jotain kautta vaikka niitä ei aktiivisesti seuraisikaan. Otaku pitää tietää ja etsiä varta vasten käsiinsä.
: Vs: Otaku
: Antti Värtö 18.10.2007 klo 00:05:46: : PTJ Uusitalo 17.10.2007 klo 13:49:13
Sivuja uusittiin Animeconin jälkeen tarkoituksenmukaisemmiksi; niiden pääasiallinen uusi feature on blogi (http://otaku.anime.fi/blog/), jossa jorisen yleensä ajankohtaisuuksista ja jota joku saattaa jopa lukeakin.
Minä ainakin luen blogia säännöllisesti, mutta itse lehteä en tosin osta. Blogissa on jo niin paljon asiaa, etten enää koe tarvitsevani Otaku-lehden artikkelipakettia siihen päälle.
(Toivottavasti tätä ei nyt tulkita niin, että blogi kannattaa lopettaa, koska se vähentää lehden irtonumeromyyntiä...)
: Vs: Otaku
: PTJ Uusitalo 20.10.2007 klo 01:46:48: : Antti Värtö 18.10.2007 klo 00:05:46
Toivottavasti tätä ei nyt tulkita niin, että blogi kannattaa lopettaa, koska se vähentää lehden irtonumeromyyntiä...

Huonot puolet on otettava hyvien mukana... jos prosenttikin sivuston uusista kävijöistä alkaisi tilaajiksi, lehdellä menisi varsin hyvin. Jos.

Pitänee alkaa pippuroida juttuja entistä ahkerammin viittauksilla siihen, mitä itse lehdestä löytyy. Jospa se toimisi porkkanana?
: Vs: Otaku
: Aura 20.10.2007 klo 18:02:32: : PTJ Uusitalo 20.10.2007 klo 01:46:48
Pitänee alkaa pippuroida juttuja entistä ahkerammin viittauksilla siihen, mitä itse lehdestä löytyy. Jospa se toimisi porkkanana?

Ehkä. Blogi on jotain mikä tuo kävijät säännöllisesti sivuille, lehdestä taas on hyvä löytyä asioita joita blogissa ja sivuilla ei ole. Koska kävijät käyvät sivuilla lehti pysyy helpommin ihmisten tietoisuudessa, ja voi olla hyvä tuoda esiin niitä siistejä juttuja jotka löytyvät vain lehdestä. Mutta ei painostavalla mainostuksella vaan herättämällä lukijoiden mielenkiinnon.
: Vs: Otaku
: echramath 20.10.2007 klo 21:41:32: : PTJ Uusitalo 17.10.2007 klo 13:49:13
(http://i14.photobucket.com/albums/a343/ptj_tsubasa/blogikuvat/2-07.jpg)

Ei voi muuta sanoa, kuin että ainakin kannessa keskitytään vain olennaiseen. Onhan liiterissä piilossa lonkerohirviö, onhan?
: Vs: Otaku
: PTJ Uusitalo 20.10.2007 klo 21:43:49: Takakannen puolella on parikin...
: Vs: Otaku
: alkimohap 10.12.2007 klo 01:04:01: Tässä muutama mielipide lehdestä. Ottakaa niin vakavissanne kuin huvittaa, koska ette tee tätä leipätyöksenne, vaikka panostattekin laatuun oikein kiitettävästi. (Se, ettei tehdä työkseen, on Otakun yksi plussa.) Kritiikki on siis numeroiden 2/06, 1/07 ja 2/07 perusteella. Itse törmäsin lehteen Fantsussa ja sitä kautta hankin muutaman irtonumeron. Viimeisin numero tuli netistä tilattuna ilahduttavan ripeästi, käytännössä seuraavana postipäivänä. Mutta tässä siis plussia, miinuksia ja huomioita.

Painatus ja ulkoasu

- Teksti takaisin täysin mustaksi ja teräväksi kuten numerossa 2/2006. Siten saa lisää painetun sanan auktoriteettia, luettavuutta ja tyylikkyyttä.
+ Numerossa 2/06 myös kuvat ovat tarkkoja ja harmaasävyt syviä ja voimakkaita kuten pitääkin.
- Kansikuvat samalla laadulla kuin mainokset: 300 dpi, ei kuitenkaan jpeg-pakkausta, tiff varmasti paras. Esimerkiksi numeron 2/2007 etukannessa pikselöitymistä ja pakkausartefakteja. Keltainen nuudelifontti on kylläkin tyylikäs ja sopii kuvaan.

* Numeron 1/07 päällystämätön 80-grammainen peruspaperi sisäsivuilla on riittävää. Numeron 2/07 jäpäkämpi paperi sopii tässä koossa paremmin kirjoihin kuten tankoboneihin, ja isommassa koossa offsetpainettuihin lehtiin kuten Sarjainfoon. Mieluummin enemmän sivuja ja etenkin laadukkaampaa ja tiiviimpää tekstuaalista ja visuaalista sisältöä. Siis luulen, että numeron 2/06 graafinen laatu olisi riittävän hyvää myös numeron 1/07 paperilaadulla, siis ilman mattapintaa. Säästyisi postikuluja. No, joku voi tietää paremmin.

* Erillinen taittaja lehdelle on varmasti hyvä asia työnjaon kannalta. Graafisen suunnittelun kuten typografian osaaminen taittajalta ei ole vain plussaa ja laatua, vaan jopa välttämätöntä. Pahimpana esimerkkinä numeron 2/07 Kana Ueda- ja Densha Otoko -artikkeleita ei tee mieli lukea, koska kun riviväli on olematon, rivit sekoittuvat toisiinsa ja tekstiä on hyvin hankala seurata. (Ensin riviväli sopivaksi, sitten fonttikoon säätö tekstin asettamiseksi sille varattuun tilaan? Tosin ensisijaisesti teksti kai pitäisi kirjoitusvaiheessa räätälöidä pituudeltaan sille varattuun tilaan - silloin leipätekstin fonttikoko ei vaihtele lehdessä. En sano tietäväni tarkasti, miten homma pitäisi tehdä, mutta jäin pohtimaan sitä.) Sen sijaan Ayabie-artikkelin aukeama s. 12-13 on tyylikäs: keskellä otsikko sopivalla fontilla sekä kuvat, reunoilla taas teksti.

Numeroiden 2/06 ja etenkin 1/07 taittoa voisi kuvata toimivaksi, asiallisen informatiiviseksi ja siten tyylikkääksi. Erityisesti 1/07:n cosplayartikkelissa fontti, tekstikoko ja riviväli tuntuvat toimivan aika hyvin. Jos koko lehti olisi yhtä tiivistä tavaraa samalla tekstikoolla ja kuitenkin nykyisellä sivumäärällä, se olisi päätähuimaavaa hardcorea. Tietysti cosplayartikkelissa on vaikuttanut se, että kirjoittaja on myös taittanut artikkelin eli saanut täysin vapaat kädet visionsa toteuttamisessa.

Sisältö

+ Journalismi. Esim. nron 2/06 pitkä ja lavea Paul Gravett -haastattelu sekä kolme raporttia tapahtumista eri puolilta maailmaa.
+ Välistä huikea asiantuntevuus ja tekstin määrä. Taaskin esim. nron 1/07 cosplayartikkeli, jossa tietoa ja viitteitä riittää suorastaan maanisella tavalla ja tietoiskut ovat käytännössä pitkiä miniartikkeleita. :)

+ Kotimaisten sarjakuvaomakustanteiden arvosteleminen. Luulisi olevan luksusta, jos saa sarjiksensa arvosteltua sekä Sarjainfossa että Otakussa. Näkökulmien rikkautta.
- Mutta numeron 2/06 perusteella omakustannearvioiden tekstiä pitää jatkossa tiivistää rankasti ja keskittyä siihen kaikkein olennaisimpaan eli sisällön tarkkaan ja tiiviiseen kuvaamiseen punniten. Kun tilaa on puoli A5-sivua jos sitäkään, on jokaisen sanan oltava äärimmäisen kuvaava. Numeron 2/06 arviot olivat tietysti ensimmäisiä, jolloin johdatukset doojinshin tarkoitukseen ja toimivan sarjakuvanovellin kasaamiseen ovat vielä oikeutettuja. Jos arvioita tulee myös jatkossa, ei ole enää mieltä selvittää lähtöasetelmaa, kun se yleensä jo tiedetään.
On tavallaan hyvä, että arvio päättyy kannustavaan fraasiin "doojinshissa on paljon lupaavaa", mutta etenkin tekijää ilahduttaisi, jos asian kertoisi epäsuorasti useammalla sisältöä kuvaavalla lauseella, johon on myös upotettu arvostelijan näkemystä. Ei Sarjainfossakaan ole pienlehdille tilaa sen enempää, mutta kuitenkin sekaan mahtuu toteamuksia "raa'asta meiningistä" tai päätös: "Tämä on juuri niin miellyttävää tai epämiellyttävää kuin irtopää seipään nokassa." (Jälkimmäinen on Vesa Kataiston luonnehdinta Jyrki Nissisen kokoomateoksesta "Nuolee kuin eläin sipsiä" Sarjainfossa 135. Lainaus muistinvarainen.) Tietysti eri kriitikoilla on erilaisia kirjoitustyylejä ja käsittelytapoja; tuo oli vain esimerkki.
Siis monimutkaisiin kappalerakenteisiin ja pitkiin, täsmentäviin sivulauseisiin kuten "joka on oikein hyvä asia silloin kun sen saa toimimaan" ei ole varaa kauheasti. Samoin on hyvä, että omakustanteen painatusta kommentoidaan, jos siinä on jotain poikkeuksellista, mutta sillekin riittää yksi tiivis lause.
Kuva on luksusta, mutta kansikuvaa kuvaavampi saattaisi olla jokin huolella valittu sivu tai sen osa varsinaisesta sisällöstä. Tietenkin juuri kannen komeuteen tekijä yleensä panostaa, jotta omakustanne erottuisi edukseen, mutta muutama ruutu voisi olla antoisampi.
Pieni omakustannearvio on siis taitolaji, jota pitää harjoitella melkeinpä erikseen. Mahdollisimman laadukkaat omakustannearviot nostavat omakustanteiden arvostusta ja saavat yleisön kiinnostumaan teoksista.

* Subjektiivisuus ja esseemäisyys on juuri sitä mitä pitää, mutta varokaa liiallista objektiivista esittelyä ja sisäänpäinkääntynyttä fanitusta. Tämä lienee hyvin yleispätevä asia ja se vaihtelee tietysti eri kirjoittajilla taitojen ja kokemuksen mukaan. Kyse on siitä, että jotkin artikkelit tuntuvat välillä olettavan, että lukija tietää kyseisen teoksen ja on peräti sen fani. (Ja kuitenkin artikkeli on tarkoitettu esittelyksi?) Paperisessa fanzinessä pitää pyrkiä yleistajuiseen ymmärrettävyyteen, vaikkei edes olisi tarkoitus sivistää suurta yleisöä harrastajakentän ulkopuolelta, mihin valtakunnalliset päivälehdet ainakin periaatteessa pyrkivät. On mietittävä tarkasti, mitä teksti ja valitut kuvat antavat sille, joka ei tiedä teoksesta yhtään mitään.

Kuvavalintojen perusvirhe on se, että sorrutaan näyttämään kirjoittajan mielestä mielenkiintoisia hahmoja tai kohtauksia, jotka eivät tule sarjaa tuntemattomalle mitenkään selvemmäksi edes kuvatekstillä. Tosin vaikka kuvat olisivat itsessään hienoja ja toisivat esille jotain maagista, niin ne eivät saa kuitenkaan olla irtonaisia koristeita, eli niiden on hyvä tukea tai laajentaa tekstin näkökulmaa ja väitteitä. Tietenkin kuvateksti on hyvä keino kertoa, mikä kuvassa on hyvää, ja siten kytkeä kuva tekstiin.

Siispä: kun harrastajasubjektiivisuus, entusiasmi ja joskus jopa syvällinen asiantuntemus välittyy mahdollisimman laadukkaasti ummikollekin, saattaa jopa syntyä uusia faneja.

Artikkeleita on kolmessa lehdessä varsin iso määrä ja tekijöitäkin on mukavasti, joten en rupea kaikkia niitä erittelemään. Muutamia kuitenkin, eri kirjoittajilta ja aiheista, joista itsekin tiedän jotain.

* Tsubasan artikkelit ovat tietysti laatukamaa ja sisältävät havainnollista kieltä kuten nyt esimerkiksi nron 1/07 Bizenghast & Dramacon -pseudosuomennosten arvostelut. 2/07:n arvostelu Christopher Hartin mangapiirustusoppaista on kaikessa asiallisuudessaan riemastuttava. (Joku piirustuksenopettaja voisi tosin todeta, että niiden kaltaiset, kaavamaiset pinup-oppaat ovat tuhoisia, koska aloittelevat piirtäjät kopioivat tyylinsä niistä eivätkä varsinaisesti opi piirtämään kuin tietyillä annetuilla kaavoilla. Siis että ensin pitää oppia piirtämään realistisesti oikeaa luontoa anatomian ymmärtäen ja sitten osata kuvata se pelkistäen. Jos mangapiirtäjä opettelee piirtämään vain kopioimalla mangapiirtäjiä, tulos on kauhea. Tarvitaan pintaa syvempää ymmärrystä.)

* Myös Cainin artikkeleissa, esim. numeron 2/06 Saikano-punnituksessa, on oikein sujuvaa kieltä ja miellyttävän loogisesti etenevää tekstiä. Saikanosta olisin tiivistänyt esittelyjä ja hypännyt nopeammin subjektiiviseen johdatukseen sarjan raadolliseen syvyyteen. (Päähenkilöiden muutos on itseäni kiehtova näkökulma tuossa sarjassa.) Siis aiheen ja käsittelytavan rajaus saattaisi mahdollistaa syvemmän, mielenkiintoisemman analyysin.
Samoin numeron 2/06 Sinfest-artikkelin teksti virtaa miellyttävän sujuvasti ja havainnollisesti, siis siitä käy hyvin ilmi, millainen sarja on ja mikä siinä on kirjoittajan mielestä hyvää. Nipotan alun toteamuksesta piirrosjäljestä: se, että sarja on piirretty käsin, siis ilman tietokonetta, ei riitä takaamaan "laatua", jonka puutteessa sarja olisi toistuvasti hylätty sanomalehdistä, kuten artikkelissa mainitaan. Kirjoittajahan tarkoitti, että piirrosjälkensä puolesta sarja on teknisesti riittävän laadukas sanomalehteen ja syyt sanomalehtien toistuvaan hylkäämiseen ovat hänen mielestään sarjan asenteessa. Noin muuten Sinfest näyttää kuviltaan ja kuvakerronnaltaan minusta taiteellisesti melko yksinkertaiselta ja kaavamaiselta kuten nettisarjakuvat tyypillisesti; Lassin ja Leevin tai Tenavien kuvapuolen taiteelliseen laadukkuuteen ero on hyvin suuri. Mutta muuten kyllä mielestäni esimerkki hyvästä artikkelista.

* LouhiZ:n Kamichu! -artikkelin aihe Otaku 2/06:ssa kiinnosti, ja aika hyvin sarja olikin kuvattu pääpiirteissään. Kuitenkin jos itse kirjoittaisin sarjasta, niin pyrkisin tässäkin tiivistämään informatiivista esittelyä ja kuvaamaan vielä tarkemmin, mikä sarjassa on niin hyvää ja erikoista juuri omasta mielestäni. Nyt artikkeli on vähän tasapaksu ja tasapuolinen, jos saa kritisoida.

Jos lehteä luonnehtii yleisemmin, niin toimituskunta koostuu varsin pitkälti nuorista naisista, mutta sellaistahan lienee skenen enemmistö muutenkin. Usein kirjoitusten pääpaino tuntuu olevan hahmoissa, juonessa ja tarinassa siten, että audiovisuaalisuuden käsittely on niukempaa ja ylimalkaisempaa. Esimerkiksi Otto Sinisalo näyttää saavan enemmän irti Dramaconin kuvapuolesta Katuoja-blogissa (http://kalaksikukko.iwn.fi/katuoja/2007/04/rakkautta-cosplayssa.html), mutta toisaalta hänellä lienee kriitikkona kokemuksen etumatkaa, ja kyse on myös aina mielipiteestä; eri kriitikot painottavat eri asioita. Enkä sitä paitsi ole analysoinut joka ikistä artikkelia ja saamaani vaikutelmaa voivat ohjata omatkin mieltymykseni. En myöskään tarkoita, että havaitsisin jotain, joka olisi yksipuolisen huono asia. Juuri siitä pitääkin kirjoittaa, mistä on eniten sanottavaa.

Tietysti kun lehdessä on kirjoitustilaa varsin mukavasti - viimeisessäkin numerossa fonttikoko oli sovitettu juttujen pituuteen -, niin yhdestä teoksesta mahtuisi tarvittaessa useammankin kirjoittajan näkemys, jos sellainen sattumalta syntyisi. Joku wikisysteemi, josta toimittajat näkevät, mistä kukin aikoo kirjoittaa tällä kertaa, varmasti edesauttaisi tällaisten vaihtoehtoisten näkökulmien esille tuloa. (Toki samasta aiheesta kirjoittavien pitäisi lukea toistensa tekstit, niin että toinen vain tekee omat lisäyksensä pääartikkelin rinnalle.)

Olisikohan siinä kaikki. Nykyisin Otaku on tosiaan sangen muhkea, monipuolinen ja kunnianhimoinen paketti. Hyvä niin. Ehken suoraan kuulu lehden BL:stä pitävään suureen yleisöön (jos niin on), mutta kuitenkin tulee aina tsekattua uuden lehden sisältö. (Vähän vanhempien setien otakulehdessä olisi taatusti pelkästään scifiä, toimintaa ja Asennetta, realistista sotadraamaa sekä moen eri ilmenemismuotojen tutkimista. ;) Bonuksena ehkä sitten jotain ihan muuta, vaikkapa artikkeli Mushishin (http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=5923) kaltaisesta sarjasta. Tosin onhan jo nytkin Otakussa ollut esillä Parasyte sekä Boku no futatsu no tsubasa. :))

En ehkä sillä tavalla osaa kuitenkaan sanoa, mistä Otakun pitäisi kirjoittaa. Ainakin nyt kun on blogikin, niin paperilehdessä voisi entistä enemmän keskittyä sellaiseen painavaan ja pitkään analyysiin, joka kenties kestää aikaakin ja on siksi säilyttämisen arvoista. Se, että artikkelit ovat monen sivun pituisia, on hienoa. Pienellä fontilla saa ahdettua hyvinkin paljon tavaraa. Paperilehdestä maksetaan, siksi kannattaa panostaa laatuun. Pyrkikää syvyyteen ja yleistajuisuuteen. Jos jostain aiheesta kirjoitetaan riittävän mielenkiintoisesti, siitä voi kiinnostua, vaikkei alun perin kiinnostaisikaan. Tehkää lisää entistä syvällisempää vuodatusta erikoisimpien asioiden parhaudesta.

_{Edit: lisäys numeron 2/07 taitosta.}
_{Edit 2: lisäys omakustannearvioista.}
: Vs: Otaku
: PTJ Uusitalo 10.12.2007 klo 22:46:24: Valitettavasti numerojen 2/2006 ja 3/2006 aikaan painossa oli teknisiä ongelmia, joten kaikki sivut painettiin poikkeuksellisesti värikoneella. Se selittää paitsi näiden numeroiden paremman painojäljen ja paperin laatueron muihin numeroihin nähden myös numeron 3/2006 kuvien tummuuden, koska ne oli tosiaan kalibroitu mustavalkopainatusta varten.

Mutta arkin printtaaminen värillisenä maksaa 40 senttiä, mustavalkoisena viisi. Siitä voi laskea, paljonko tällainen laatu maksaisi...

Numeron 2/2007 kantta tosiaan vaivaa pieni artifaktiutuminen, joka näkyy tavallista selkeämmin koska väritys on celmäinen. Syy on kuitenkin InDesignin asetuksissa eikä kuvassa; pelkäsin koneeni alkavan savuta, jos olisin yrittänyt lähettää painoon 80 megan PDF:ää.

Numeroiden 1/07 ja 2/07 paperi on kyllä ihan samanlaista. Tarkoititko numeroa 2/06?

Myönnän, että numeron 2/07 taitto ei ole kaikilta osin sitä optimaalisinta. Osittain tämä johtuu siitä että taittajalla ei vielä ollut kaikki ihan hanskassa, osittain kiireestä, osittain siitä että kokeilimme uutta taittokokoa jolloin fonttikoot ja rivivälit jäivät hieman epämääräisiksi. Itselleni Otakun optimiulkonäköä edustaa numeron 1/07 juuri valmistunut toinen painos, jossa kuvien liiallinen vaaleus on korjattu - tähän pyritään myös jatkossa. 1/07:n taiton tein kiireettä ja häiriöittä, mikä myös näkyy.

: alkimohap 10.12.2007 klo 01:04:01
Tosin ensisijaisesti teksti kai pitäisi kirjoitusvaiheessa räätälöidä pituudeltaan sille varattuun tilaan - silloin leipätekstin fonttikoko ei vaihtele lehdessä.

Totta, niin pitäisi. Minulla on ollut tapana lähinnä lisätä sivumäärää, mutta aina se ei ole mahdollista. Fonttikoon säätäminenkään ei tosiaalta näytä kivalta, jos se vaihtelee todella paljon...

: alkimohap 10.12.2007 klo 01:04:01
Kyse on siitä, että jotkin artikkelit tuntuvat välillä olettavan, että lukija tietää kyseisen teoksen ja on peräti sen fani.

Tätä pyritään välttämään mahdollisuuksien mukaan, mutta toisaalta on otettava realiteetit huomioon; toinen ääripää olisi sitten se, että selitettäisiin turhaan Haruhi Suzumiyan konseptia lukijoille, joista 90 % sen jo tuntee. Otaku ei ole Anime eikä edes Japan Pop, joten sillä jos millä on oikeus vaatia lukijaltaan taustatietoja. Uusia faneja ei ole tarkoituskaan synnyttää, koska Otakuhan on varta vasten etsittävä; sen velvollisuuden voi huoletta jättää laajemmassa levityksessä oleville lehdille.

Kuvien valinnasta olen samaa mieltä. Pyrin jatkossa siihen, että jokainen avustaja lukisi tämän (http://otaku.anime.fi/blog/2007/10/zen-ja-arvostelukyvyn-kunnossapito.php). Huolehdin myös että henkilökohtainen palaute menee perille, kiitoksia siitä.
: Vs: Otaku
: alkimohap 10.12.2007 klo 23:29:56: : PTJ Uusitalo 10.12.2007 klo 22:46:24
Numeroiden 1/07 ja 2/07 paperi on kyllä ihan samanlaista. Tarkoititko numeroa 2/06?

En; lähinnä ihmettelin, miksi 2/07 näyttää niin muhkealta. Kysehän onkin sitten vain siitä, että siinä on hieman enemmän sivuja kuin 1/07:ssä, mikä sai minut hämmentymään kerrassaan perinpohjaisesti. ;) Pahoitteluni turhuuksista.

Tietysti vähän inhaa kohdistaa heti noin suuri huomio uuteen taittajaan. Rivivälien säätäminen sopiviksi ei liene kuitenkaan vaikeaa.

Noissa muutamassa mainitsemassani artikkelissa on tietysti osittain kyse juuri siitä, mistä itse olisin halunnut lukea enemmän, eli siltä osin aika puhtaista makuasioista.

Numero 1/2007 tosiaan onkin kaikkein silmää miellyttävin kokonaisuus kansiaan myöten.
: Vs: Otaku
: alkimohap 11.12.2007 klo 16:24:53: : PTJ Uusitalo 10.12.2007 klo 22:46:24
Numeron 2/2007 kantta tosiaan vaivaa pieni artifaktiutuminen, joka näkyy tavallista selkeämmin koska väritys on celmäinen. Syy on kuitenkin InDesignin asetuksissa eikä kuvassa; pelkäsin koneeni alkavan savuta, jos olisin yrittänyt lähettää painoon 80 megan PDF:ää.

InDesign kuulostaa kovin vaaralliselta softalta. :o Jos nyt vielä saan ihmetellä tekniikkaa, niin 1/07:n kansi on selvästi tarkempi, kun vertaa hahmojen hiuksia. Resoluutio vaikuttaa korkeammalta. Onko sekin lähtenyt painoon samalla ohjelmistolla ja asetuksilla? PDF:ien luomisesta tiedän vain sen, että maksimiresoluution voi säätää ja kuvien jpeg-pakkauksen ottaa pois käytöstä. Eri asia sitten on, jos ammattilaissofta tekee jotain raskaita painovalmistelusäätöjä, joihin ei voi mitenkään vaikuttaa ja jotka ovat muutenkin pakollisia. Kuluttajaa ilahduttaa optimilaatu, jos sitä on mahdollista tuottaa ilman ylivoimaisia paineita.
: Vs: Otaku
: Toni 11.12.2007 klo 18:00:36: : alkimohap 11.12.2007 klo 16:24:53
InDesign kuulostaa kovin vaaralliselta softalta. :o PDF:ien luomisesta tiedän vain sen, että maksimiresoluution voi säätää ja kuvien jpeg-pakkauksen ottaa pois käytöstä. Eri asia sitten on, jos ammattilaissofta tekee jotain raskaita painovalmistelusäätöjä, joihin ei voi mitenkään vaikuttaa ja jotka ovat muutenkin pakollisia. Kuluttajaa ilahduttaa optimilaatu, jos sitä on mahdollista tuottaa ilman ylivoimaisia paineita.

Kyllä tuossa kuulostaa, että on ollut pdf-määritelmät pahasti kaakossa, jos saa pelkän kansi-pdf:n kooksi 80 megaa. Koko Tähtivaeltaja-lehden kattava painokelpoinen, InDesignilla tehty pdf kun on alle tuon - ja lehdessä on sentään 100 B5-kokoista sivua, joista 2/3 ovat nelivärisiä.
: Vs: Otaku
: PTJ Uusitalo 11.12.2007 klo 19:06:16: : Toni 11.12.2007 klo 18:00:36
Kyllä tuossa kuulostaa, että on ollut pdf-määritelmät pahasti kaakossa, jos saa pelkän kansi-pdf:n kooksi 80 megaa.

Koko lehdestä oli kyse. Voisin toki taittaa kannet erikseenkin, mutta sitten pitäisi keksiä miten automaattiset sivunumerot saa skippaamaan alusta ne kaksi sivua... kaipa siihenkin joku konsti on.

Olisi kyllä kätevää, jos näin voisi tehdä. Kansi-PDF:n voisi jättää pakkaamattomaksi ja sisäsivuille voisi pistää jpeg-pakkauksen maksimikuvanlaadulla, koska rasteroitavista kuvista sitä ei erota kuitenkaan.
: Vs: Otaku
: Toni 11.12.2007 klo 19:30:46: : PTJ Uusitalo 11.12.2007 klo 19:06:16
Koko lehdestä oli kyse. Voisin toki taittaa kannet erikseenkin, mutta sitten pitäisi keksiä miten automaattiset sivunumerot saa skippaamaan alusta ne kaksi sivua... kaipa siihenkin joku konsti on.

Eihän toki koko lehdestä/InDesign-dokumentista ole pakko yhtä pdf:ää tehdä. Siinä kun valitsee Adobe PDF Presetseistä sen sopivimman voi vielä muokata säätöjä matkalla sekä valita, mistä sivuista sillä kertaa pdf:t tehdään (general-osassa, pages-kohta).

Itse käytän painon toiveesta tuota PDF/X-1a:2001-perussäätöä, jota on hieman muokattu Marks and Bleeds -osiosta. Ja jaan lehden muutamaan palaan. Hyvin on pelittänyt.

Niin ja pitipä vielä jatkaa, että InDesignissa voi sivunumeroinnin tietysti aloittaa mistä numerosta tahtoo - ks. Numbering & Section Options.
: Vs: Otaku
: alkimohap 12.12.2007 klo 01:03:48: : alkimohap 10.12.2007 klo 01:04:01
Jotkin artikkelit tuntuvat välillä olettavan, että lukija tietää kyseisen teoksen ja on peräti sen fani.

: PTJ Uusitalo 10.12.2007 klo 22:46:24
Tätä pyritään välttämään mahdollisuuksien mukaan, mutta toisaalta on otettava realiteetit huomioon; toinen ääripää olisi sitten se, että selitettäisiin turhaan Haruhi Suzumiyan konseptia lukijoille, joista 90 % sen jo tuntee. Otaku ei ole Anime eikä edes Japan Pop, joten sillä jos millä on oikeus vaatia lukijaltaan taustatietoja. Uusia faneja ei ole tarkoituskaan synnyttää, koska Otakuhan on varta vasten etsittävä; sen velvollisuuden voi huoletta jättää laajemmassa levityksessä oleville lehdille.

Haa. Ymmärrän. Mutta eikös silloin voisi ottaa lehden yhtenäiseksi käsittelytavaksi: "Okei, kaikkihan tämän tietävät. Asiaan.", eli teosta esitellään vain sen verran kuin on tarpeen kirjoittajan näkökulman pohjustamiseksi. Se sopisi tyyliltään tällaiseen hardcorelehteen, jonka löytävät vain pitkälle ehtineet fanit. Tietysti ne kaikkein erikoisimmat teokset täytyisi sitten esitellä vähän perusteellisemmin, jos voi olettaa, ettei kukaan muu kuin kirjoittaja ole niistä kuullut.

Samalla tavalla pystyisi silloin keskittymään kunnolla niiden suomennosten rääppimiseen kaikkine likaisine yksityiskohtineen, kun voi olettaa, että mainstream-lehdet ovat kuitenkin esitelleet sarjat. Tai tuoda arvostelussa mukaan sarjasta sellainen näkökulma, jonka valtamedia jättää käsittelemättä.
: Vs: Otaku
: PTJ Uusitalo 12.12.2007 klo 18:31:49: : Toni 11.12.2007 klo 19:30:46
Siinä kun valitsee Adobe PDF Presetseistä sen sopivimman voi vielä muokata säätöjä matkalla sekä valita, mistä sivuista sillä kertaa pdf:t tehdään (general-osassa, pages-kohta).

Itse olen käyttänyt painon pyynnöstä InBookletia, joka järjestää sivut printtivalmiiksi arkeiksi. InBooklet ei kuitenkaan näyttäisi antavan samanlaisia kuvanlaatuasetusmahdollisuuksia kuin normaalissa PDF:ksi eksporttaamisessa... Enkä ole löytänyt siitä vielä sellaista mahdollisuuttakaan, joka antaisi käyttää normaalin eksporttaamisen presettejä.

Ja normaalissa eksporttaamisessa taas minulla ei tätä mahdollisuutta ole (http://i14.photobucket.com/albums/a343/ptj_tsubasa/exportpreset.jpg), syystä tai toisesta. Mikäköhän asetus tässä lienee mutkalla...

: alkimohap 12.12.2007 klo 01:03:48
Mutta eikös silloin voisi ottaa lehden yhtenäiseksi käsittelytavaksi

Voisi... mutta ongelmana on taas yhteisistä linjoista sopiminen. Avustajia tuntuu olevan vähän hankala saada keskustelemaan asioista edes yhteen LJ-postaukseen, irkkikanavasta puhumattakaan.
: Vs: Otaku
: Timo Ronkainen 12.12.2007 klo 18:46:08: : PTJ Uusitalo 12.12.2007 klo 18:31:49
Itse olen käyttänyt painon pyynnöstä InBookletia, joka järjestää sivut printtivalmiiksi arkeiksi. InBooklet ei kuitenkaan näyttäisi antavan samanlaisia kuvanlaatuasetusmahdollisuuksia kuin normaalissa PDF:ksi eksporttaamisessa...

Mitäs sulla on tuossa "compression" -kohdassa?

Timo
: Vs: Otaku
: PTJ Uusitalo 12.12.2007 klo 19:41:03: : Timo Ronkainen 12.12.2007 klo 18:46:08
Mitäs sulla on tuossa "compression" -kohdassa?

Samat kuin sinullakin, defaultit. Se vain että minulle ei pelkkää automaticia näy olevan, ainoastaan automatic (jpeg).

Kokeilin äsken eksportata lehden viisi ensimmäistä sivua tavalliseen tapaan, mutta eri kompressioasetuksilla. Ilman minkäänlaista kompressiota kuvanlaatu oli loistava mutta tiedostolla kokoa 131 megaa, noilla asetuksilla taas koko 3,27 megaa mutta kuvanlaatu surkea...
: Vs: Otaku
: Toni 12.12.2007 klo 20:05:21: : PTJ Uusitalo 12.12.2007 klo 19:41:03
Kokeilin äsken eksportata lehden viisi ensimmäistä sivua tavalliseen tapaan, mutta eri kompressioasetuksilla. Ilman minkäänlaista kompressiota kuvanlaatu oli loistava mutta tiedostolla kokoa 131 megaa, noilla asetuksilla taas koko 3,27 megaa mutta kuvanlaatu surkea...

Kuulostaa oudolta, sillä just noilla asetuksilla Tähtivaeltajan paino-pdf:t tehdään ja kuvien laatu on erinomainen. Alkuperäiset kuvat on tiffeinä. Värillisissä tarkkuus 300.
: Vs: Otaku
: alkimohap 12.12.2007 klo 20:52:45: : PTJ Uusitalo 12.12.2007 klo 18:31:49
Normaalissa eksporttaamisessa taas minulla ei tätä mahdollisuutta ole (http://i14.photobucket.com/albums/a343/ptj_tsubasa/exportpreset.jpg), syystä tai toisesta. Mikäköhän asetus tässä lienee mutkalla...

: PTJ Uusitalo 12.12.2007 klo 19:41:03
Ilman minkäänlaista kompressiota kuvanlaatu oli loistava mutta tiedostolla kokoa 131 megaa, noilla asetuksilla taas koko 3,27 megaa mutta kuvanlaatu surkea...

Entä tuo "Optimize for Fast Web View" -ruksi? Tämän (http://www.verypdf.com/pdfinfoeditor/optimize-pdf-file.htm) mukaan se just ohittaa normaalit pakkausasetukset ja puristaa tiedoston web-laatuiseksi eli hyvin pieneksi. Jos näin on, sitä ei kai sais painoon lähtevissä PDF:issä käyttää. (Oma linkkini ei ole Adoben sivu, mut ajattelin jos PDF:n asetukset on standardeja. Manuaali kertois varmaan paremmin, mutta oli pakko kokeilla valistunutta arvausta.)
: Vs: Otaku
: Timo Ronkainen 12.12.2007 klo 21:59:26: Itse tulostan kaiken "virtuaaliprintterillä" (tulostinajurina post script -ajuri) ensin tiedostoksi. (ks kuva) Tuloksena mahtavan kokoinen ps -tiedosto (post script), joka ajetaan Adobe Distillerin läpi kirjapainon antamilla tai omilla haluamillaan asetuksilla. Tämä on ollut perinteinen työnkulku jo kauan ammattilaisilla. Lopullisen PDF:n koko on sitten aivan tarkkaan Distillerin asetuksista säädettävissä. Nykyään kyllä monista ohjelmista saa ulos aivan hyvää PDF:ää, ainakin InDesignista. Niin sanovat ainakin.
Enpäs muista tuleeko Distiller InDesignin mukana vai Adobe Acrobat Professionalin...

Timo
: Vs: Otaku
: PTJ Uusitalo 12.12.2007 klo 22:39:35: : alkimohap 12.12.2007 klo 20:52:45
Entä tuo "Optimize for Fast Web View" -ruksi?

Pikatestin perusteella ei näyttäisi vaikuttavan kuvanlaatuun, ja tiedostokokokin on sama. Ja sikäli kun ymmärsin se vain järjestää bitit eri tavalla serveriltä lataamista ajatellen, ei sinällään vaikuta informaation määrään.

: Timo Ronkainen 12.12.2007 klo 21:59:26
Itse tulostan kaiken "virtuaaliprintterillä"

Distilleriä käytin ennen minäkin, silloin kun taitoin vielä PageMakerilla. Onneksi nykyään ei enää tarvitse, koska se oli aina aikamoista tuskaa saada toimimaan halutulla tavalla... monta kertaa se tilttasi aivan distilleroinnin loppuvaiheessa.
: Vs: Otaku
: Futoi yatsu 12.12.2007 klo 22:43:52: : Timo Ronkainen 12.12.2007 klo 21:59:26
Nykyään kyllä monista ohjelmista saa ulos aivan hyvää PDF:ää, ainakin InDesignista. Niin sanovat ainakin.
Enpäs muista tuleeko Distiller InDesignin mukana vai Adobe Acrobat Professionalin...
Timo

Minun kokemukseni mukaan CS2-versiosta ylöspäin InDesignin PDF (oikeilla asetuksilla tietenkin) on painokelpoista. Sitä edelliset versiot tekivät sutta ja sekundaa. Mutta edelleen Distiller on se varmempi konsti, vaikka sekin joskus sekoilee mm. päällekkäisten liukuvärien kanssa.
Distiller tulee Acrobatin mukana, ja on siten myös osassa Creative Suite -kokonaisuuksia.
: Vs: Otaku
: alkimohap 13.12.2007 klo 15:52:19: : PTJ Uusitalo 12.12.2007 klo 18:31:49
Voisi... mutta ongelmana on taas yhteisistä linjoista sopiminen.

Blogin tai foorumin luulisi olevan perustasolla parempi yhteydenpitotapa kuin ircin sen puolesta, että kaikki keskustelut varmasti näkee, vaikkei juuri sillä hetkellä olisi oma kone päällä. Tietysti irc on tehokas. Jos tuota laatuasiaa katsoo toisella tapaa, niin sikäli kuin ymmärrän, on toisaalta parempi, ettei ole liian tiukkoja kriteereitä.