...pidetäänköhän Otavan julkaiseman PP-kirjan julkistamisessa mitään isompia sessioita?Tarkoitat varmaan Tammen kirjaa Fogelin elämästä (http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5084&VID=default&SID=325072349174440&S=0&C=23548)
Pitäisin ne itselläni koska olen Puupää fani ;D!Siinä vannoutuneinkin fani taipuu kun tarjotaan tukkua käteistä... En tiedä miten laattojen kanssa kävisi. Mielummin nuo pitäsin kuin antaisin halvalla pois.
LainausJoo, makodoniassa sanoivat että olisivat kiinnostuneita ostamaan, tai ainakin jos ei ketään muuta kiinnosta. Pitäs vaan kerätä ne kaikki ehjänä olevat ja viedä sinne.
Makedoniaan taisivat päätyä, kas yllättäen.
Kellarissa on kyllä laatikossa vanhoja Puupää alppareita muutama, mutta en nyt jaksa kaivella niitä esiin tarkistaakseni missä ne on painettu.Mulla on niitä vanhoja kirjoja kanssa pari ja toinen oli painettu jossain Hämeen kirjapainossa tms. ja toinen oli Jaarli -nimisessä painossa, joka sekin sijaitsi ilmeisesti Hämeessä. Mahdollisesti ehkä jopa sama paino?
Kiinnostaisi tietää kuinka laatat on valmistettu ja miksi nuo paksummat on pakattu nuin tiiviisti paperiin. Ikä varmaan selviää kun etsii kyseisen sarjan albumeista.Luultavasti ovat kaiverrettuja. Saattaa olla valettukin, mutta hiukan epäilen. Tuosta kehittyneempi versio on sitten sellainen, missä kuva on syövytetty.
Ikä varmaan selviää kun etsii kyseisen sarjan albumeista.
Painolaatat on valmistanut
AB Karl Nordbladin Kemigrafinen laitois OY,
ainakin alkupään alpparien takakannessa oli perinteisesti kaffimainos.
yhdessä on ollut oikein esimerkillisen sinnikäs ja jopa taitavahko värittäjä. Into on loppunut vasta likempänä puolta väliä, heh. Sarjakuva-albumi on monikäyttöinen tuote.
Jos arvon Herra Lehtinen tunnistaa laatan, niin paljon kiitoksia.
Mulla on niitä vanhoja kirjoja kanssa pari ja toinen oli painettu jossain Hämeen kirjapainossa tms. ja toinen oli Jaarli -nimisessä painossa, joka sekin sijaitsi ilmeisesti Hämeessä. Mahdollisesti ehkä jopa sama paino?Moi.
[Siis onko nää Pekka Puupää-laatat 1950-luvun tekniikalla tehty. Ei siis ole mahdollista, että olisivat 1925-1949 tehtyjä.
Kyseessä olevat laatat on tarkoitettu kohopainoa varten, joka oli ennen hallitseva painomenetelmä, mutta nyt se on lähes kuollut.
Laattojen valmistus sujui seuraavasti: Ensin otettiin viivapiirroksesta negafilmi, joka kopioitiin valottamalla sinkkilevylle. Se sitten syövytettiin typpihapolla. Syövytyskone keksittiin 1950-luvulla, sitä ennen laattaa huiluteltiin typpihapossa käsivoimin. Sitten laatasta jyrsittiin ylimääräiset roskat pois ja laatta oli valmis. Ennen 1960-lukua laatta kiinnitettiin kuvalaattafanerille ja myöhemmin metallialustalle, joka laitettin ladelmaan.
Siis onko nää Pekka Puupää-laatat 1950-luvun tekniikalla tehty. Ei siis ole mahdollista, että olisivat 1925-1949 tehtyjä.