Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Kotimaiset sarjakuvat => : Matu 01.09.2005 klo 18:58:09
-
Hei, kaikki sarjakuvien harrastajat. Haen materiaalia projekti työhöni, jossa aiheena sarjakuvafriikkeys.
kerrtokaa minulle mitä teille tulee mieleen käsitteestä SARJAKUVAFRIIKKI ??? Onko se positiivinen vai negatiivinen sana? Mistä tunnistaa oikean sarjakuvafriikin? Ja oletko itse sarjakuvafriikki?
Odotan mielenkiinnolla mietteitänne ja sana on vapaa ;D
-
Kirjoita sitten tutkimuksessasi sana projektityö yhteen, sillä se on yhdyssana.
Ei tämä Kvaak mikään friikkibaari ole, jonne normaalit tulevat töllistelemään "outoja."
Sarjakuvan, kirjallisuuden, historian, taiteen ja elokuvan harrastajia (ja ammattilaisia) täällä sen sijaan riittää...
-
Siinä toivossa että tämä ei ole trolli.
"Friikki"-sanasta: Negatiivinen tulkinta "friikki"-sanalle lienee yleisempi kuin positiivinen, minkä takia voi olla vaikea saada alan harrastajilta/ammattilaisilta järkevää palautetta tuollaisella kysymyksenasettelulla.
Ehdottaisin että kyselisit mieluummin ensin ei-harrastajilta tuota (sarjakuva)friikin määrittelyjä,ja pyytäisit sen jälkeen harrastajien/ammattilaisten reaktioita ja kommentteja näihin. Tällöin saat vertailevaa tutkimusta aikaiseksi aiheesta, ja takaisinkytkentää voi tästäkin jatkaa, kun alustava tutkimus on paljastunut mielenkiintoisimpia yksityiskohtia.
-
Samoilla linjoilla aiempien vastaajien kanssa. Friikki mielestäni on negatiivinen sana. Harrastaja taasen olisi positiivinen, vaikkakin sarjakuvista puhuttaessa herättää varmasti tietyissä piireissä hilpeyttä, toisissa paheksuntaa ja kolmansissa täysin käsittämättömiä reaktioita.
-
Juu, friikki on aika nuori sana/sanonta suomen kielessä. Eikä ole yleiskieleen sillee pesiytynytkään. Jotkut (muut) harrastajaryhmät sen sijaan saattaa käyttää sitä sujuvastikin. Täältä saattaisi muuten löytyä muutama freekukin. ...Ja Freak brothers -sarjakuvan ystävä.
Vastasin kysyjälle jo privana. En itsekään miellä itseäni friikiksi. (En edes miellä harrastuksen ja työn eroa.) HNoin yleisesti harrastushan lähti Suomessa nousuun jo 1960-luvun lopulla. Sikäläinen sukupolvi taisi puhua poploresta tms. ne jotka siitä porukasta (tai 70-luvun lopulta mukaan tulleista) edelleen harrastaa alaa tuskin pitää itseään friikkeinä.
Joka tapauksessa sarjakuvan kenttä on niin laaja, että sen sisältä saattaisi kyllä löytyä jotain marginaalisempaa osastoa edustavia friikki-ryhmiä. Emmä tiä, olisko luonnollisempaa puhua fani-kulttuurista. Sekin sana näyttää ja kuulostaa tosi naurettavalta. Ehkä pitäisi vain tyytyä ihquttamaan sarjiksia?
-
"Sarjakuvan harrastajat" ovat yleensä melko lapsellista sakkia. Kuvittelevat olevasa jotenkin sivistyneitä vaikka lueskelevat sarjiksia vielä nelikymppisenä. Ja kyllä sitä pitää olla vielä kajahtaneempi tyyppi jos vielä piirtelee niitä.
Miettikää nyt: Kunnon ihmiset kelaa, että "taidanpa ruveta insinööriksi" yms,
sarjisfriikki ölisee menemään ihmisille: "Mää piirtelen sarjiksii. se on kivaa."
Kuulostaa ihan 12 vuotiaan urahaaveilta.
Huomaahan sen noiden edellisten kirjoittajien loukkaantuneesta inisemisestä, että kyllä se "friikki" sana osui johonkin pahaan paikkaan.
Mutta mitäs siitä toisaalta. Samanlaisia friikkejä muutkin taiteilijat on. Mutta turha selittää, ettei FRIIKKI olisi hyvä sana kuvaamaan sarjisharrastajia.
T: Muutenkin aika friikki, ja ylpeä siitä
-
Muahhah. Ei mua ainakaan arista. Sarjakuvan kanssa puuhailevia on moneksi. Jotkut jopa lukevat ja touhuavat työkseen niiden parissa. Yleistämällä ei pitkäle nykymaailmassa pötki. Ja kiva ammatti/työ on aina parempi kuin tylsä (mikä sitten on kellekin mitäkin?).
Ja mitä sarjisten lukemiseen tulee, niin luen minä kirjoja ja lehtiäkin (näin tekee varmaan aika moni muukin Kvaakin kävijä). Käytän niihin jopa enemmän aikaa kuin sarjisten lukemiseen tai telkun katsomiseen.
Piirtämisen ei myöskään ollenkaan tarvitse rajoittua sarjakuviin. Jos yleistää haluaa, ehkä se friikki-määritelmä sopiikin siten paremmin tai useammin nuoriin henkilöihin jotka eivät mistään muusta mitään tiedä (tai kiinnostu). Nörttejä löytyy joka alalta, mutta useimpia tuntemiani sarjakuvaharrastajia yhdistää kiinnostus kaikkeen visuaaliseen kulttuuriin.
Edelleen minusta kysyjä voisi yrittää määritellä mikä sarjakuvaharrastuksen osa-alue liittyy likeisemmin friikkiyteen. Onko se lukeminen, kerääminen vai piirtäminen? Vai pitääko olla koko repertuaari ja jos niin kuinka syvällisesti?
Onko täällä muuten paljon musiikkifriikkejä?
-
Mutta turha selittää, ettei FRIIKKI olisi hyvä sana kuvaamaan sarjisharrastajia.
T: Muutenkin aika friikki, ja ylpeä siitä
Friikki on huono sana kuvaamaan intohimoisintakaan harrastajaa. Kyseinen sana kuvaa mielestäni enemmän ihmistä, joka poikkeaa radikaalisti muusta ympäristöstään ulkoisen olemuksensa tai käytöksensä puolesta - ja tällöinkin sana kalskahtaa vahvasti negatiiviselta. Asiaa voidaan ajatella myös käännöksen (englanti - suomi) kautta, mutta lopputulos on pitkälti sama, sillä freak kääntyy usein seuraavasti: omituinen, tavallisuudesta poikkeava, oikullinen, eriskummallinen jne.
En yritä asettaa kyseistä sanaa pannaan (vaikken itse pidäkkään siitä), sillä silläkin on käyttötarkoituksensa. Pjr esimerkiksi käytti sanaa mielestäni positiivisessa mielessä puhuessaan itsestään leikilliseen sävyyn. Sana osaa olla myös siis positiivinen, mutta yleisesti ottaen vain, mikäli sitä käyttää leikillään ja kohdistaa sen mieluiten itseensä.
-
Hyvä! Juuri tätä hain. Friikki sana on vielä hyvin voimakas meidän kulttuurissamme. Haluan lisätä vielä aloitus viestiini, miksi kyselen moista. Eli teen työtä Kemin sarjakuvakeskukselle sen 25 vuotis juhlan kunniaksi. Ammattikorkeakoulu ryhmämme uudistaa Kemin sarjakuvakeskuksen internetsivuja.
Kyselen "sarjakuvafriikistä" juuri sen takia, että haluan harrastajien ja ammattilaisten reaktioita kyseiseen käsitteeseen/sanaan (vastauksianne ei kuitenkaan käytetä sivujen sisällössä, joten huoli pois ja antaa sanojen virrata).
Oma sarjakuva tuntemukseni rajoittuu lapsuusajan Aku Ankkoihin ja siksi kaipaan teidän sanaanne ;D
(ja pahoittelen kirjoitusvirheitäni, niitä kiireessä tulee useampiakin ;) )
-
Friikkejä on aina kaikki muut ::)
Tulee mieleen kuvaus asian toisesta puolesta Dupuyn ja Berberianin kirjassa Päiväkirja albumista. Se missä taksikuskin kysymys saa ne muuttumaan marsilaisiksi...
-
Ei ihan sama asia, mutta toivottavasti hyötyä:
http://members.aol.com/Lampbane/geekspeak/comicgeektest.html
Kaikki testaamaan.
-
Kyllähän siinä vähän negatiivinen vivahde on mutta hanakimmilta tuntuvat noita friikkileimajo lyövän ihmiset joiden kulttuuriharrastukset on vähäisiä ja/tai noudattelee suuren yleisön makua. Minusta henkilö joka viettää telkkarin saippuaoopperoita tai tositeeveetä katsellen saman verran aikaa kuin minä elokuvissa tai sarjakuvia lukien on todella friikki mutta niitä on niin tuhottomasti ettei kukaan pidä moista perverssiä toimintaa outona
-
Ei ihan sama asia, mutta toivottavasti hyötyä:
http://members.aol.com/Lampbane/geekspeak/comicgeektest.html
No olipas amerikkalainen... Kesken jäi.
Entäs elokuvafriikit, kirjallisuus-, runous-, postimerkki- tai taidefriikit? Voidaanko sanoa: Marcel Proust -fani, Utrillo-kiihkoilija, Shakespeare-friikki jne? "Kerään vain runokirjoja"... tai: "olen kirjallisuusfani"? :P
Timo
-
Joo ei me mitään friikkejä olla: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=3365.0
-
No höh!
Friikki on hieno sana, kuvaa vallan hyvin harrastajaa jolle harrastuksesta on tullut 'syvempi elämänsisältö' .. ;D
No joo, minusta se on vähän kuin nigga-sana, ei haittaa jos muut friikit sitä minusta käyttävät mutta tavisurpojen tulisi sitä välttää
-
No joo, minusta se on vähän kuin nigga-sana, ei haittaa jos muut friikit sitä minusta käyttävät mutta tavisurpojen tulisi sitä välttää
Tää oli kyl varsin tyhjentävästi sanottu! :D
-
No joo, minusta se on vähän kuin nigga-sana, ei haittaa jos muut friikit sitä minusta käyttävät mutta tavisurpojen tulisi sitä välttää
Friikki on friikille friikki. T. Friikki.
-
Keskittyminen sarjakuvan sijasta sarjakuvan harrastajiin on jotenkin outoa; primääristä siirrytään sekundääriin.
Sama juttu aina varsinkin mangan kohdalla. Juttunsa alussa kirjoittaja jaksaa mainita pari sanaa japanilaisesta sarjakuvasta, sitten siirrytäänkin jo otakuihin ja mangaan liittyviin ilmiöihin. Hoh hoijaa.
Miksi aina etsitään sensaatioita eikä koskaan "sarjakuvan syvintä olemusta"?
Älyllistä laiskuutta, sanon minä.
-
Olen friikki. Osan kokonaisfriikkeydestäni muodostaa sarjakuvafriikkeys.
-
En ole friikki, mutta koko koulu (n. 300 oppilasta) tuntee minut sarjakuvista ;D.
-
Minä nyt ainakin myönnän ihan realistisesti olevani a) sarjisfriikki b) elokuvafriikki ja c) kirjallisuusfriikki.
Friikki on omasta mielestäni jonkin tietyn alan - lähinnä yleensä melko "hyödyttömäksi" katsotun taiteenalan - äärimmäisen innokas harrastaja joka tietää (tai luulee tietävänsä) kyseisen alan ihmisistä, tekijöistä, tuotoksista yms. kaiken mahdollisen. Usein tämän "friikin" tietämysmäärä onkin huomattavasti suurempi kuin nk. tavallisen tallustajan. Itse näen tuon friikki-sanan käytön omalta kohdaltani aika positiivisena ja jopa kehuna ;D Turhan tiedon mestarius kullakin noista aloistani sarjikset/leffat/kirjat on jo aika vauhtia saavuttamassa itsellänikin melkoiset mittasuhteet. Tosin tiedän "friikimpiäkin"...
Toinen asia on sitten käyttää "friikkiä" ihan perinteisesti haukkumasanana mutta senkin kyllä erottaa äänenpainoista ja tilanteista kummasta on kysymys.
"Friikki" VOI tarkoittaa pelkkää ulkonäöllistä eroavaisuutta nk. kantaväestöön tai miksi sitä nyt haluaa/pitäisi kutsuakaan mutta enenevässä määrin se on käytössä edellämainitussa yhteydessä. Tietokonefriikkejäkin on olemassa - itse en niihin lukeudu kun juuri ja juuri osaan käyttää rutiiniluontoisesti mutta täällä(kin) on muutamia ihmisiä jotka varmasti tuohon(kin) kategoriaan voisi laskea.
Sanahan suorastaan ylistää kohdettaan kyseisen sillä hetkellä käytettävän etuliitteen mukaisen alan eksperttiydessä.
(oi, mikä lause tuo viimeinen)
:D
-
Luokkani tuntee minut sarjakuvafriikkeydestä...
Otan sen kohteliaisuutena.
Joonas
Sama juttu mulla :D
-
Minä olin ainoa tuntemani sarjakuvia aktiivisesti harrastava tyttö koko peruskoulun ajan. Koska olin myös poikatyttö ,niin ei monet(pojat) pitänyt sitä niinkään tuomittavana. Piikittelyä sarjakuvista sain enemmänkin tyttöjen keskuudesta. Se on jatkunut vieläkin näillekin päiville. Viime keväänä tapasin ex parhaanystäväni pitkästä aikaa ja vaihdoimmen kuulumisia. Hän: Joo.. minä opiskelen valtiotieteellisessä. Ajattelin että EU:n tehtävät olisivat minua varten. Mitäs sinä? Vieläkö luet muuten sarjakuvia?
Minä: Joo luoenhan mä ja teenkin niitä.
Hän: Ai jaa..Heh heh...(Nopea liukeneminen paikalta #eihän sarjisfriikin kanssa voi käydä järkevää keskustelua#)
En mä nyt itseäni friikkinä pidä, kunha harrastan aktiivisesti kultuuria, monipuolisesti.
Mutta se että sarjakuvien harrastaminen laskee äö:täni mukamas, harmittaa.
Mun lempinimi yläasteella oli Rouva Romaani. Mä vaan luin kirjoja, enkä örveltänyt kuten tavalliset nuoret.
-
Kyllähän sitä kirjojakin lukee parempien sarjakuvien puutteessa, romaani holahtaa viikossa ja joskus jopa kaksi. The adventures of Kavalier & Clay on just kesken...
-
Mutta onko tämä ketju nyt oikeassa osiossa?
Ei. Pitäisikö laittaa "Muut sarjakuva-aiheet" -puolelle?
Entäs onko MAD toimintasankari? ;D
Timo
-
Jospa miettisitte sitä vaikka Mad-topicin alla?
Mutta se että sarjakuvien harrastaminen laskee äö:täni mukamas, harmittaa.
Mun lempinimi yläasteella oli Rouva Romaani. Mä vaan luin kirjoja, enkä örveltänyt kuten tavalliset nuoret.
Eikös se mene pikemminkin niin että runsas lukeminen (kirjat nyt etenkin, mutta myös sarjikset) viestii pikemminkin että on vähän nörtti, joka taas viittaa pikemminkin ÄÖ:n korkeaan kuin alhaiseen tasoon. No joo, kyllähän myöhemmällä iällä sarjakuvien lukemisesta saattaa ainakin vanhemmille ihmisille tulla mieleen jotain muutakin.
Ehkä en itseäni friikiksi (tässä yhteydessä siis) suostuisi sanomaan, kulttuuriharraste tämä vain on.