Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Manga ja anime => Aiheen aloitti: Raaka - 04.02.2005 klo 19:00:30
-
Sain luetuiksi kirjastosta löytyvät 8 suomeksi julkaistua Akiran osaa. Kuinka paljon niitä oikein on - siis alkukielellä?
-
Muistaakseni Akiran tarina vei USA:ssa kuuden kirjan verran, mikä taitaa olla myös alkukielisten kirjasten määrä.
Ja yksi suomennettu albumi taisi olla n. puolet USA versiosta, joten meillä Akiran pitäisi venyä 12-osaiseksi sarjaksi.
-
Yhden lähteen mukaan Akiran pituus on 2160 sivua. Muissa lähteissä puhutaan noin 1800 sivusta ja yli 2000 sivusta. Tarkka määrä 2160 lienee oikea mutta en lähde nyt laskemaan.
Alkuperäisen julkaisun kokoa en tiedä mutta käsittääkseni se oli Young Magazinessa sarjana (vuosina 1982 - 1990 ?).
Marvelin (Epic) värijulkaisussa oli 36 lehteä.
Dark Horse on koonnut Akiran 6 osan kokoelmaksi.
Akira on erään lähteen mukaan koottu 5 osan kokoelmaksi (Alkuperäiskielellä?)
Suomessa Liken versio tullee luultavimmin olemaan tuo mainittu 12 osaa.
Olen kuullut että Otomo olisi tehnyt joitakin pieniä korjauksia Marvel julkaisua varten Akiran loppuun mutta tämä tuskin on vaikuttanut sivumäärään enkä ole tästä aivan varma.
-
Koskakohan LIKE saa yhdeksännen osan suomennettuna ulos..? :-[
-
Koskakohan LIKE saa yhdeksännen osan suomennettuna ulos..? :-[
LIKE:n omien sivujen mukaan maaliskuussa
http://www.likekustannus.fi/kirjakeko/tiedot.php?id=3251
mutta tiedä häntä...
-
843 sivua. ENTISELLÄ vauhdilla se
tekee 5 osaa. Jos tehdään vain 4 osaa, niiden pitää olla PAKSUMPIA kuin
entiset.
Kuten jo todettu nuo Dark Horsen versiot paksunevat loppua kohden. 4 osa oli "vaivaiset" hieman alle 400 sivua. Sivumäärä kasvaa sitten 5 osassa jonkin verran yli 400 sivun ja 6 osa on reilu 430 joten niistä Dark Horsen kahdesta viimeisestä tulee todellakin tuo 843 sivua. Tähän asti käsittääkseni Liken Suomennos on täysin vastannut tuota Dark Horsen kokoelmaa niin että yksi DH versio on jaettu kahdeksi Like versioksi. Jos sama meno jatkuu niin osia tulee Likeltä yhteensä 12 ja ne loput on paksumpia.
Mutta varmaan yksin Likellä tiedetään miten he ovat nuo loput numerot suunnitellut julkaisevansa. Tuleeko paksumpia numeroita vai tuleeko Liken versiosta 13 osainen.
-
Turusta löysin eräästä divarista vuosia vuosia sitten 1 ja 2 osan englanninkielisinä ja tod. halvalla! Epic comicsin painamia. Tosin niissä huonosti kontaktoidut ryppyiset muovit päällä=(. Ja samasta divarista löysin myös Epic comicsin akiran osat 36 ja 37: niissä tarina jo paljon pidemmällä. Ovat tosin vain n. 30 sivuisia. Mutta värillisiä molemmat! ihan eri meininki ku suomalaisissa mustavalkeissa!
-
sattuuko kukaan tietämään milloin Akira -sarjan loput osat julkaistaan suomessa? onhan se tehty jo loppuun...vai?
inhottavaa, kun luin taas uudetaan tuon sarjan, ja se päättyi taas kesken (vaikka oli tuo uusi osa tullut)...
...löytyykö sitä edes englanniksi kokonaan?
mä en paljoa mangasta tiedä, mutta joitakin upeita sarjoja oon löytäny... niinku akiran... kunhan pääsis vaan lukemaan sen loppuun!
-
Yhdistin aiheen varhaisempaan Akira-ketjuun. Saitkin varmaan Mari vastauksia kysymyksiisi noista ylemmistä viesteistä.
-
jep, kiitos.
en huomannutkaan, että tästä oli jo puhuttu *nolous kohtaus*
-
Eipä noita aina hoksaa. Kannattaa kokeilla ennen kysymystä hakua. Ja lukea tämä:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=2903.0
-
Oliko Akira alunperinkin erityinen hitti Japanissa, vai tuliko se kuuluisaksi siksi, että länsimaalaisuutensa vuoksi siitä tuli hitti Euroopassa ja Yhdysvalloissa?
-
Oliko Akira alunperinkin erityinen hitti Japanissa, vai tuliko se kuuluisaksi siksi, että länsimaalaisuutensa vuoksi siitä tuli hitti Euroopassa ja Yhdysvalloissa?
Erittäin kiinnostava kysymys, etenkin kuin Akira-anime-DVD:ni kannessa siteerataan yhtä arvostelua: "No Akira - no Matrix. It's that important". Eli sanotaan, ettei Matrixia olisi, ellei olisi ollut Akiraa. Jonkinlainen merkkiteos tarina siis ainakin on aikoinaan ollut.
-
Akira oli iso floppi Japanissa aikoinaan, mutta se menestyi kansainvälisesti.
http://www.answers.com/topic/history-of-anime
Despite the failure of Akira in Japan, it brought with it a much larger international fan base for anime. When shown overseas the film was a cult hit that would eventually become a symbol of the medium for the west. The domestic failure and international success of Akira, combined with the bursting of the bubble economy and Osamu Tezuka's death in 1989, brought a close to the era.
-
Tuossa Lurkerin linkissä puhuttaneen nimenomaan anime-versiosta. Sarjakuvan suosiosta japanin maassa ei ole mitään tietoa.
-
Akira on mielestäni aika mielenkiintoinen sarja. Luin suomenkielisia osia 2-8 kesälomalla. Ensimmäistä en ole vielä löytänyt ja niitä suomennetaan vielä?
Oho,luulin että se oli lopetettu. Hyvä uutinen :)
-
Noh, se 9. osa on taas roikkunut vuoden pari ja julkaisupäivämäärä vain karannut edellä. :-\ Toivottavasti se sieltä joskus tulee.
-
Tuossa Lurkerin linkissä puhuttaneen nimenomaan anime-versiosta. Sarjakuvan suosiosta japanin maassa ei ole mitään tietoa.
Ainakin riittävän suosittu, että sitä julkaistiin kokoomakirjoina ja siitä tehtiin leffa kesken sarjan. Nämä asiat kertovat ainakin jotakin mangan suosiosta.
-
Noh, se 9. osa on taas roikkunut vuoden pari ja julkaisupäivämäärä vain karannut edellä. :-\ Toivottavasti se sieltä joskus tulee.
Vasta pari vuotta mennyt, kun viime osia odoteltiin viisi vuotta. Mikähän se Likellä nykyisin maksaa. Buddy Bradleyn Vihan jatkokin tippui vasta 9 vuoden odottelun jälkeen...
No, ainakin Akiraan on jatkoa tulossa, eli kesken sitä ei olla jättämässä. Ketuttaa vaan kuulemani huhu, että tulevat osat olisivat pienemmässä koossa. Sin City -tyyliin. :'(
-
Akirat on palanneet Liken julkaisulistalle. 9 ja 10 näyttäisi olevan tulossa ensi vuonna. Tätä odotin heti kun kuulin Liken myynnistä, mutta en uskaltanut edes Kvaakissa pihahtaa. Enkä kyllä vieläkään usko että ne ilmestyy ennen kuin niitä kädessä pidän.
Myös vanhoista jaksoista olis tulossa uusintapainokset, mikä voisi viitata tuohon Petterin mainitsemaan huhuun, että uudet Akirat julkaistaisiin pienemmässä koossa. Eli samalla tavalla kuin Sin Cityt. Toivottavasti paperi ainakin on laadukkaampaa kuin SC:ssä. Jos näin käy, niin ne jotka ostivat ja näin tukivat Akiran julkaisua alusta saakka ja haluaisivat yhteneväisen samankokoisista kirjasista koostuvan Akira-kokoelman, tulevat petetyiksi.
-
Jos edelliset osat julkaistaan uudestaan, niin toivottavasti niissä on mukana joidenkin tarinoiden alkusivujen värit. En tarkoita Epicin uudelleenvärityksiä, vaan niitä värisivuja, jotka olivat alkuperäisessä lehtijulkaisussakin mukana ja myös Dark Horsen julkaisussa.
-
Olen kerännyt suomennetut Akirat ensimmäisen osan ilmestymisvuodesta lähtien. Voitte uskoa, että julkaisukoon pienentäminen alkaa kutittaa hermoja. Ensin Like kiduttaa Akiran armotonta fanittajaa liki viidentoista vuoden odotuksella päästä osaan kahdeksan ja sitten ne menevät ja muuttavat koko- ja kansityylit.
Tässä alkaa uskoa, että on maksanut maltaita sarjakuvasta, jota ei viedä kunnialla päätökseen. Tähän mennessä Liken julkaisutoiminta on ollut laadukasta, mutta hidasta. Nyt ne aikovat tehdä siitä surkea laatuista ja hidasta.
Jos ne vielä veloittavat 18 euroa per osa tästä halpapainatusjatkosta, jää sarja suomenkielisenä kaupan hyllylle.
Tosin se on sen verran hieno sarja, että turhaa uhoa tästäkin viestistä auttamatta tulee...ensi vuoden puolella, kun en jaksa uskoa, ettei kärsivällisiä pistettäisi odottamaan hieman lisää.
-
Enolevanha, enolevanha, näköni pelaa edelleen kiitettävästi, mutten hittovie sulata sitä, miten nykyihmiset pakotetaan tihrustamaan. Enää ei näemmä riitä, että on pakko tihrustaa monitoreista esim. foorumeilla vieraillessa tai ohjelmia käytettäessä parin pikselin mittaisia vetolaatikoita ja buttoneita, joihin sitten yritetään tähdätä silmät sirrittäen, kunnes kursori muuttuu. Nyt sarjakuvistakin tehdään näemmä miniatyyrejä, joita pitää mikroskoopilla lukea. Ollapa Krazykat-aikakausi, ja A2-koko!
Ärsyttää myös se, ettei asiasta todennäköisesti voi reklamoida kelleen, kun kuitenkin saa ns. haistapaskavastauksen tyyliin "Joo, tämä on sarjakuvan tekijöiden vaatimus tyyliin Sin City, ei ole pakko ostaa". Joo joo!
Postimerkin kokoisen Akiran tulen jättämään kaupan hyllyyn. Mutta huutavan ääni hukkuu korpeen, kun te miljoonat mangafanit ostatte sen kuitenkin.
-
on pakko tihrustaa monitoreista esim. foorumeilla vieraillessa
Jos käytössä on rullahiiri, niin voi yrittää pyörittää sitä rullaa samalla kun painaa CTRL-nappulaa. Sen pitäisi muuttaa tekstin kokoa. Kokeilu ei maksa mitään.
Hitto, taitaa olla jo kolmas viestini manga-alueelle. Pääni taitaa pehmetä lopullisesti..
Jaa Akira? Kyllähän tuota tuli kirjastosta lainattua aikoinaan, mutta kun löysi sarjan seuraavan albumin oli jo unohtanut mitä siinä edellisellä kerralla tapahtui. Eikä tuo nyt kuitenkaan mielestäni kovinkaan kaksinen sarja ole. Ensimmäisissä albumeissa tuntui olevan vielä jotakin imua, mutta sitten se lässähti lopullisesti eikä sitä enää jaksanut seurata. Manga oli ja on yhä aika vieras sarjakuvamuoto minulle, joten Akiraa aloin lukemaan ihan kuriositeettina, enkä koskaan oikein päässyt kunnolla sisään sarjaan tai sen maailmaan.
-
ttt:n kommentin voin allekirjoittaa myös omalta osaltani.
Suomennettu Akira olisi ansainnut tulla julkaistuksi yhdenmukaisena loppuun saakka. Nyt tässä on hieman huijatuksi tullut olo. :(
-
Jos käytössä on rullahiiri, niin voi yrittää pyörittää sitä rullaa samalla kun painaa CTRL-nappulaa. Sen pitäisi muuttaa tekstin kokoa. Kokeilu ei maksa mitään.
Firefoxilla tuo onnistuu pitämällä CTRL pohjassa ja painamalla plussaa/miinusta.
-
ttt:n kommentin voin allekirjoittaa myös omalta osaltani.
Suomennettu Akira olisi ansainnut tulla julkaistuksi yhdenmukaisena loppuun saakka. Nyt tässä on hieman huijatuksi tullut olo. :(
Omassa kokoelmassani ovat kaikki LIKEn julkaisemat Akirat ja sitten englanninkielisinä loput, kun kyllästyin odottamaan. Ne englanninkieliset ovat sivukooltaan ainakin suht saman kokoisia kuin nuo LIKEn painoksetkin, mutta paksumpia.
Jos nyt täydentäisin suomalaisen kokoelmani, niin olisi oudon oloista, että kokoelman edelleen näyttäisi yhtä puoliveriseltä hyllyssä kuin mitä se näyttää nykyisin, ellei jopa enemmän.
-
Omassa kokoelmassani ovat kaikki LIKEn julkaisemat Akirat ja sitten englanninkielisinä loput, kun kyllästyin odottamaan. Ne englanninkieliset ovat sivukooltaan ainakin suht saman kokoisia kuin nuo LIKEn painoksetkin, mutta paksumpia.
Minä tein saman tempun. Lisäksi tuo on helppoa, kun yksi Dark Horsen Akira sisältää kaksi Liken Akiraa. Omistan siis Liken Akirat 1-6 ja Dark Horsen Akirat 4-6, joten sivuakaan tarinaa ei jäänyt minulta väliin.
EDIT: Siis DH 4-6 piti kirjoittamani jo alunperin.
-
Omassa kokoelmassani ovat kaikki LIKEn julkaisemat Akirat ja sitten englanninkielisinä loput, kun kyllästyin odottamaan.
Luupäiden kanssa malttoi odottaa, Sin Citystä en jaksa niin paljoa välittää, mutta tää jo jurppii. Taidan tehdä samoin kuin Sininen Tiikeri...
:(
-P.
-
Omassa hyllyssäni ovat Liken Akirat 1-8, eli kaikki jo painetut ja niiden perään Dark Horsen 4-6. Suht saman kokoisia ovat, joten tuo on siedettävämmän näköistä kuin jos perässä olisi B5-kokoisia "pokkareita".
Kauan olen odottanut Liken julkaisevan numeroa 9. Jo numero 8 erottuu hiukan sarjasta, mutta ei kuitenkaan törkeästi. Jos tuo 9 on tuommoinen pokkari, niin voi olla, että ostaminen jää.
Anime on kuitenkin toistaiseksi se kirjallisuus, jota mieluusti ostan suomeksi. Näin ainakin, kunnes japanin kielen taitoni on riittävä alkukielisiin. Jenkkituotoksiin taitoni jo riittää, joten Sin Cityä tulen ostamaan alkukielisenä.
-
Omassa hyllyssäni ovat Liken Akirat 1-8, eli kaikki jo painetut ja niiden perään Dark Horsen 4-6.
Eli ilmeisesti olis riittänyt sarjan kannalta, jos olis vaan Dark Horsen 5-6?
-P.
-
Eli ilmeisesti olis riittänyt sarjan kannalta, jos olis vaan Dark Horsen 5-6?
Kyllä. DH 1 = Like 1-2, DH 2 = Like 3-4 jne.
-
Herramunjee miltä nuo uudet Akirat näyttää! Kansissa pelkkä viivapiirros ja kaksiväripainatus (vai onko tuo yksiväripainatus värilliselle paperille?) Kansien väliin en uskaltanu edes vilkaista. Rumia rumia rumia!
Mikä näiden tarkoituksena on? Saattaa sarja väkisin loppuun ulkoasusta piittaamatta? Mutta miksi vanhoista on sitten otettu samaan syssyyn uusintapainokset?
-
Minun on kyllä pakko myöntää, että pidän uusintapainosten ulkoasusta. Yksivärisyys on rohkea valinta ja korostaa mukavasti taiteilijan kynänjälkeä. Ei vanhassa painoksessakaan mitään vikaa ole, mutta nyt kirjojen huomaa ehkä selvemmin kuuluvan samaan sarjaan. Selailin nopeasti kirjakaupassa myös sisältöä, eikä pienempi koko tuntunut häiritsevän - sopivatpahan nyt ainakin paremmin muiden pokkarien joukkoon, eikä hintakaan ole paha - 10 euroa lärpäkkeeltä ainakin Suomalaisessa. Saatanpa alkaa kerätä sarjaa uudispainoksena alusta asti, kun olen tähän mennessä vain lainannut satunnaisia osia kirjastosta.
Toivottavasti Like nyt saisi sarjan kunnialla päätökseen, eikä jättäisi viimeisiä osia julkaisematta.
-
Herramunjee miltä nuo uudet Akirat näyttää! Kansissa pelkkä viivapiirros ja kaksiväripainatus (vai onko tuo yksiväripainatus värilliselle paperille?)
Kaksiväripainatus se on. Liken logo kun on kuitenkin mustavalkoinen. Jännä ratkaisu kuitenkin.
-
Ulkoasu on uskomattoman ruma. Miksi ne näin sen tekivät?? En kyllä ainakaan uutena osta ...kele.
-
Menee addressiuden puolelle tämä vuodattelu, mutta pakko tarttua tähän jatkumoon. En perkele ostanut edes 9,90 eurolla. Rumuus lie koulukuntakysymys, mutta koko! Pieniä pieniä pieniä! Miksi miksi miksi! Jossain vaiheessa kustantaja tietenkin notta seli seli seli ei meidän tätä pakko ole julkaista, ja siihen kuluttaja vaan tyynesti boiko boiko boiko, voin rahat ulkomaillekin kylvää.
Onko nyt joku paperikriisi hä! On totta, että koko ajan kuolee lapsia ja maa järisee, ja saa mennä irakiin tai pohjoisKoreaan, jos murheet ovat tätä luokkaa, mutta silti on invan näköistä, kun nyt jo sin cityt näyttävät hyllyllä New Yorkin silhuetilta, kun joka toinen kirja on normaali ja joka toinen post-it -vihko, ja nyt vielä akirat päälle, ihan kauheeta tää länsimaisen kuluttajan arki, jojoon meen tätämenoa.
-
Menee addressiuden puolelle tämä vuodattelu, mutta pakko tarttua tähän jatkumoon. En perkele ostanut edes 9,90 eurolla. Rumuus lie koulukuntakysymys, mutta koko! Pieniä pieniä pieniä! Miksi miksi miksi! Jossain vaiheessa kustantaja tietenkin notta seli seli seli ei meidän tätä pakko ole julkaista, ja siihen kuluttaja vaan tyynesti boiko boiko boiko, voin rahat ulkomaillekin kylvää.
Onko nyt joku paperikriisi hä! On totta, että koko ajan kuolee lapsia ja maa järisee, ja saa mennä irakiin tai pohjoisKoreaan, jos murheet ovat tätä luokkaa, mutta silti on invan näköistä, kun nyt jo sin cityt näyttävät hyllyllä New Yorkin silhuetilta, kun joka toinen kirja on normaali ja joka toinen post-it -vihko, ja nyt vielä akirat päälle, ihan kauheeta tää länsimaisen kuluttajan arki, jojoon meen tätämenoa.
seko seko seko! ;D
-
Herramunjee! Kirjankaupassa yhtäkkiä edessä oli hylly täynnä Akiraa. Sen siitä saa, kun ei lue Kvaakin keskusteluita.
Otin kymppikirjan käteeni ja selailin.
Täällä jo puututtiin koon muuttamiseen ja kansiin, mutta ei minulla oikeastaan ole niistä sanottavaa. Joten saanen minä sitten luvan kohdistaa kommenttini niiden kansien väliin:
EI HYVÄ LUOJA!!! :o
Sivut on harmaasävyskannattu 300 dpi:llä (tai vielä pienemmällä). Eli joka ainoa piirrosviiva on rasteroitunut silminnähtävän amatöörimäiseksi pikselimössöksi. Kuvissa käytetyt rasterit ovat tietysti menneet aivan solmuun, niistä muodostuu semmoista 60-luvun op-art tyyppistä skottiruutukuviota.
TODELLA ALA-ARVOISTA JÄLKEÄ!!
Ei, ei, ei... kun Suomessa kerran tehdään niin vähän sarjakuvia, mikä ihmeen järki siinä sitten on, että niitä vähiä tehdään näin luvattoman huonosti?!!
Apeaksi vetää sarjakuvaharrastajan, tämmöinen.
-
Ei, ei, ei... kun Suomessa kerran tehdään niin vähän sarjakuvia, mikä ihmeen järki siinä sitten on, että niitä vähiä tehdään näin luvattoman huonosti?!!
Yrittäisivätköhän Likellä saada noille kilpailukykyistä hintaa muuhun suomennetun mangaan verrattuna?
Hyvää ei saa halvalla tai ainakaan nopeasti.
-
Painojäljen heikko laatu yllätti, hemmetti soikoon Like tai kuka sen sitten on sanellutkin. Pyrin yleensä tukemaan suomennettua sarjakuvaa, ostin ekan osan kokeilumielessä, voi olla että jatkossa tuen muunkielisiä painoksia.
-
Pitihän ne kaksi uutta osaa ostaa. En yksinkertaisesti voinut jättää niitä hyllyyn, pitäähän elämässä olla ikuisuusprojekteja.
Koko ei ollut muuttunut aivan niin radikaalisti kuin olin pelännyt. Olisivat menneet pilaamaan Akirassa olevat yksityiskohtaiset taustat, jos olisivat painaneet Dragon Ballin viitoittamalla minikoolle, jolle Aku Ankan taskukirjatkin nauravat, eli hyvä näin, vaikkakaan en ollut aivan tyytyväinenkään.
Rasteroinnista en juuri löytänyt tökeröyksiä, mutta se, että Akirat on käännetty alkuperäisten sivujen peilikuviksi nauratti hiukan kun yksi solttu piteli sydäntään väärältä puolelta ja melkein kaikki henkilöt ovat vasenkätisiä.
Kyllä tämä julkaisuasun pilaamisen jälkeenkin on vaan parasta japanilaista sarjakuvaa suomeksi. Kunhan Like ei enää vitkuttelisi sen jatkon kanssa.
-
Eipä Like vitkutellut, viimeinen osa (12.) kapsahti kauppoihin.
Ja herramunjee! Numberoon 11. on täräytetty 5 värillistä sivua! Hienoa, joskin outoa. Ei voi puhua järjestelmällisyydestä jos yhdessä pokkarissa on värisivuja ja lopuissa ei.
-
Ja herramunjee! Numberoon 11. on täräytetty 5 värillistä sivua! Hienoa, joskin outoa.
Ei voi puhua järjestelmällisyydestä jos yhdessä pokkarissa on värisivuja ja lopuissa ei.
Oliskovatkohan semmoiset sivut, mitkä ovat olleet alkuperäisessä japaniversiossakin värisivuja.
Niitä oli siellä vissiin muutamia sekaan ripoteltuna.
Uusien kansista olen kyllä pitänyt, oikein kivannäköinen ratkaisu.
Sisälle en ole kurkannut, ei ostopainetta kun amerikankieliset ovat jo 10 vuotta hyllyssä nököttäneet.
-
Oliskovatkohan semmoiset sivut, mitkä ovat olleet alkuperäisessä japaniversiossakin värisivuja.
Niitä oli siellä vissiin muutamia sekaan ripoteltuna.
Kuten Dark Horsen numeroissa, jokaisen numeron (joita on siis yhteensä kuusi) alussa on muutama värisivu. Liken numero 11 on ilmeisesti kuudennen Dark Horse -numeron alku, joten siinä värisivujen pitäisikin olla.
Like varmaankin tahtoi tämän julkaisusavotan loppuun saattaessaan järjestää lukijoille jotain spesiaalia, toki värisivut olisivat olleet paikallaan aiemmissakin numeroissa.
-
Minulla olisi amörikkalaista väri-Akiraa nrot 25 ja 26 (Epicin kustantamat). Muistin asian tämän ketjun nojalta, ne tuli ostettua joskus vuonna peruna enkä itse ole koskaan Akiran lumoihin joutunut. Jos nämä jonkun keräilypulaa helpottavat niin myyn mielelläni pois. Hyväkuntoisiakin vielä ovat vähäisen lukemisen vuoksi!
Yritin vielä eilen lukea niitä, mutta kun ei nappaa niin ei nappaa, ihmettelin vielä itseäni miksi ei, koska onhan ne varmasti monen mielestä ihanmahtavanparasta.
-
Mä näin divarissa Jenkki-Akiran joka oli kokonaan värillinen, mutta en muista mikä numero. Saattoi olla suominumeroinnissa 9-10 tiimoilta.
Hesari muuten uutisoi että Akira on maailman suosituin manga, mutta taisi toimittaja pistää omista pusseistaan...
Yritin vielä eilen lukea niitä, mutta kun ei nappaa niin ei nappaa, ihmettelin vielä itseäni miksi ei, koska onhan ne varmasti monen mielestä ihanmahtavanparasta.
Olihan se aivan mahtavaa, niin kuin Pohjois-Korean hallitus kansalaisten mielestä, kun ei muusta tiedä. Näin jälkeenpäin väkivaltaista, itseään toistavaa ja seksististä poikamangaa.
-
Olihan se aivan mahtavaa, niin kuin Pohjois-Korean hallitus kansalaisten mielestä, kun ei muusta tiedä. Näin jälkeenpäin väkivaltaista, itseään toistavaa ja seksististä poikamangaa.
Näin helpottunut en ole ollutkaan sen jälkeen kun huomasin, että on muitakin ihmisiä joiden mielestä Frendit on huono sarja. :)
-
Minä taasen monen vuoden karsastamisen jäikeen sain itseni vihdoinkin aloittamaan Akiran. Tuli sitten kahlattua putkeen vissiin 7:n osaan asti. Enimmäkseen jäin ihailemaan upeita taustoja. Mitä mieleen on jäänyt, niin on ollut aika venytettyä juonta ja yltiö dramaattisuudessaan välillä naurettava sarjakuvat. Kyllä mä tän luen loppuun. Sen verran haluan teitää mitä tapahtuu.
-
En tiedä tarkalleen mutta on niitä ainakin 2000 sivun verran. :D
-
Minusta värillinen Akira oli paljon hienompi kuin suomennettu.
Itse olen visusti eri mieltä. Hiusviivat katoavat kyllä väriversiossa.
Sen sijaan itse tarina, nyt kun viimein sain sen luetuksi, oli kyllä melkoisen pitkitetty ja höttöinen. Vähintään puolet pois ja oltaisiin kohtuudessa. Sarjan parhaat jaksot sijoittuvat alkupuoliskolle.
Itse asiassa animaatio oli riittävän kompakti ja kertoi kaiken tarpeellisen. Otomon teoksista Domu on paljon parempi kokonaisuutena.
-
Itse asiassa animaatio oli riittävän kompakti ja kertoi kaiken tarpeellisen.
Mukava kuulla etten ole yksin tätä mieltä.
-
Huomasin, että tässä ketjussa keskustellaan yllättävän vähän itse tarinasta, sisällöstä. No, ei tuota ole kokonaisuudessaan ollut saatavanakaan kovin pitkää aikaa. Vaan miten nyt, kun moni meistä on kuitenkin ostanut huonopainojälkiset puuttuvat osat Suomalaisen loppuryssinnästä 3-5 eurolla (kröhöm)?
*SPOILAILEE *
Sain eilen sitten koko urakan päätökseen, vaikka tuhnuisen viivan tihrustus aiheuttikin paikka paikoin puolihumalaista oloa.
Nomitäpä. Eiköhän tämä nyt ainakin teknisenä suoritteena ole ihan perfetto. Otomon avustajien määrä ja heidän eri toimenkuvansa olisi kiva tietää. Mutta aikaan on saatu kyllä uskomattoman taakia / tuinevaa / messevää lopunajan menoa. Sydän pieree verta, kun ei kaikkia yksityiskohtia vain jaksa nähdä. Sarjakuvakerronnallisesti saaga on yllättävänkin vaativa kaikkine leikkauksineen: ei näitä kovin väsyneenä kannata pläräillä, ja sarjakuvan kielen alkeet pitää osata.
Näppärästihän tuo tarinakin on rakennettu. Homman suuruus nokittuu alati, hahmot onnistuvat olemaan mielenkiintoisia. Aina vaan tapahtumat luisuvat huonompaan ja huonompaan, ja puolivälin suuri käänne on herkullinen.
Itseäin häiritsevät tekijät lienevät ovat noita japanilaissarjakuvan konventioita: Otomo tinkii tinkimättömyydestä, eikä malta päästää henkilöitään pois päiviltä, vaikka maapallo suurinpiirtein räjähtää ympärillä. Välillä joku meinaa kuolla, mutta sitten hän ilmaantuukin taas jonkin space-selityksen (tai sitten ei) kera.
Noita moottoripyöräilyjä ja ääliöremuamisia olisi tosiaan voinut karsia, mutta pätevätkö tämmöiseen jättieepokseen sittenkään mitkään tiivistämisen lait?
Viimeisen osan lukemista ennen iski huolestuminen: mitä jos tämä loppuukin johonkin äärimmäiseen epätyydyttävään, kosmiseen universuminsyleilyyn? Onneksi ei sentään näin käynyt, mutten silti perustanut viimeisestä kohtauksesta. Lopun käsitin wrap-around -tyyppisenä loppuna, eli alustahan siinä taas lähdettiin, kiitti vaan: ko. lopetus on mielestäni ollut jo kauan halpahintainen, vanhennut. Sellainen ei palkitse lukijaa, joka on jaksanut ihastella siihen saakka yli 2000 sivua. Ehkäpä sitä odotti myös jonkinlaista kasvukertomusta / draaman kaarta. Lopussa toilailivat tismalleen samat kusipäät kuin alussakin.
Mutta onhan tämä siis hieno. Kun viihdemangasta puhutaan, niin eiköhän tämä kaikesta huolimatta ole se, johon verrataan. Uudelleenlukuarvo? Pahoin kyllä pelkään, että ei kovin suuri...
-
Akira nyt kuitenkin kaikkine puutteineenkin oli se joka hakkasi mangan länsimaiden tietoisuuteen.
Animesta puhumattakaan.
Mutta onneksi saamme nauttia Warner brosin versioista Akirasta (http://www.variety.com/article/VR1117981194.html?categoryid=13&cs=1)!
Luit oikein. Kaksi näyteltyä elokuvaa. Akirasta.
Okei, Otomo on itse tuottajana, mutta silti. Oi aikoja oi tapoja.
-
Akira nyt kuitenkin kaikkine puutteineenkin oli se joka hakkasi mangan länsimaiden tietoisuuteen.
Nimmenommaan!
Ja sama myös animessa.
Muistan edelleen kuinka kovaa kolahti kun intissa tuon ekoja luki 80-luvun lopussa ja oli vaan niin paljon hienompaa kuin aiemmat mangat!
Ja jokunen vuosi myöhemmin piti lähteä Tampereelle johollekin rupiselle leffafestarille jossa leffa näytettiin. Valitettavasti videotykillä ainamoisena pikselimössänä, mutta tulipa nähtyä.
-
Akira elokuvia olisi siis (tällä hetkellä)ohjaamassa irlantilainen Ruairi Robinson (http://www.ruairirobinson.com/main.htm).
Robinsonin lyhytelokuva Silent city (http://www.youtube.com/watch?v=_MfNyfwwfV4) antaa ymmärtää että Akiran Tokiokin voi onnistua.
-
Akira-elokuva ei olekaan hengetön (http://www.collider.com/2009/09/07/exclusive-akira-movie-update/)
Käsikirjoittajatiimi on aika hyvä, mutta sovitettava materiaali on niin laaja ja suoraan sanottuna, vaikka anime on yhä klassikko ei se kykene näyttämään kuin pienen osan mangan monipolvisesta visiosta.
-
unohtakaa aikaisemmat pari kommenttiani mikäli seuraava osoittautuu todeksi.
Ei, ei se että Hughesin veljekset ohjaisivat vaan että pääosaa näyttelee...Zac Efron?
Oikeasti?
Ilman muutamaa Go-go-kittyä en edes tietäisi Zac Efronia(tai poikabändien kuten NKOTB lauluja...huokaus...) mutta siis nyt herää kysymys onko ihan tiedostettu mistä Akira kertoo? Manga tai Anime.
linkki First-showing.netiin (http://www.firstshowing.net/2010/11/05/zac-efron-offered-a-lead-role-in-warner-bros-live-action-akira/)
Totta, myös Johnny Depp ja Leonardo DiCaprio olivat söpöpoikia alunperin joista sukeutui näyttelijöitä mutta kaltaiselleni jäärälle tämä on paha isku päin kasvoja.
Toisaalta Efron on myös Snabba Cashin(Helppoa Rahaa) jenkkielokuvaversioissa, mikä voi olla ns. Brad Pitt-yritys tehdä pesäeroa tyttöjen kuolaamasta tyypistä vain näihin toiminta ja vakaviin rooleihin.
Ei kyllä sekään uutinen saanut pomppimaan riemusta.
Japanilaisessa populaarikulttuurissa hiroshiman ja nagasakin varjo, oma menneisyys ja tradition ja teknologian törmäyskurssi ovat rakentaneet uusia outoja visiota jotka käsittelevät humanismia niin hyvässä kuin pahassa.
Jotenkin nyt on olo että elokuva keskittyy tehosteisiin ja rytinään henkilö-jaz yhteiskuntakuvauksen kustannuksella.
Akiran kaltaisia mangoja on ikävä kiparitarjonnassa.
-
öh, taidan lopettaa Akiran näytellyn elokuvaversion seuraamisen: sattuu päähän ja tulee ikäviä Dragonball takaumia...
Morgan Freeman hakee Everstiksi? (http://www.bloody-disgusting.com/news/22341)
Zac Efron ja Morgan Freeman? ovathan he ehkä ehdoimmin japanilaisen oloisia ikinä...
tuo Bloody Disgustingin linkki hieman masentaa vaika Freeman on paitsi ansioitunut näyttelijä myös useamman sarjakuvaelokuvan veteraani.
Onneksi manga ja anime säilyttävät teränsä vaikka näytellystä tulisi mitä.
-
Zac Efron ja Morgan Freeman? ovathan he ehkä ehdoimmin japanilaisen oloisia ikinä...
Mutta mitä japanilaiset ameriikoissa oikein tekisivät?
Kunnon ameriikanpoikia pitää olla!
Eihän tuo jenkkiversio vaan voi sijoittua muualle kuin tuonne rapakon taa, nykymaailman keskipisteeseen, vai?
-
Mutta mitä japanilaiset ameriikoissa oikein tekisivät?
Kunnon ameriikanpoikia pitää olla!
Eihän tuo jenkkiversio vaan voi sijoittua muualle kuin tuonne rapakon taa, nykymaailman keskipisteeseen, vai?
Niinhän tuolla Curtvilen linkissä
Warner brosin versioista Akirasta (http://www.variety.com/article/VR1117981194.html?categoryid=13&cs=1)!
taidetaan sanoa että:
The story takes place in New Manhattan, a metropolis that was rebuilt after being destroyed 31 years earlier.
Muttatotajoo. Akirasta noin muuten, sen loppu oli vähän pettymys. Samasta syystä kuin joku muukin sanoi, olis voinut toivoa että ne hahmot olis kasvaneet vähän enempi siinä matkan varrella. Kaipa toi leffa kuitenkin pitää lähtökohtaisesti olla valmis katsoa, elleivät nyt sitten tee ilmiselvää kalkkunaa.
-
Katsuhiro Otomo on voittanut Angoulemen-festivaalien grand prixin. Tässä lyhyt video, jossa kiittää palkinnosta: youtu.be/qRu112Arjwo
Nyt jäämme jännäämään, saapuuko Otomo itse ensi vuonna festareille ison näyttelyn kera. On kyllä vieraillut siellä myös aiemmin, joskus n. kymmenen vuotta sitten.
-
Katsuhiro Otomo on voittanut Angoulemen-festivaalien grand prixin. Tässä lyhyt video, jossa kiittää palkinnosta: youtu.be/qRu112Arjwo
Harmi kun en osaa japania enkä ranskaa, kun kiinnosti tietää, mitä ,ies tuossa videossa sanoo.
-
Harmi kun en osaa japania enkä ranskaa, kun kiinnosti tietää, mitä ,ies tuossa videossa sanoo.
Sanoo peruskiitokset ja sanoo olleensa palkinnosta hyvin yllättynyt, koska ei ole viime aikoina tehnyt sarjakuvia. Mutta sanoo, että hänelle merkitsee erityisen paljon, että palkinto tulee Ranskasta, sillä ranskalaiseen sarjakuvaan tutustuminen oli hänelle "silmiä avaava" kokemus. (Ja japania osaavat voivat varmistaa, mutta kuulostaa siltä, että hän käyttää eurooppalaisesta sarjakuvasta erillistä, ranskasta johdettua termiä, "bando-dessinu" tai jotain sinnepäin...) ;-)
-
Akira elokuva ei olekaan kuollut.
Etenee puikoissaan Taika Waititi kun on saanut 18,5miljoonaa taalaa verohelpotuksia Kalifornialta
lähde variety (https://variety.com/2019/film/news/leonardo-dicaprio-akira-california-tax-credit-allocated-1203177829/)
Thor Ragnarokin suosio ohjaajalta auttanee Alita Battle Angelin ja Ghost In Shellin lanattua tietä tälle.
-
Akiran valkopesty jenkkiräpellys on nyt pantu hyllylle "indefinitely", mikä on tietenkin hyvä asia. Virallinen selitys on Taika Waititin aikataulukiireet, mutta ehkäpä todellisuudessa Ghost in the Shellin ja Alitan megalomaaniset epäonnistumiset saivat studiopomot oivaltamaan, että kukaan ei todellakaan kaipaa tällaista paskaa.
https://variety.com/2019/film/news/akira-production-on-hold-warner-bros-1203267719/
-
Minä tein saman tempun. Lisäksi tuo on helppoa, kun yksi Dark Horsen Akira sisältää kaksi Liken Akiraa. Omistan siis Liken Akirat 1-6 ja Dark Horsen Akirat 4-6, joten sivuakaan tarinaa ei jäänyt minulta väliin.
Akira oli pakko lukea uudestaan ennen kuin luovuin omistamistani kappaleista.
Oli hupaisaa verrata omaa lukukokemustani vuosien takaa. Koetin aikanaan lukea tarinaa ahmien jokaista yksityiskohtaa viivoineen, ja ähkyhän sellaisessa tulee. Tätä pitää lukea nopeasti aivan kuten mangaa ylipäätänsä ja erityisesti elokuvaa, eli annetaan vain viedä mukanaan.
Onhan tämä niin ajatellen tosiaan kuin jokin suur-/katastrofielokuva ajalta, jolloin elokuvat vielä eivät erikoistehosteineen pystyneet samaan.
Hieman siinä lopetuksen alla oli samaa ainaista yhdentekevyyttä, jota kaikki moittivat, mutta onhan tämä aivan huikea paukku. Omalla tavallaan näin myöhemmällä iällä se katastrofin jälkeinen nihilistisyys menee paremmin alas, ja ensimmäinen puoliskohan tässä sarjassa on magiaa. Hassusti tällä on aika korkea uudelleenlukuarvo, koska monet yksityiskohdat tuppaavat unohtua parin tuhannen sivun aikana. Huikeaa, kerta kaikkiaan.
-
Mulla taas on Akiran alku (brittiläisen?) Mandarinin väritettynä jöötinä. Siinä ei taida lukea sisältääkö kaksi vai kolme osaa. Sitten on liken varhaisempaa laitosta osat 5, 6 ja 7. Olen sitä koettanut silloin tällöin keräillä, mutta huonolla menestyksellä. Ne Liken myöhemmät, joissa on yksivärinen kansi, on aika masentavan näköisiä. Olisi kannattanut alun perin hankkia vaan joku kunnollinen englanninkielinen setti.
-
Mulla on kanssa tuo Mandarin-versio ekasta osasta, joka sisältää liken albumit 1-2. Sitten oli kauan uupelossa Liken osat 3-4, mutta ostin sitten jo uutena ne isokokoiset Liken versiot 5-8. Kun sitten se loppusarja pieneni, niin hankin loput Dark Horsen versiot ja ihan olen tyytyväinen. Tuossa ne kököttävät tyytyväisinä hyllyssä ja sisältävät täydellisen Finglish-kokonaisuuden.
-
Mulla on kanssa tuo Mandarin-versio ekasta osasta, joka sisältää liken albumit 1-2. Sitten oli kauan uupelossa Liken osat 3-4, mutta ostin sitten jo uutena ne isokokoiset Liken versiot 5-8. Kun sitten se loppusarja pieneni, niin hankin loput Dark Horsen versiot ja ihan olen tyytyväinen. Tuossa ne kököttävät tyytyväisinä hyllyssä ja sisältävät täydellisen Finglish-kokonaisuuden.
Kiitos vinkistä. Täytyy kattella jos hankkis täydennystä Dark Horsena. ;)