Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Toimintasarjakuvat => : TOSA 29.04.2005 klo 10:54:38

: Tumac
: TOSA 29.04.2005 klo 10:54:38

Hei! Tietääkö kukaan kuinka monta Tumac lehteä ilmestyi 70- 80-lukujen vaihteessa? Tumac 6/80 takakannessa ilmoitetaan että numero oli toiseksi viimeinen ja seuraava numero 6/80?? on viimeinen? Onko tietoa mikä oikeasti oli se viimeinen numero.

: Re: Tumac
: Petteri Oja 30.04.2005 klo 12:39:37

Pöyhösen hinnasto kertoo että Tumacia ilmestyi 12 numeroa vuonna 1980. Aarnisalon hinnasto olisi luotettavampi, joten jos jollakulla on se käsillä voisi vielä tarkistaa siitä.

: Re: Tumac
: M.Leppälä 30.04.2005 klo 14:02:33

Itselläni oli aikoinaan myös täydellinen Tumac-kokoelma, mutta myin sen muun kokoelmani yhteydessä pois. Tarkistin ilmestyneiden numeroiden määrän vanhoista luetteloistani ja asia on todella niin, että vuonna 1980 ilmestyi vain kuusi numeroa, joten 6/1980 on viimeinen numero.

: Re: Tumac
: xml 30.04.2005 klo 15:55:59

: Petteri Oja  30.04.2005 klo 12:39:37

Pöyhösen hinnasto kertoo että Tumacia ilmestyi 12 numeroa vuonna 1980. Aarnisalon hinnasto olisi luotettavampi, joten jos jollakulla on se käsillä voisi vielä tarkistaa siitä.

Pöyhösen hinnasto 2001-2003 kertoo kyllä, että sekä vuonna 1978 että 1979 12 numeroa ja vuonna 1980 6 numeroa. Numerot 6/78 ja 8/79 sisältävät julisteen. Lisäksi on vielä vuosikirjat 1979: "Kullanhuuhtojat" ja 1980: "Sissipartio".

Aarnisalon hinnastossa 2000 on samat määrät lehtiä, mutta ei mainintaa julisteista.

: Re: Tumac
: Petteri Oja 30.04.2005 klo 16:09:28

Mun hinnasto on 90-luvulta, siinä oli näemmä vielä virhe Tumacissa.

: Vs: Re: Tumac
: Sampsa Kuukasjärvi 24.04.2015 klo 22:14:58

: xml  30.04.2005 klo 15:55:59

Pöyhösen hinnasto 2001-2003 kertoo kyllä, että sekä vuonna 1978 että 1979 12 numeroa ja vuonna 1980 6 numeroa. Numerot 6/78 ja 8/79 sisältävät julisteen. Lisäksi on vielä vuosikirjat 1979: "Kullanhuuhtojat" ja 1980: "Sissipartio".

Joo, yhteensä 30 Tumac-lehteä ilmestyi plus kaksi albumia (vuosikirjaa). Sain äskettäin Tumac-kokoelmani täydelliseksi. Kolmen julisteellisen lehden saaminen oli vaikeinta. Myös ihan ensimmäisessä numerossa 1/78 oli juliste.

: Vs: Tumac
: Sampsa Kuukasjärvi 28.10.2017 klo 19:09:45

Kun nyt aikuisena luen Tumacia, huomaan, että siinä on seikkailun lisäksi sosiaalisen tiedostamisen näkökulma, jota en tietenkään ymmärtänyt lainkaan lapsena. Tämä tekee sarjasta nyt erityisen kiinnostavan. Se on vähän sama juttu kuin Ken Parkerissa.

Tumac-lehteä alettiin julkaista Ruotsissa vielä uudelleen 80-luvun alussa, ihan uusin seikkailuin. Olen saanut joitakin numeroita käsiini ja olen hankkimassa lisää.

Tämä voisi olla ”Näytä hauska sarjakuvaruutu” -ketjun kamaa, mutta menköön tähän sankarin ketjuun.

Kuva 1. Tumacin salainen piilopaikka Auringon käsi on erikoisen muotoinen kivipilari. Tumac löysi sen syrjäisestä rotkosta ruotsalaisen lehtensä numerossa 3/83 (numeroa ei ole nähty Suomessa). Pilarin ovat rakentaneet Tumacin inkaesi-isät.

Kuva 2 ja se sarjakuvaruudun hauskuus. Pilarin pienoismallista tulee tässä koossa jotakin muutakin kuin sormi mieleen. Tämä näyte on ruotsalaisesta lehdestä 11/84 (jota niin ikään ei ole julkaistu Suomessa).

(PS. Pitäisiköhän tämä ketju siirtää pois keräilysosastolta toimintasankareihin?)

: Vs: Tumac
: Sampsa Kuukasjärvi 16.11.2018 klo 21:33:26

Olen saanut hankituksi ja luetuksi kaikki ruotsinkieliset Tumac-lehdet ja -albumit, joita ei ole julkaistu suomeksi. Tällaisia lehtiä on 21 ja albumeita viisi. Lehdet ovat ohuita eivätkä niiden tarinat pärjää vanhemmille seikkailuille, jotka nähtiin Suomessakin, mutta yhtä kaikki ne ovat poliittisesti melko kiinnostavaa kamaa. Pitääpä joskus kirjoittaa tästä sarjakuvasta enemmänkin analyysiä.

: Vs: Tumac
: MTT 17.11.2018 klo 20:50:28

Huomasin tämän keskustelun ja oli pakko kaivaa vanhat lehdet naftaliinista. Edelleen koko sarja kolmine julisteineen tallessa.

Tumac oli ilmestymisestä lähtien lempisarjani. Ostin kaikki lehdet tuoreeltaan kioskista. Tosin olen myöhemmin joutunut korvaamaan loppuunluettuja lehtiä uusilla.

Hieno sarja edelleen. Etenkin ne mustavalkoiset.

: Vs: Tumac
: Sampsa Kuukasjärvi 17.11.2018 klo 22:03:33

Tumacin ensimmäinen piirtäjähän oli itse Jesus Blasco, se Teräsnyrkin oikea piirtäjä. Hänen todella hieno piirrosjälkensä sopi julkaistavaksi mustavalkoisena. Toinenkin hyvä latinopiirtäjä, Pinto, oli Tumacissa. Aika pian Tumac muutettiin värilliseksi ilmeisesti nuorempien lukijoiden saamiseksi, mutta lehden sisältö ei ollut koskaan lapsellinen. Lehden numeroita saa divareista varsin helposti ja edullisesti, paitsi noita julisteellisia kipaleita ei toki niin paljon liiku.

: Vs: Tumac
: Lurker 18.11.2018 klo 09:43:06

Seriewikin (https://seriewikin.serieframjandet.se/index.php/Tumac) mukaan Tumacia julkaistiin paljon ulkomailla.

Espanjalaista versiota ei kuitenkaan mainita; joitakin numeroita kaupataan netin nettihuutopaikoilla (https://www.todocoleccion.net/comics/tumac-n-10-dalmau-1979-c-a54~x91922540).

Tarzan-johdannaiset ovat siellä suunnalla olleet aina suosittuja. Tekivätkö kansia uusiksi vai onko esim. tämä kansi nähty täällä?

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3022.0;attach=38370;image)

: Vs: Tumac
: Timo Ronkainen 18.11.2018 klo 14:39:56

Tumaciahan piirrätettiin Semicin toimesta espanjalaisstudioissa aivan alusta alkaen.

Timo

: Vs: Tumac
: Lurker 18.11.2018 klo 16:31:45

: Timo Ronkainen  18.11.2018 klo 14:39:56

Tumaciahan piirrätettiin Semicin toimesta espanjalaisstudioissa aivan alusta alkaen.

Timo

Juu, Blasco oli espanjalainen, selvä se, mutta Ruotsiin näitä tehtiin.

Tuota kantta ei vain taida löytyä ruotsalaisista Tumac-lehdistä (https://www.seriesam.com/cgi-bin/guide?s=Tumac+(1983)&covers=ON). Espanjalainen kansi on tehty aikas tarzanmaisesti.

: Vs: Tumac
: Reima Mäkinen 18.11.2018 klo 16:55:03

Mulle taas tulee tuosta mieleen ranskalaisten Rahan.

: Vs: Tumac
: Jarkko Sikiö 18.11.2018 klo 18:10:41

Olen tämän toisaalla kirjoittanut, mutta toistetaan espanjalaisen Rafael López Espín muistelleen, että viidakkosankareita taiteiltiin 70-luvun alkupuolella niin kiivaasti, taiteilijat tekivät omin päin geneerisiä viidakkosankareita, ja valmis sitten julkaistiin mikä kustantaja sen sitten sattui ensimmäisenä ostamaan.

Tästä syystä mm. Tarzanin poika on kansikuvissa toisinaan vaaleahiuksinen – piirtäjä ei tiennyt taiteilevansa Tarzanin poikaa.

: Vs: Tumac
: Sampsa Kuukasjärvi 18.11.2018 klo 18:21:31

Kyllä, espanjalaiset piirtäjät piirsivät Tumacia Ruotsin Semicille. Sarjan luoja ja käsikirjoittaja oli ruotsalainen. Tuota Lurkerin panemaa kantta ja monia muitakaan ei ole nähty Suomessa eikä Ruotsissa. Se on espanjalaisten itse tekemä, mutta kyllä tuo mies Tumacilta näyttää, vaikka hän on tavallista lihaksikkaampi.

Kuitenkin kyseisen espanjalaisen lehden sisältö on julkaistu Suomessakin. Espanjassa ei julkaistu mitään sellaista Tumac-sarjakuvaa, mitä ei olisi nähty Ruotsissa, mutta he julkaisivat sarjaa omassa formaatissa ja hieman eri järjestyksessä, koska he eivät olleet mukana yhteispainatuksissa vuodesta 1978 alkaen.

Sivumennen sanoen ruotsalainen Seriewikin ei ainakaan tällä hetkellä listaa kaikkia Tumacin jaksojen nimiä eikä kaikkia taiteilijoita. Minulla olisi nuo tiedossa. Fantomenissa myös nähtiin yksi värillinen jakso, jota ei lue tuolla.

: Vs: Tumac
: Jarkko Sikiö 18.11.2018 klo 18:47:37

: Sampsa Kuukasjärvi  18.11.2018 klo 18:21:31

Espanjassa ei julkaistu mitään sellaista Tumac-sarjakuvaa, mitä ei olisi nähty Ruotsissa

En tunne Tumac-sarjoja, mutta noin päin asia varmaan olisikin poikkeuksellista.

Viidakkosankarit olivat jo Ranskassa suositumpia kuin Välimeren maissa, puhumattakaan sitten pohjoisemmasta Euroopasta.

Tästä syystä espanjalaiset tuottivat esim. runsaasti Tarzan-sarjoja, joita ei koskaan ole nähty Espanjassa. Oli tuokin tavanomaista, että kuvitus oli alihankintaa ja käsikirjoitukset ym. olivat brittien ja ruotsalaisten kynästä.

Kansikuvien tapauksessa poikkeamat voivat selittyä julkaisujen sivumääristä (esim. jos täällä on julkaistu paksumpia lehtiä) tai paikallisten taiteilijoiden kansilla (jolloin osa kansitaiteesta on jäänyt ylimääräisenä käyttämättä).

Täytyy myös muistaa, että kustannusmaailma oli aikanaan myös sen jännäämistä, että mitä postipakettiin muistettiin laittaa ja milloin paketti saapui perille.

: Vs: Tumac
: Pahkut 15.01.2022 klo 17:03:48

Tumacia katsellessa ihmetyttää hänen vähäpukeisuutensa. Lannevaate ihan ritsa. Tyttölukijainko silmää yritettiin miellyttää?  :o

: Vs: Tumac
: OM 15.01.2022 klo 17:56:54

Muistaisko/tietäisi kukaan  montako jaksoa  Kari Leppänen piirsi aikoinaan Tumacia? Olen jossain divarissa nähnyt ainakin yhden albumin jonka pitäisi olla Kari Leppäsen piirtämä?

: Vs: Tumac
: Lurker 15.01.2022 klo 18:04:09

: OM  15.01.2022 klo 17:56:54

Muistaisko/tietäisi kukaan  montako jaksoa  Kari Leppänen piirsi aikoinaan Tumacia? Olen jossain divarissa nähnyt ainakin yhden albumin jonka pitäisi olla Kari Leppäsen piirtämä?

Ainakin vuosialbumi 1979 (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11840.msg416943.html#msg416943).

Täällä on listaus Leppäsen sarjakuvista.

https://karileppanencomics.fi/finnish%20comicsindexpage%20new.htm
 (https://karileppanencomics.fi/finnish%20comicsindexpage%20new.htm)

: Vs: Tumac
: Sampsa Kuukasjärvi 15.01.2022 klo 20:43:16

Leppänen piirsi yhden 17-sivuisen tarinan nimeltä ”Aarteenetsijät” tuohon vuosialbumiin (albumissa on myös kaksi muuta Tumac-tarinaa, jotka kuvitti Ábel Romero). Leppänen ei piirtänyt lainkaan muita Tumac-tarinoita, mutta teki kyllä joitakin sarjakuvamaisia tietoiskuja Tumac-lehteen.

Koska Leppänen esiintyy Tumaceissa taiteilijanimellä Oscar, hän lienee mennyt monille lukijoille aivan täydestä espanjalaistaiteilijana. Myös Tumacin luoja ja käsikirjoittaja Manila oli ihan ruotsalainen, Mats Larsson. Lehdessä tosiaan oli useita oikeita espanjalaistaiteilijoita, joista kuuluisin on varmasti Jesús Blasco.

Varsin kiintoisaa on, että kun Tumac-lehti jatkui Ruotsissa 1983–84, mutta ei enää ilmestynyt Suomessa, melkein kaikki sankarin jaksot kirjoitti Mustanaamiosta ja Axasta tuttu  Donne Avenell.

Olen hommannut kaikki ruotsinkieliset Tumacit, myös Suomessa julkaistut numerot. Suomalaisissa ja ruotsalaisissa lehdissä on erilaiset sisäkannet, takakannet ja toimitukselliset sivut. Ruotsalainen lukijapalsta on informatiivisempi kuin suomalainen.

Pitää joskus koettaa löytää aikaa väsätä tästä sarjasta analysoiva artikkeli ja sen seikkailuista täydellinen indeksi. Tumac oli aika kiinnostava ilmiö: pohjoismainen kustantaja teki poliittisesti tiedostavaa nuortensarjakuvaa, joka levisi useaan maahan. Lehti ilmestyi ainakin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa, Alankomaissa, Unkarissa, Ranskassa ja Espanjassa. Mielestäni Tarzan oli ja on paljon lapsellisempi ja viattomampi sarja kuin Tumac.

: Vs: Tumac
: Jarkko Sikiö 15.01.2022 klo 21:56:39

: Sampsa Kuukasjärvi  15.01.2022 klo 20:43:16

Pitää joskus koettaa löytää aikaa väsätä tästä sarjasta analysoiva artikkeli ja sen seikkailuista täydellinen indeksi.

Tämä olisi kova veto! Lukisin mieluusti artikkelin. Kaikkea ei myöskään tarvitse julkaista kerralla, erityisesti indeksointi on yllättävän työlästä hommaa.

: Vs: Tumac
: Sampsa Kuukasjärvi 26.01.2022 klo 20:02:20

: Pahkut  15.01.2022 klo 17:03:48

Tumacia katsellessa ihmetyttää hänen vähäpukeisuutensa. Lannevaate ihan ritsa. Tyttölukijainko silmää yritettiin miellyttää?  :o

Mahdollista. Sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen Tumacin palstalla kerrottiin, että lehden lukijoista noin puolet oli tyttöjä. Lukijakirjeissä tytöt tuntuvat kyselevän etenkin Tumacin ikää ja sitä onko hän kihloissa Moyan kanssa. Lukijapalstaahan muka piti Tumacin isoisä Guaya.

Olen verrannut näiden kahden maan lehtien lukijapalstoja ja huvittunut yhdestä asiasta: toisinaan suomenkielisen Tumacin palstalle kopioitiin ruotsinkielisen lehden lukijakirjeitä muka suomalaisina kirjoittajina. Ehkä suomenkieliseen lehteen ei tullut tarpeeksi paljon tasokkaita kirjeitä? Keksityille kirjoittajille laitetut suomenkieliset nimet ovat mahdollisimman tavallisia nimiä, ja heidän paikkakuntansa isoja. Silloin kun suomalaisella palstalla näkyy erikoisempi nimi ja pienempi suomalainen paikkakunta, lukijakirje on todennäköisemmin aito.

Skannaan tähän esimerkin lehden 1/80 palstalta, jossa kaksi ruotsinkielistä kirjettä esiintyvät muokattuina suomenkielisessä numerossa. ”Brita i Ronneby” on ”Tumaciin ihastunut tyttö”, ja tuo Betty puolestaan ”Pirjo Heikkilä”.

: Vs: Tumac
: Sampsa Kuukasjärvi 26.01.2022 klo 20:08:47

Panen tähän lukijapalstoista toisenkin näytteen, seuraavasta lehdestä eli numerosta 2/80. Sivut 46 ja 47 ovat aukeama. Tuo ”Mika” on alun perin Magnus. ”Tommi” on ruotsalaisessa lehdessä Krister. Ja intiaanien ihailija ”Seija” on oikeasti Erika. Voi helposti löytää muitakin numeroita, joissa on vastaavaa kopiointia.

Ruotsalaisesta lehdestä otettuja keksittyjä kirjeitä esiintyi jonkin verran myös 70- ja 80-luvun suomalaisissa Teräsmiehissä. Toki jotkut ruotsinkielisetkin kirjeet ovat voineet olla toimituksen tekemiä feikkejä.

Tässä ensiksi suomalaiset sivut. Teknisistä syistä joudun panemaan kuvat eri viestiin.

: Vs: Tumac
: Sampsa Kuukasjärvi 26.01.2022 klo 20:09:28

Ohessa sitten samat ruotsalaiset sivut aukeamalla.

: Vs: Tumac
: Etranger 26.01.2022 klo 21:43:52

Eli huiputtivat lukijoita rötöksellä!  :o

: Vs: Tumac
: Timo Ronkainen 27.01.2022 klo 01:09:27

: Sampsa Kuukasjärvi  26.01.2022 klo 20:02:20

Betty puolestaan ”Pirjo Heikkilä”.

Älkääs nyt! Kysykää Pirjolta!  ;D

Timo

: Vs: Tumac
: Timo Ronkainen 27.01.2022 klo 01:13:43

Ja ohoh... Jyrki 69 Linnankivi!

Timo

: Vs: Tumac
: Timo 27.01.2022 klo 08:35:08

Nööh, sodassa ja bisneksessä kaikki keinot ovat niiden käyttäjien mielestä sallittuja. 2000-luvun alkupuolella oli tv:n puolella monellakin kanavalla muka livechatti-ohjelmia myöhäisiltaisin ja öisin. Jos ei ollut tarpeeksi kiinnostuneita keskustelijoita, heitettiin kanavan puolelta muka-aitoja-yhteydenottoja, jotka tarkoituksella saattoivat olla hieman raflaaviakin. Lievemmästä päästä esim. "ketään kivoja gimmoja Keravalta linjoilla?". Ainoana tarkoituksena houkutella jotakuta laittamaan vastauksia.
Niinhän näissä kirjeissäkin pyritään houkuttelemaan aitoja kirjoittajia kertomaan omista murheistaan ja iloistaan.

: Vs: Tumac
: Darzee 27.01.2022 klo 10:22:45

Kyllä on lehdistön etiikkaa Tumacissa venytetty, mutta tarkoitus on epäilemättä Timon mainitsemaan tapaan ollut hyvä. Mitenkähän oletettavasti samaan kohdeyleisöön vedonneessa Hopeanuoli-lehdessä tehtiin? Se kai oli hetken kovastikin suosittu, joten aitojakin lukijakirjeitä varmaan tuli.

Jyrki69 on hauska löytö, näin näitä tulevia suuruuksia voi bongata. Minullakin on jossain Peukaloisen retkien numero, jossa on Sipe Santapukin piirros (tätä nuoren taiteilijan työtä on esitelty muistaakseni myös jossain Apulanta-kirjassa tai jonkin levyn mukana tulleessa vihkosessa tjsp.). Ja Kvaakissakin on esitelty Jukka Murtosaaren haiaiheista varhaistuotantoa, joka julkaistiin Teräsmiehen lukijapalstalla.

: Vs: Tumac
: Sampsa Kuukasjärvi 27.01.2022 klo 20:33:28

Minäkään en moiti feikkikirjeitä, koska palstasivuille on pitänyt saada elävää ja innostavaa sisältöä. Ne vain huvittavat minua. Kirjeet olisi voinut laatia huomaamattomammin käyttämällä eri sanamuotoja ja panemalla ne eri kohtiin palstalla ja eri numeroihin kuin Ruotsissa. Väärentäminen on varmaan huomattu helposti kaksikielisissä perheissä, joissa on luettu kahden maan lehtiä.

Enpä hoksannut tuota Jyrki69:ää. Katsoin vain, että Linnankivi on niin epätavallinen sukunimi, että kirje lienee aito.

Heh, joo, Pirjo Heikkilä on olemassa.

Hopeanuolessa oli niin paljon kirjeitä, että uskoisin, että ne olivat oikeita. Lisäksi kirjeiden yhteydessä luki usein kirjoittajien jäsennumerot. Totta kai toimitus silti on joskus saattanut tuoda jonkin haluamansa asian esiin muka vastauksena lukijan kysymyksiin tai toiveisiin tyyliin ”kuinka ollakaan, ensi numerossa on toivomasi juliste”.