Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Eurooppalaiset sarjakuvat => Aiheen aloitti: Lasarus - 01.04.2006 klo 12:52:41
-
Joihinkin Asterix albumeihin (en tiedä nimiä ) käännökset on kuulemani mukaan tehnyt kyseisen kielen opiskelija.
En tiedä onko juttu edes totta. ::)
Aku Ankka- lehden käännökset ainakin teetetään kovan luokan ammattilaisilla.
-
Triviaa: Ainakin kahdessa Asterix-albumissa on mainittu peruna. Mitkä ne ovat?
Eikös Asterix Belgiassa -albumissa keksitä ranskalaiset perunat? Ainakin siinä joku pottunokkainen roomalaissotilas pyörtyy kesken öljynkeiton.
-
Asterix Britanniassa planssi 4A, ruudut yksi ja kolme.
Asterix kuorii perunoita.
-
Asterix kultainen sirppi. Druidi esittelee linilmenttiä joka suojelee vahingoittumiselta. Ja demonstroi sitä nostamalla perunoita kuumasta öljystä. Apus piste!!
-
Seuraava trivia: Asterix Belgiassa -albumissa on Tintti-viittaus jonka kaikki tunnistivat heti. Missä albumissa on toinen?
Asterix legioonalaisena. Sillä belgialaisella inttikaverilla on Tintti-kampaus.
Montako pistettä voitin?
-
Tuossa toisessa ketjussa ei kukaan ole pongannut Goscinnya ja Uderzoa...
Mulla sellainen käsitys että Asterix legioonalaisena... olisivat olleet
herrat alokkaina. ??? Saako pojoja?
-
Ei minun mielestäni ole siinä... Kerro tarkemmin niin tarkistan.
Mielestäni Coscinnyn ja Uderzon naamat ovat jossain Asterixissa puettuna legioonalassopaan. Ja esiintyivät vain yhdessä ruudussa...siitä arvelin että Asterix legioonalaisena, koska tyypit olivat juuri värvättyjä. Jos esiintyvät siinä niin olisikohan pojilla ollut jtn Ranskan armeijaa vastaan. Ei varmaan ole mojova paikka.
Mulla ei ole itsellä Asterixeja joten en voi tarkistaa. Voin muistaa väärin, mutta tällainen mielikuva heti tuli asiasta. Lucky Lukessa esiintyi myös mielestäni Coscinnyn naama...
-
Goscinny ja Underzo löytyvät ainakin seuraavista alppareista:
-Rahapata: sivu 30 vikassa penelissa eturivin vaaleansinisissä tunikoissa olevat tyypit
-Olympialaisissa: relieffi sivun 29 vikassa kuvassa
-Obelix & co: sivun 6 5. kuva. Kantavat ystäväänsä TV-staraa ja elokuvaohjaajaa Pierre Tcherniaa joka tosiaan aloittaa sotilasuransa alpparissa Legioonalaisena ja jatkaa sitä laskusuhdanteessa Korsikassa, Caesarin lahjassa Obelix & co:ssa sekä Belgiassa.
-Mustan kullan maa: Goscinny on mm sivulla 34 oleva hahmo Saul Saitoe. Samassa alpparissahan on helposti tunnistettava cameo eli roomalaisten salainen agentti Nollanollakuusix...
Onhan noita cameoja muitakin mm. Ohukainen ja Paksukainen Legioonalaisena -alpparissa jne
-
-Obelix & co: sivun 6 5. kuva. Kantavat ystäväänsä TV-staraa ja elokuvaohjaajaa Pierre Tcherniaa joka tosiaan aloittaa sotilasuransa alpparissa Legioonalaisena ja jatkaa sitä laskusuhdanteessa Korsikassa
Jep, kiitos. Jäi tosiaan vaivaamaan. Hyvä kun muistin edes vähän oikein ;D
-
Joo,
Kleopatra ei mun mielestä ollut E Taylor vaan nenänmallista päätellen pikemminkin Vivien Leigh, joka näytteli roolia 40-luvulla muistaakseni Old Vicissä yhdessä äijänsä Laurence Olivierin kanssa.
Luulen että Coscinny olisi digannut enemmän Vivieniä kuin Elizabethia.(Tähän pitää vielä lisätä fakta: Vivien Leighin nenä valittiin joskus 50 luvulla maailman kauneimmaksi nenäksi ja Joan Collinsin kärsä tuli toiseksi. Joan Collins oli Elizabethin varasijalla Kleopatra-elokuvaan kun Ellulla oli bronkiitti... Joan C oli jo lähtökuopissa filmaamaan kun Ellu paranikin). Miksi muuten A ja Kleopatra kannessa on mainittu alpparin tekemiseen käytetyissä matskuissa myös (keski)olut? Alppari oli ihka ensimmäinen oma ostamani (7-8 -vuotiaana) ja ihmettelin sitä silloin suuresti... luulin että olutta oli tarvittu vaikka tussin lantraamiseen tms asiahommaan. Enhän mä tajunnut että tyypit oli juoneet oluen ja keksineet sitten vasta tarinan. ;D
-
Minä olen jo pariinkin kertaan vastannut täällä kvaakissa tuohon, miksi mokoma listaus on A ja Kleopatra-albumin kannessa. Sehän on selkeää kettuilua Taylor & co. -filmin mainostukselle, ko. leffan julisteessa niin ikään listattiin montako extraa oli kuvauksissa mukana, miten isot lavasteet rakennettiin ja mitä kaikkea niihin tarvittiin, montako kameraa, hevosta, kuvauspaikkaa, jne. jne. - koska kyseinen filmihän ei ollut mitenkään kevyt projektio muutenkaan ja valmistuminen viipyi niin että mainoslauseeksikin tuli: "The motion picture the world has been waiting for".
http://www.imdb.com/title/tt0056937/trivia
-
Joku jossain netin syövereissä väitti että tuo litania oli Ben Hurin mainoskampanjan mainoksista.
Mutta triviaa taas: missä Asterixissa on kohtaus Ben Hurista?
Nyt en jaksa tähän hätään kaivella Kleopatran (1963) ja Ben Hurin (http://www.imdb.com/title/tt0052618/trivia) (1959) mainosjulkkia, mutta väittäisin että Kleon tekijät nappasivat idean sieltä, ja Goccinnyt & Uderzo edelleen. Yhtä kaikki, noita mahtispektaakkeleita cinemascopeineen mainostettiin järeästi että varhaiset sohvaperunat tajuaisivat ettei telkkari pysty kaikkea välittämään ja yhtä suurta visuaalista elämystä tarjoilemaan.
Ben Hur Asterixissa? Hm, no kilpa-ajot on esitetty ainakin Rahapadassa. Olisko sitten näissä uudemmissa lisää, Obelixin kaleerissa tai Asterixin harharetkissä?
-
Lucky Lukessa Goscinny oli Joss Jamonissa Päättämätön Pete. Mutta nimetkääpä kaksi LL-albumia joissa oli Morris.
Mustan kullan maa?? Yksi tutkijoista... en voi taaskaan tarkistaa kun ei ole LL:ääkään hallussa. "Lännen sirkuksessa" esiintyi tirehtöörinä ikimuistoinen W C Fields. Myös pitää laittaa osioon Kuuminta hottia. W C ja Mae West....
(http://www.comic-shop.net/magazin/images/carl-f2.jpg)
Tämä kuva ei siis ole LL-alpparista, mutta löytyi googlesta.
-
Sama kuva löytyy kirjahyllystäni...
Tuo piirros on Jijén, Morriksen, Willin ja Franquinin yhteisnäyttelyn (Neljän kopla) kunniaksi julkaistun albumin kansikuva 80-luvun alusta.
Kansikuvaa on käytetty ilmeisesti myös näyttelyjulisteena. Muistaakseni Franquinkin piirsi tuohon näyttelyyn julisteen; Piko, Fantasio, Spip, Marsupilami ja Sienineva ovat hienon hotellin edessä, juuri Zor-ajoneuvolla laskeutuneina.
Alla liitteenä tuo edellisen viestin kuva värillisenä ja lisäksi myös kuva saman albumin sisäsivuilta Neljän koplasta Meksikossa silloin joskus. (Will ei ole kuvassa, liekö ollut kameran takana kuvaamassa. Vai olikos Will Amerikassa ollenkaan?)
-
Ensimmäinen oli mallivanki Joe Milton Dalton Citystä
Samaisesta alpparista on putkahtanut kuolematon sana: "Amaootta". Huono sähköttäjä ei osannut tulkita vastaanottamiaan viestejä kunnolla, vaan sekoitti muutamat kirjaimet. Siksi Joe Miltonin tulkkasi hän Joe Daltoniksi ja kun Dalton sitten päästettiin mallivankina vapaaksi, vastaanotti sähköttäjä viestin: "Idiootti" sanaksi "Amaootta". Pakko laittaa pieni kettuilu: Miten sama sähköttäjä tulkitsisi nimen "Surfin Joe" ;D
-
Amaootta.
Fan fan ;D
(http://cathycreatif.free.fr/modeles/personnages/heros_BD_et_DA/lucky_luke/luckyluke3.gif)
-
Pakko laittaa pieni kettuilu: Miten sama sähköttäjä tulkitsisi nimen "Surfin Joe"
No tältä sähköttäjältä meni D ja M sekä A ja I sekaisin, joten tulkinta olisi "Surfan Joe"
Mitä hauskaa tuossa on?
-
No tältä sähköttäjältä meni D ja M sekä A ja I sekaisin, joten tulkinta olisi "Surfan Joe"
Mitä hauskaa tuossa on?
No joo, ei mitään. "Sure, fun" Lähinnä idis oli: Joe Dalton, Joe Milton ja Joe Surfin. Mun nollahuumoria taas. Älkää yrittäkökään ymmärtää. :P
-
Oliko LL-alpparissa "Arkajalka" arkajalan esikuvana Elisabeth Taylorin toinen aviomies Michael Wilding? Samaa näköä. Jos joku amaootta vastais. Onko sisäpiiritietoa??
(http://www.anusha.com/wildingm.jpg)
-
Ei, vaan Albert Uderzo. Ei virallisesti mutta oli kuitenkin. Näin kerrotaan teoksessa Morrisin jäljillä (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=299).
-
Ei, vaan Albert Uderzo. Ei virallisesti mutta oli kuitenkin. Näin kerrotaan teoksessa Morrisin jäljillä (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=299).
Eikös tuossa "Morrisin jäljillä" -teoksessa ole Morrisin piirtämä "todellinenkin" karikatyyri Uderzosta. Siis niin kuin vertailun vuoksi.
Ja tuosta toisesta karikatyyristä (siis Ei-Waldosta) ei todellakaan tarvitse arvailla ketä se esittää.
Morris oli ilmiömäinen karikatyristi.
-
Olisiko sitten niin, että Morris otti molemmista vaikutteita... joku sisäpiirikettuilu U:lle? Who knows ??? Antakaa Morrisin puhelinnnumero niin mää soitan ja kysyn....
-
Eipä ole Morrisilla enää puhelinnumeroa.
-
Samaisesta alpparista on putkahtanut kuolematon sana: "Amaootta".
Todellakin. Kolleegan kanssa sitä käyetään aika usein ja aina hymyilyttää...
-
Eipä ole Morrisilla puhelinta, ei.
Onko se kuollut ??? Jos on niin sitten pitää hommata (Katsokaa elokuva "Doors" tai lukekaa Andy warholin elämäkerta) kullanvärinen puhelin jolla voi soittaa tuonne yläkertaan. Andy W lahjoitti Jim Morrisonille sellaisen jotta tyyppi voisi soittaa sillä Jumalalle ja Jim antoi sen ensimmäiselle densalle minkä kadulla näki. Taitaa se Morris olla enemmän noita alakerran miehiä, kun kerran sarjakuvia teki ja pilapiirroksia...
-
Antakaa Morrisin puhelinnnumero niin mää soitan ja kysyn....
Jos viitsisit lukea mitä edellisessä viestissäni olevan linkin takana kerrotaan, niin ei tarvitsisi kysellä.
Morris ei vastaillut erityisemmin puhelimeen (viimeisinä vuosinaan) edes eläessään. Yvan Delporte on vielä elävien kirjoissa, hän voisi tietää jos viitsii kertoa.
-
Tässä kuvat Waldosta ja Uderzosta.
-
Jos viitsisit lukea mitä edellisessä viestissäni olevan linkin takana kerrotaan, niin ei tarvitsisi kysellä.
Morris ei vastaillut erityisemmin puhelimeen (viimeisinä vuosinaan) edes eläessään. Yvan Delporte on vielä elävien kirjoissa, hän voisi tietää jos viitsii kertoa.
(http://www.avoir-alire.com/IMG/jpg/lucky_luke_image_d_appel.jpg)
A. Tämä on osio jossa saa kysellä.
B.Tekstissäsi ei puhuttu puhelimesta mitn. Puhuttiin haastattelusta.
C. Mun kyselyihin ei ole pakko vaivautua vastaamaan.
-
joku sisäpiirikettuilu U:lle? Who knows ???
Mun käsittääkseni Uderzo ja Morris ei olleet kamuja keskenään.
Yhdistävä linkki välillänsä oli Goscinny.
-
Tässä kuvat Waldosta ja Uderzosta.
Tämähän selvitti asian ettei ole Michael Wilding ainakaan. :)
Uusi kysymys...(mulla ei siis ole LL-alppareita yhtään... joten kysyn vain siksi muistanko oikein):
Missä alpparissa Joe Dalton sanoo:"Ei kiitos, otan kuivana" Kun hälle tarjotaan teetä ja kysytään ottaako maitoa tms. teehen...
"Daltonin muori" ? Vai oliko kyseessä Calamity Jane, kun LL toimitti hänet rouvakerhoon??
(http://www.bulledair.com/planches/thumb/planche_thumb_lucky_luke301098051025_112f6)
-
Mutta onko Asterix Gallialaisen yksi sivu Marcel Uderzon (http://lambiek.net/artists/u/uderzo_marcel.htm) piirtämä? Se jossa vankkurikauppias juo "keittoa". Näin väittää eräs brittiläinen saitti.
Jotain tällaista muistan lukeneeni yhdestä ranskankielisestä Asterix-kirjasta. Kannessa on Asterixin vyö ja kypärä tuolilla.
Voihan olla että muistan taas omiani.
Kultainen sirppi -albumin outo paksu palkki ruuturivien välissä albumin loppupuolella johtuu siitä, että Uderzo piirsi niin monia eri sarjakuvia samaan aikaan, että käytti kiireessä (vahingossa) jonkun toisen sarjakuvan valmiiksi tehtyä ruudukkoa. Muistaakseni.
-
Sun kaima oli fiininä teekutsuilla kunnes apassit hyökkäsivät. Hullu squaw, sanoivat apassit.
Jep, niinhän se oli. On muuten samaa näköä ja just käyttäytyy kuin minä... fiininä niin kauan kunnes apassit hyökkää. ;D
(http://www.goodoldwest.ch/main/comics/lucky_luke/22.jpg)
-
Amaootat huomio! Milloin yhden ja ainoan kerran Morris piirsi Lucky Luken tekemään tuhmia (yhden sivun verran) kostoksi siitä että LL joutui pois Dupuis'ilta. Vai joutuiko se sinne, vai määräilikö Dupuis liikaa? Missä tämä tuhma sivu on julkaistu? Minä tiedän että sellaisen sivun Morris on piirtänyt ihan piruillessaan Dupuis'in takia. Muta muistaako kukaan oikein miksi, milloin ja minne ???
(http://clients.newel.net/particulier/abrender/joedalt.jpg)
-
.Vai joutuiko se sinne, vai määräilikö Dupuis liikaa? Missä tämä tuhma sivu on julkaistu? Minä tiedän että sellaisen sivun Morris on piirtänyt ihan piruillessaan Dupuis'in takia. Muta muistaako kukaan oikein miksi, milloin ja minne ???
Veikkaisin että Piloteen on tuo sivu alunperin piirretty.
Goscinny houkutteli Morrisin Dupuisilta Dargaudille = Piloteen.
Pilote oli vapaamielisempi julkaisu kuin Dupuisin Spirou.
Ennen lopullista kuihtumistaan Pilote oli jopa liian vapaamielinen. Pornoa ja pornoa vaan. Mutta ei sekään sitten kannattanut.
Lucky Luke ilmestyy muuten taas Spiroussa. Ympäri käydään...
-
Missä tämä tuhma sivu on julkaistu?
Suomessa se on julkaistu Voittamaton Lucky Luke -albumissa.
Samasta kirjasta löytyy myös todella raffi Spagetti-Luke, joka tarjoaa lukijalleen sitä enemmän riemua, mitä enemmän on nähnyt spaguja. Siis muitakin kun Sergio Leonen clinttejä.
-
Miksi muuten lähes kaikki kapakkaruusut näyttävät Lukessa Mae Westiltä?
Mae West on kaikkien asennetta omaavien kapakkaruusujen esiäiti. Tässä kuvassa lienee äärimmäinen oikealla.
(http://www.lagrandecuisine.com/pics/rubriques/bd/luckyluke.gif)
Ja tässä itse esikuva. Ilmiselvä yhdennäköisyys.
(http://www.officiallylucy.com/images/Mae%20West.jpg)
-
Miten tuo keskustelu liittyy Asterix ja käännökset aiheeseen ;D
-
Miten tuo keskustelu liittyy Asterix ja käännökset aiheeseen ;D
Se liittyy hyvinkin sillä lailla että yhdistävä tekijä on siis Goscinny, joka on kässännyt molemmat nämä sarjat.
(http://granck.free.fr/images/Goscinny.jpg)
-
Se liittyy hyvinkin sillä lailla että yhdistävä tekijä on siis Goscinny, joka on kässännyt molemmat nämä sarjat.
(http://granck.free.fr/images/Goscinny.jpg)
Jos aihe on Asterix ja sen käännökset, niin aihe on silloin se riippumatta siitä kuka sitä on kirjoittanut tahi ei. Joka tapauksessa, koska tämä ketju oli jo syntyessään harhateillä, nimesin sen uudestaan, jotta aiheessa pysyminen olisi vieläkin vaikeampaa.
-
Herätys! Missä LL:ssä esiintyi Ran Tan Plan ensi kerran? "Daltonin serkukset" vai "Daltonien pako" Veikkaan "Daltonien pako"
(http://www.pressibus.org/bd/bdbric/bdq80/images/rantanplan.gif)
-
Nyt tulee tosi tyhmä kysymys... (siitä on kauan kun ole lukenut viimeksi Ahmed Ahnetta) Onko Saunabad Saunabadin alkuperäinen nimi, vaiko kääntäjän kukkanen? Sori, mutta Ahmed A. ei ole vahvimpia heiniäni. (http://images.google.fi/images?q=tbn:sjMozSeSVLjq1M:www.helsinki.fi/~lakoma/comics/pics/a-ahne/ahmed_ahne.gif)
-
Kaksikielisen saunan ovessa oli lukenut SAUNA BAD
-
Aladobix on suomeksi paljon hauskempi kuin alkuperäinen nimi joka tarkoittaa kai sitä että seistään kädet puuskassa
-
Kaksikielisen saunan ovessa oli lukenut SAUNA BAD
Kiitos Kepa, tämä huojensi minua. Olisin ollut tosi pettynyt jos saunan ovessa ei olisi lukenut että Sauna Bad, muutoin engelsmannit eivät olisi älynneet mennä Kemin sarjisfestareilla saunaan, vaan jääneet eteiseen ihmettelemään että missä se bad oikein on. Ruotsiksi sama olisi ollut saunabastu.
-
Kiitos Kepa, tämä huojensi minua. Olisin ollut tosi pettynyt jos saunan ovessa ei olisi lukenut että Sauna Bad, muutoin engelsmannit eivät olisi älynneet mennä Kemin sarjisfestareilla saunaan, vaan jääneet eteiseen ihmettelemään että missä se bad oikein on. Ruotsiksi sama olisi ollut saunabastu.
Engelsmannit? Kemi?
En nyt muista Kemissä nähneeni missään lukevan sauna bad.
Tuo oli noukittu saksalaisesta kylpypalveluyrityksestä.
-
Engelsmannit? Kemi?
En nyt muista Kemissä nähneeni missään lukevan sauna bad.
Tuo oli noukittu saksalaisesta kylpypalveluyrityksestä.
Ai, en minäkään.... :o ...no sitten saksalaisen kylpypalveluyrityksen saunan ovessa luki että sauna bad. Venäjällähän se olisi tietenkin tsasouna....
Yhdistän tähän Asterixin nimistä vääntelemistäni oulunnoksista:
Itse en ole lukenut murreasterixeja, mutta onko niissä muutettu hahmojen nimiä, esim Aladobix jne (siis ouluksi Alatoopiks)? Pitäisi varmaan lainata kirjastosta ja lukea mutta kun ei jaksa.
-
Eikö Aladobix ollut karjalaisessa albumissa Tytinäx?
Tytinä on Laatokan karjalan murretta ja tarkoittaa alatoopia. Isoisäni söi aina "tytinää".
Olen itsekin kuullut jostakin tytinän, hieno käännös. Heh.
-
Eikö Aladobix ollut karjalaisessa albumissa Tytinäx?
Joo, mutta eihän se kauhean hyvä käännös ole, kun nimi ei nyt pääty -ix.
Timo
-
Joo, mutta eihän se kauhean hyvä käännös ole, kun nimi ei nyt pääty -ix.
Timo
Timo, korjataan: Tytinix.
Entäpä Hyytelix, Gelatix tai Lihavanukix?
-
Kaikki huonoja. Tässä tapauksessa suora käännös toisen murrealueen sanaksi ei toimi ja lopputulos on kömpelö, väkisinväännetty ja epähauska. Olisi kannattanut keksiä kokonaan uusi nimi.
-
Tytinäx oli minusta hyvä keksintö. Eikä oikeasti gallialaisilla ollut ix-päätettä kaikilla nimen lopussa. Muistelen kuulleeni että se oli päälliköiden tunnus, kuten Vercingetorixilla.
Niin, ei oikeasti, mutta Asterixissa...
Timo
-
Osaisiko joku vastata kysymykseen joka on askarruttanut vuosia?
Albumissa Ahmed Ahneen salajuonet, löytyy sivun 36 viimeisestä ruudusta henkilö, joka selvästi on jonkun muun kuin Tabaryn piirtämä. Kuka tämä haalariasuinen häiskä on, ja kuka hänet on piirtänyt? Onko kyseessä taas joku sisäsiittoinen inside-cameovitsi?
-
Onko kyseessä taas joku sisäsiittoinen inside-cameovitsi?
Semmoselta vaikuttaa. Liittyisikö siihen lehteen jossa sarjat alun perin ilmestyivät. Joku lehden nimikkohahmo tjms.
Edit: Alkoi 1961 Record -lehdessä:
"En 1961, Dargaud Éditeur s'associe avec la Bonne Presse afin de créer un nouvel hebdomadaire, le magazine Record. René Goscinny demande à Jean Tabary de lui dessiner un détective privé qui pourrait paraître dans le nouvel hebdomadaire."
Mutta jatkui pian Pilotessa Recordin loputtua:
"Suite à la fermeture de l'hebdomadaire Record, les aventures du méchant vizir se sont continuées dans Pilote à partir de 1968."
Tässä Recordin kannessa voi nähdä saman talonmieshahmon. Se on Dorvillen piirtämä hahmo Arsene, lehden oma talonmies:
(http://bdoubliees.com/record/couvertures/r49.jpg)
Ahmed sen kun jatkaa porskuttaa sekin:
(http://www.bdcentral.com/Iznogoud/images/Izno27big.jpg)
27. Ahmed -alppari.
EDIT taas: Erinomainen Ahmed -sivusto:
http://www.iznogoudworld.com/
Sieltä voi mm. ladata saksankielisen Ahmed Ahne -laulun vuodelta 1974.
Timo
-
Ymmärrän, kyseessä on siis eräänlainen Record-lehden Niilo Pielinen.
Kiitokset Timolle sekä tiedosta että linkistä. :) Asia oli ihmetyttänyt tosiaan jo pitkään.
-
Mitä tarkoittavat heidän alkukieliset nimensä Lentix ja Avoranfix?
Liittyisikö toinen jotenkin tähän:
http://www.lentilfest.com/
Suom. siis Linssejä.
Kun ei itte tiedä, täytyy kysyä. Also spracht Kirsi Kinnunen:
"Kävin siis sarjakuvakaupassa kysymässä!!
Luettiin kauppiaan kanssa Asterixia ja tällaisen selvityksen sain:
Avoranfix = A vos rangs, fixe!
* tämä on armeijan komento "riviin järjesty!"
Lentix = mitä luultavimmin l'Antique
* tämä ei avaudu itsestään selvästi edes kuvasta, mutta kauppias oletti, että
kyse voisi olla antiikista (sirpit). Tämä päättely siis varauksella."
-
Avoranfix uskotaan, mutta Lentix vaikuttaa vähän epämääräiseltä...
Siinä ei pelatakaan kirjaimilla, vaan ääntämyksellä: "L'Antiks".
Ja tätä mun muuten pitikin jo viime viikolla touhottaa: Asterix Belgiassa -albumin ehtoisa emäntä Nicotine sai habituksensa Annie Cordyltä, joka muuten näköjään on juontajana historiadokumenttisarjassa Moi, Belgique ranskankielisellä TV5 Europella. Missasin yhden jakson, mutta hauskahan on tuota katsella ja kuunnella, minkä töiltä ehtii (lähetysajat ovat tietenkin aivan sikinsokin).
Sivumennen, käsittääkseni tulevana maanantai-iltana pitäisi tulla samalta kanavalta joku Nestor Burma -elokuva. Se Guy Marchandin tv-sarja oli aikoinaan hieno, tästä leffasta en tiedä mitään. Pitäisi kai katsoa.
-
Takkuisempaa ja sotkuisempaa: uteliaisuuteni yllyttyä äärimmilleen pengoin esiin vielä Lentillesin kunnan Auben, Seinen sivujoen, varrelta. Jos se onkin vain nimi, joka kuvaa jonkinlaista kaupunkiinmuuttanutta tms.? (vrt. Turunen, Hämäläinen, Savolainen, Lappalainen jne.)
Hitto vie, miten kiehtovaa! Nukkunemmeko ensi yönä lainkaan, vai jäytääkö tämä mysteeri mieliämme hamaan tappiin? ;)
-
Tämän (http://www.asterix-obelix.nl/manylanguages/finnish-karjala.htm)mukaan kääntäjä on joku Ronkainen.
Internjetti se ei aina puhu totta. Ihan hyvin olis voinut Timokin jojensuutaidoillaan tuon kääntää, mutta kyllä "Kallija tyttölöiden" oikea (etelä-)karjalantaja on Kaisu Lahikainen. Tekstaus Ronkaisen.
-
Internjetti se ei aina puhu totta.
Ei näemmä. Minä oon lähettäny tuonne joskus aikaa sitten korjauspyynnönkin, vaan eivätpä ole korjanneet näemmä. Höh. Prkl.
Timo
-
Selvisi. Michel Simon (http://www.chanson.udenap.org/fiches_bio/simon_michel.htm) oli Dopey.
Morris oli aika haka karikatyristinä!
(http://daniel.gerber1.club.fr/imgbd_bibl/bibl_bande4.jpg)
Morrisilta kysyttiin että onko Arkajalka karikatyyri Uderzosta. Vastaukseksi Morris piirsi Uderzon karikatyyrin. Eli Waldo ei ole Uderzo.
-
Mikä on hautausurakoitsija tai arkkumanu ranskaksi niin osaisin etsiä? Tietääkö vaikka Anssi?
Soneran sanakirja antoi tällaisen vastauksen:
entrepreneur des pompes funèbres
-
Mikä on hautausurakoitsija tai arkkumanu ranskaksi niin osaisin etsiä? Tietääkö vaikka Anssi?
Meinasin väärästä muistista sanoa, että "fossoyeur", mutta sehän onkin vain haudankaivaja (niinkuin Pierre Tombal, Cauvinin ja Desbergin hauska lapiomies). Hyvä kun tarkistin:Tummapukuinen hauturi on tuttavallisesti "croque-mort".
-
Olin ennen festareista kirjastokympissä seuraamassa Asterix-luentoa. Luennoitsija kertoi Asterix ja Normannien maihinnousu albumista, että ranskalaisessa versiossa pidetään hauskaa Normandialaisten, ei siis skandinaavien, kustannuksella. Ne kermavitsit ovat viittaus Normandialaisten tapaan sotkia creme fraichea kaikkiin ruokiin. Snapsin juonti pääkallosta viittaisi Calvadokseen (sanaleikki calva d'os eli kalvaa kallosta).
Itsellä ei ole kokemusta muista ranskankielisistä Asterixeista kuin Caesarin laakeriseppeleestä. Onko siis todellakin niin, että normannit eivät ole viikinkejä ja "kermaa kermakastikkeessa" pitäisi olla "ranskankermaa ranskankermakastikkeessa"? Vai kiskoiko luennoitsija meitä puntista? Semminkin kun tuoreessa Asterix-elokuvassa normannit OVAT selvästi ruotsalaisia viikinkejä.
-
Mikäli en muista väärin niin Normannit (pohjanmiehet) kävivät valtaamassa pohjois ranskan joskus ennen 1000 lukua. Ne sitten antoivat nimen Normandillekin. Normannit ovat siis skandinaviasta. Kai etupäästä Tanskalaisia mutta kai Norja sopii Asterixin viikinkeihin paremmin.
Eli pilkataan ilmeisesti nykyisiä normandilaisia joilla on luultavimmin aika paljon pohjanmiesten verta suonissa.
-
Pahusta. Pieni googletus olisi näemmä auttanut.
Seuraavan linkin takana on mielenkiintoinen sivusto, jossa käydään läpi Asterix albumien sanaleikkejä.
http://www.mage.fst.uha.fr/asterix/albums/dargaud.html
Kun klikkaa "Asterix et les Normands" linkkiä niin johan alkaa selvitä miten Normandialaisia on mollattu. Normannit = Normandialaisten esi-isiä, calva on latinaa ja tarkoittaa kalloa jne.
EDIT: Tupla-pahusta. Kantalinkki loytyy jo edelliseltä sivulta.
-
törmännyt termiin "turkkilaisen pää" (la tête de Turc). Mihin sillä viitataan?
Se on "syntipukkia" tai sensemmoista vastaava ilmaisu. En tiedä, mistä sana juontuu, mutta voin yrittää ottaa selvää.
Puoli tuntia myöhemmin: Sanakirjoista ei tullut sen tarkempaa, mutta onhan tällaisiin tilanteisiin kuin tehty saitti: http://www.francparler.com/syntagme.php?id=23. Selittävät taustoja: Tête-de-turc olisi tämän mukaan myös ollut se menneiden aikojen tivolien voimamittari, mihin lyödään nuijalla ja jos laitteen kello soi, olet tosi vahva. En tiedä, onko turkkilaisen pää se, mihin lyödään, vai se yläpää, missä kello kilahtaa.
Näissä lauseenparsissa ilmeisesti kuitenkin "turkkilainen" on se, jota "lyödään kuin vierasta sikaa".
-
...Siis petturiin verrattavaa lyödään ...
...? Mutta miten se palapeli?
En tiedä, kuinka kaukaa haettua tästä tulee, mutta kumpikin tilanne voisi liittyä semmoiseen "sijaiskärsijä" -asetelmaan. Merirosvo sanoo, että "ei ole minun vika, älkää yrittäkö minun niskoilleni mitään", ja turkkilaisessa palapelissä taas, voodoonomaisesti, palapelin kuva saa aikaan suurvisiirin kammottavan kohtalon. Jos muistan oikein.
-
Niin siinä käy kun laulaja kuolee kesken biisin.
"Belgiassa" pätkii kohdassa "Pikkupojalla taitaa olla muita kiireitä".
Niin no joo, Manneken Pis se on tietysti. Mutta mitä Obelix tuolla lauseella tarkoitti, miten se kuuluu alkukielellä?
Silti, Renéé, kuinka monta miestä sinussa me menetimmekään...
-
Kirjallisuuslehti Lire omistaa tuoreen erikoisnumeron yksin Goscinnylle:
http://www.journaux.fr/revue.php?id=99769 (http://www.journaux.fr/revue.php?id=99769)
(http://www.journaux.fr/images/revues/T3544H.jpg)
Timo
Edit: on tainnu tuo kuvalinkki jo vaihtua toiseen...
-
Ei kun joo: pikku poika on hupaisasti keskittynyt omiin asioihinsa. Ja "Manneke", muuten, olisi kai suoraan suomeksi käännettynä "miehen" diminutiivimuoto, siis "pikkumies" tai "poju". Tai sitten puhun läpiä päähäni.
-
Lucky Lukessa ei juuri ollut sanaleikkejä.
Eikös Morris tehnyt selväksi, ettei tahdo sanaleikkejä länkkäriinsä? Jostain muistaisin lukeneeni, että Goscinny onnistui silti upottamaan joukkoon muutaman.
-
Unescon Index Translationumin mukaan Goscinny on maailman 22 käännetyin kirjailija!
http://databases.unesco.org/xtrans/stat/xTransStat.a?VL1=A&top=50&lg=0 (http://databases.unesco.org/xtrans/stat/xTransStat.a?VL1=A&top=50&lg=0)
Taakse jää Dostojevski, Piplia ja Marx mm.
Timo
-
Eikös Morris tehnyt selväksi, ettei tahdo sanaleikkejä länkkäriinsä?
Jep.
Luke oli Morrisin luomus, hän saattoi näin ollen
siistiä Goscinnyn käsiksiä mieleisikseen.
-
Vankkurikaravaanissa oli mukana ranskalainen parturi, joka heitteli ranskalaisia fraaseja, kun muut puhuivat "englantia". Siinä oli alkukielellä joka ruudussa huomautus, kun kyseinen hahmo esiintyi, että nyt hän puhuu ranskaa.
Siksipä minnuu riepoo, että Lucky Luke -kirjastoa varten albumit käännettiin uudelleen, ja uusi kääntäjä ei ole tajunnut kun parturi kiittää "kunniaintiaaniksi" nimittämistään: "Oh, nuoruudessani minut tunnettiin "apachena".*
*http://en.wikipedia.org/wiki/Apache_(gang)
-
Oliko siitä sitten alaviite jätetty pois?
Oliko se nyt jätetty kokonaan pois vai dorkasti laitettu apache = apassi? Ei nyt ole teos tässä käsillä.
-
Ja huligaanit olivat alunperin sikaileva irlantilaisperhe.
http://en.wikipedia.org/wiki/Hooligan
-
Mahtaako joku tietää, miten sanotaan foneetisesti "koska syödään" ranskalaisessa Serenadi-albumissa?
-
Mahtaako joku tietää, miten sanotaan foneetisesti "koska syödään" ranskalaisessa Serenadi-albumissa?
Eikös se ole kuakkomekiki? Ai niinkun ranskalaisessa originaaliversiossa? Käännös Reenpää/Härmä. Jos joku kysyisi kääntäjältä.
Timo
-
Ai niinkun ranskalaisessa originaaliversiossa?
Tätä tarkoitin.
"Kuakomekiki" on niin legendaarinen käännös, että kiinnostaisi tietää, miten Iso-G on sen alunperin muotoillut.
-
No, eipäs olekaan!!!
On Goscinny osannut muotoilla jo tuon alkuperäisen imaisun niin kovin suomalaiseksi. :D
-
Goscinnyn kuuskytluvulla kirjoittama kirja ilmestyy raskalaisella kileialueella.
Lukishan tän suomeksikin.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=7086.0;attach=17925)
-
Jerry Spring Intégrale kakkosessa on G:n kässäämä seikkailu ja sen käsikirjoitus (ainakin osa siitä).
Jijé ei kuulemma noudattanut mitenkään pilkuntarkasti hänelle annettuja käsikirjoituksia. Nyt voimme suorittaa vertailua käsiksen ja valmiin sarjakuvan välillä.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=7086.0;attach=17927)
-
Mutta mitä tuossa lauletaan alkuperäisellä kielellä?
-
Aristide Bruantin (http://fr.wikipedia.org/wiki/Aristide_Bruant) chansonia Nini Peau d'chien. (http://www.dailymotion.com/video/xclhn2_nini-peau-de-chien-par-paris-tourn_music) "René Goscinny, dans l'album Astérix aux Jeux olympiques (1968) adapte Nini Peau d'chien : À Lutèce, on l'aime bien Nini peau d'sanglier !" En tiä miksi.
Timo
-
Nini-Peau-d'chien
Quand elle était p'tite
Le soir elle allait
À Saint'-Marguerite
Où qu'a s'dessalait :
Maint'nant qu'elle est grande
Elle marche le soir
Avec ceux d'la bande
Du Richard-Lenoir
{Refrain:}
À la Bastille
On aime bien
Nini-Peau-d'chien :
Elle est si bonne et si gentille !
On aime bien
Nini-Peau-d'chien,
À la bastille
Elle a la peau douce,
Aux taches de son,
À l'odeur de rousse
Qui donne un frisson,
Et de sa prunelle,
Aux tons vert-de-gris,
L'amour étincelle
Dans ses yeux d'souris.
{au Refrain}
Quand le soleil brille
Dans ses cheveux roux,
L'génie d'la Bastille
Lui fait les yeux doux,
Et quand a s'promène,
Du bout d'l'Arsenal
Tout l'quartier s'amène
Au coin du Canal.
{au Refrain}
-
Ok, mutta mikä merkitys tuolla kappaleella oli juuri tuossa albumissa ja sarjakuvaruudussa? Kun en ranskaa ymmärrä.
-
Jos, joku tietää/arvaa, voisi valaista meitä muita asian tiimoilta.
Kai se on joku sanalaeikkijuttu à la Goscinny.
-
Vai liekö vain että valitaan joku tunnettu laulu jonka kertosäkeeseen saadaan vaihdettua pari sopivaa sanaa ("Lutetiassa [Pariisi] rakastetaan Nini Villisiannahkaa" vs. "Bastiljissa rakastetaan Nini Koirannahkaa", sanoo minun ontuva ranskantaitoni).
Onko tuolla laululla joku kulttuurinen merkitys että sitä lauletaan erityisesti jossain tapahtumassa niin sitä en tiedä.
-
En usko että on muuta merkitystä kuin anakronismi, saadaan tarinaan upotettua ko. hetken hittikappale. Goscinny osasi nämä - samanlainen juttu kuin Asterix Britanniassa -opuksen "hyvin suositut bardit".
-
Lomatunnelmaakin Outi Walli haki.
Suomennoksessa (Kreikan)lomatunnelma välittyy hyvin.
Ranskalaisessa versiossa ei tuota tunnelmaa ole ilmeisestikään tavoitettu eikä haettu.
-
Aristide Bruant kuoli jo 1925, mutta onhan toi biisi voinut silti olla albumintekoaikaan joku uusiohitti.
Timo
-
No älä viitti. Siellähän ne äijät juopottelevat ja valittavat että kotona on parempaa ruokaa.
Tarkoitin tuota kyseistä laulua. Siis mitä siitä välittyy.
-
Yleissivistys on tärkeää niin sarjakuvantekijälle kuin suomentajalle. Ranskassa on julkaistu monenlaisia selitysteoksia Asterixien viitteistä, ja varmasti kääntäjillekin toimitettiin taustoituspaketteja - kuten esim. Asterix-kirjaston artikkeleista ilmenee. Toisinaan on ollut pakko paikallistaa, kuten huomaatte tämänkin keskustelusäikeen viesteistä. Kaikki ei käänny eikä pidäkään suomentua suoraan.
-
Levyhyllyssäni on Stellon kokoelma ranskalaisia juomalauluja, joista löytyy myös tuo Nini Peau De Chien. Riehakas ryyppylaulu siis, ja kertoo, jos olen oikein ymmärtänyt, kuuluisasta yön kaunottaresta Bastiljin kadunkulmilla ja kapakoissa.
Suomalaisten renkutusten kansanperinnearkusta olisi sisällöllisesti samansuuntainen vaikkapa: "Palpan Killi se kanavan laidalla heilutti nenäliinaa, että mitäs ne souvarit haluaa, ****** vaiko viinaa" (kiitos lauluperinnevalistuksesta joskus 1990-luvulla Lauri Lehtiselle).
Mutta suomalaisista lauluista on usein etsimällä etsittävä duurisointuja ja ilomielistä ilakointia. "Seiväsmatkoissa" on molemmat, ja silloin seitkytluvulla se oli radiossakin taajaan soitettu kestohitti.
-
Vai liittyyköhän tuo laulu jotenkin sanaleikkimäisesti tai anakronismin kautta siihen johdatukseen, jossa Akvavitix kertoo, että huomenna saavutaan *en muista minne* ja sitten Obelix kysyy, kuka se on se *en muista mikä*
-
Suomalainen käännös ilmestyi hivenen liian aikaisin. Jos se olisi tullut seuraavana vuonna, niin mitä vetoa että Obelix & Co olisivat hoilanneet reteesti "St.Pauli ja Reeperbahn, sinne veri vetää uudestaan". Sinne pääsee etenkin kaleerilla.
-
Tästä on ollut juttua ennenkin mutta ohessa linkki artikkeliin.
Asterix ja sarjakuvan kääntäminen (http://plaza.fi/ajassa/kolinaa-panuhuoneesta/asterix-ja-sarjakuvan-kaantaminen)
Saksassa Asterixista ja Obelixista tuli siis germaaneja nimeltään Siggi ja Babarras, ja heidän kotikylänsä sai nimekseen Bonhalla,...
-
Ranska - englanti -sanakirja kertoo cousin germainin olevan first cousin. Onks se nyt täysserkku? Sedän tai tädin poika tai tyttö. (miksi "germain"?)
Timo
-
Ranska - englanti -sanakirja kertoo cousin germainin olevan first cousin. Onks se nyt täysserkku? Sedän tai tädin poika tai tyttö. (miksi "germain"?)
Timo
ei kun juurikin pikkuserkku, germain on wanhaa englantia alunperin nähtävästi ranskalaislaina britteinkieleen, johdettu latinasta.
-
Hmm.Pitipä ottaa ja avata wiktionnaire. Mutta siis kun on olemassa myös petit cousin germain (http://fr.wiktionary.org/wiki/petit_cousin_germain). ??
Samainen ranskan wiktionnaire sanoo cousin germainesta: Fils de l’oncle ou de la tante d’une personne, siis niinkun juurikin sedän tai tädin jälkeläinen. En keksi ton lähempää serkkuussuhdetta, olematta tuhma.
Timo
-
Tuohon minäkin aamulla pääsin, mutta kyse on siitä onko germainilla eroa tavalliseen serkkuun. Jospa sillä nimenomaan korostetaan että on kokoserkku (mummoni termi, hänellä oli paljon epämääräisiä serkkuja jotka tapasin kaikki lapsena).
Voi hyvin olla että tässä korostetaan että tämä on nyt oikea serkku, joissain tapauksissahan tuota serkku-sanaa käytetään monista samaa sukupolvea olevista sukulaisista...
-
Mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa Asterix Britanniassa -albumissa esiintyvä sukulaissuhde "cousin germain"?
Ranskassa sanaa cousin/e voidaan käyttää monenlaisista sukulaisista, sekä tunteellisessa tyylissä myös muista ihmisistä, joilla on (tai kuvitellaan olevan) sama syntyperä kuin itsellään. Wikipédian esimerkkeinä ovat ilmaisut nos cousins québécois kanadanranskalaisista puhuttaessa, nos cousins suisses kun on kyse sveitsiläisistä jne.
Cousin germain tarkoittaa nimenomaan varsinaista, "lihallista" serkkua.
Adjektiivi germain on ranskassa ollut tunnettu 1100-luvulta lähtien. Sillä ei ole mitään tekemistä germaanien kanssa, vaan juontuu latinan sanasta germanus, jonka merkitys on suurin piirtein "samasta verestä".
Myös cousin on alunperin latinaa, consobrinus tai consobrina, eli "kahdesta sisaresta syntynyt".
http://fr.wikipedia.org/wiki/Cousin_(famille)
http://www.expressio.fr/expressions/un-cousin-germain-issu-de-germain.php
http://runeberg.org/svetym/0459.html
Hmm.Pitipä ottaa ja avata wiktionnaire. Mutta siis kun on olemassa myös petit cousin germain (http://fr.wiktionary.org/wiki/petit_cousin_germain). ??
Sillä tarkoitetaan pikkuserkkua.
Alkutekstissä Obelix retuuttaa Fritaxia heti tavattuaan koska tämä on "germain".
Pikemminkin koska Fritax kääntää Let's shake hands suoraan, ja sanoo Secouons-nous les mains. Secouer tarkoittaa ravistaa, heiluttaa, varistaa... Ranskan kielessä kättely on serrer la main, sananmukaisesti painaa tai puristaa kättä.
-
Tabary piirsi jatkoakin tuolle ja monelle muulle Ahmed-tarinalle Les Retours d'Iznogoud -albumiin. Arsène on tuossa selvästi Tabaryn piirtämä. Gérard Dorville kuoli jo vuonna 1976, Retours-albumi on vuodelta 1994.
Mutta eikös nuo Ahmedin paluut ole piirretty jokseenkin samoihin aikoihin kuin tarinat, joihin ne liittyvät?
-
"Kaktuskeitto on valmista. Varokaa sattumia", sanoo Jack tai William Dalton jossain Lucky Luke -albumissa.
Mitä se on ranskaksi?
-
Asiaa! Mutta onko tuossa joku toinen sanaleikki kuin "sattumia" suomalaisittain?
-
Ja ruotoja! Se lienee tavallisin merkitys. "Varokaa kaktuksenruotoja!"
-
Piti vielä tarkistaa sanakirjasta. Täähän oli hienostunut vitsi:
Arête-sanan ensimmäinen merkitys on nimenomaan botanistinen, "tiettyjen kasvien tietyllä tavalla kehittynyt kukinto", eli vissiinkin juuri tuo kaktuksen piikki. Eivätkös kaktuksen kukat juuri piikkien päässä möllötä, vai kuinka? Ruokapöydästä tuttu, arkikäytössä yleisempi ruoto-merkitys tuli sitten vasta toisena.
-
Eivätkös sattumat ole juuri niitä mitä keitosta halutaan (mykyjä, lihanpaloja etc.)? Mutta ruotoja halajaa tuskin kukaan.
Timo
-
Eivätkös sattumat ole juuri niitä mitä keitosta halutaan (mykyjä, lihanpaloja etc.)? Mutta ruotoja halajaa tuskin kukaan.
Tuskin kaktussopasta kukaan haluaa "sattumia" suuhunsa. Suomentaja on oivaltanut hiukan pinnistetyn sanaleikin sattua - sattumia.
-
Eivätkös sattumat ole juuri niitä mitä keitosta halutaan (mykyjä, lihanpaloja etc.)? Mutta ruotoja halajaa tuskin kukaan.
Olen kuullut "sattumia" käytettävän sekä niistä toivotuista että vähemmän toivotuista yllätyspaloista keitoissa tai muissa ruoissa ja juomissa.
-
Asterixissa ja kadonneessa kilvessä sivulla 31 Cemicalius sanoo Asterixille "Tein omaisuuden pyörätehtaallani. Minulla pyörii hyvin."
Onko alkukielisessä versiossa samanlainen vitsi?
-
"... où j'ai fait fortune dans la roue. Ca a bien tourne pour moi."
roue = pyörä
Tourner = mm. kääntyä, pyöriä (tourner bien = sujua hyvin)
-
Ja roue de la fortune on onnenpyörä, mutta fortune on myös omaisuus.
Timo
-
Suomalainen versio on minusta kivempi, koska "pyörä" ja "pyöriä" ovat samaa juurta.
-
Tämmönen kirja on ilmestynyt (http://www.librairiegoscinny.com/spip.php?article3916), sisällöstä en osaa sanoa tätä kuvailutekstiä enempää:
The legendary René Goscinny , screenwriter, creator of Asterix , Lucky Luke and a number of other comic book series, wrote brilliant lyrics, full of tasty gag. A big problem, of course, for its translators around the world, which was given the daunting task of replicating the same wit in another language. The theme is gutted by Clément Lemoine in the volume Versions originales - Translators traductions et dans l'œuvre de René Goscinny
(http://www.librairiegoscinny.com/IMG/arton3916.jpg?1355930711)
-
Mitenkäs tämä oli suomennettu albumissa? Veikkaan että "lentävä matto" -huudahdus on joku ahmedahneistettu versio (ranskalaisten) lasten seuraleikistä.
-
"Aivoriihi kokoontuu!"
Ja tekstissä kerrotaan että lempeän kalifin valtakunnassa ketään ei pahemmin ota aivoon. Ravintolassa tarjolla vasikan aivoja.
Luulisin että perusvitsi on se, että "jeux et ris" on kuvattu kirjaimellisesti. Mahdollisesti siinä on jokin hämärämpi ylempikin kerros.
-
Mitenkäs tämä oli suomennettu albumissa? Veikkaan että "lentävä matto" -huudahdus on joku ahmedahneistettu versio (ranskalaisten) lasten seuraleikistä.
Leikki on ilmeisesti "pigeon vole" l. kyyhkynen lentää. Wikipedian mukaan leikissä yksi leikkijöistä huutaa jonkin lentävän tyyliin: "kyyhkynen lentää!", "sorsa lentää!", "hevonen lentää!" tai kuten kuvassa "matto lentää!" ja muiden leikkijöiden on nostettava kätensä, jos ovat sitä mieltä että huutaja on oikeassa. Väärin vastannut putoaa pois leikistä tms.
Yksi vitsi siis lienee tuo, että kaikkien leikkijöiden kädet ovat ylhäällä Harun el Pullahin (menikö oikein, siitä on aikaa kun viimeksi luin A.Ahnetta?) Bagdadissa.
-
Lehto ja Lagaffe lienevät oikeassa, "jeux et ris" on kuvattu kirjaimellisesti ja "pigeon vole"-leikissä normaalimaailmassa matto ei lennä, mutta Bagdadissa lentää, niinpä kaikki viittaavat.
-
Eli "tapis vole" ei ole "lentävä matto", vaan "matto lentää".
-
Samaa Ahmed Ahnetta tavaan edelleen. Mikä on ideana Kurdi-Khudissa?
Kauppias myy Khudin öljyä ranskaksi "huile de khoud", joka taas muistuttaa äänteellisesti tunnetumpaa sanontaa "huile de coude" (kyynärpääöljyä).
Kyynärpääoljyllä tarkoitetaan johonkin tehtävään tarvittavaa (käsi)työtä, esim. leipuri voi kuvailla leivän reseptin asiakkaalle: vehnäjauhoja, vettä, suolaa ja kyynärpääöljyä (l, taikinan vaivausta).
Jäljempänä tulee vastaan myös khoudin temppu (coup de khoud => coude) l. kyynärpääisku.
Ja koska tuossa tuntuu olevan veteen liittyviä sanaleikkejä enemmänkin, niin voisikohan kurdikin olla sanaleikki gourde:sta joka merkitsee mm. kurpitsaa ja taskumattia.
-
Kauppias myy Khudin öljyä ranskaksi "huile de khoud", joka taas muistuttaa äänteellisesti tunnetumpaa sanontaa "huile de coude" (kyynärpääöljyä).
Jaa... kas.. kiintoisaa. Englannissa on "elbow grease".
Pitääpä kaivaa tämän suomennos esiin.
Timo
-
On se ranska ihmeellistä.
Oikeinkirjoituksensa ansiosta ranska tarjoaa monia mahdollisuuksia äännehomonyymeillä leikittelyyn. Jos ranskan kielellä "leikkiminen" kiinnostaa kannattaa tutustua Philippe Geluckin "Kissaan" (http://www.geluck.com/) (Le Chat) .
-
Voisin uskoa tuon Lurkerin teorian jos en olisi lukenut myös brittikäännöstä. Kääntäjät Anthea Bell ja Derek Hockridge hoitivat hommansa hyvin, ja asialla lienee vaikutus siihen että Asterix löi läpi myös saarivaltakunnassa.
Haastattelusssa Anthea Bell: https://www.theguardian.com/books/2013/nov/16/anthea-bell-asterix-translator-interview
-
Täyttäisi tänään 14.8. peräti tasan 90 v. !!
Timo
-
Noissa julkkiscameoinneissa näkee hyvin käsikirjoituksen tason. Goscinny ja Morris eivät koskaan alleviivanneet anakronismeja. Nykykirjoittajalla kun eivät taidot riitä, on halpa temppu lätkäistä ruutuun joku tämän päivän julkkis ja sitten "leikkisästi" osoitella sormella "hahaa tunnistatteko hahhaa!"
Kuten nyt vaikka uusimmassa Asterixissa.
-
Noissa julkkiscameoinneissa näkee hyvin käsikirjoituksen tason. Goscinny ja Morris eivät koskaan alleviivanneet anakronismeja. Nykykirjoittajalla kun eivät taidot riitä, on halpa temppu lätkäistä ruutuun joku tämän päivän julkkis ja sitten "leikkisästi" osoitella sormella "hahaa tunnistatteko hahhaa!"
Kuten nyt vaikka uusimmassa Asterixissa.
Ainoa taisi Sir Alfred H., joka näyttäytyi Lucky Lukessa baarimikkona. Vitsi oli tietenkin siinä, että Hitch vilahti useimmissa filmeissään statistina.
-
Ainoa taisi Sir Alfred H., joka näyttäytyi Lucky Lukessa baarimikkona. Vitsi oli tietenkin siinä, että Hitch vilahti useimmissa filmeissään statistina.
Onhan niitä cameoita kymmeniä. Morris oli nähnyt "kaikki" lännenelokuvat, joten hän pystyi piirtelemään helposti hahmoille Jack Palancen tai Lee van Cleefin kasvot. Tarkoitin vain, että alkuperäisten tekijöiden aikana vierailijat eivät olleet itsetarkoituksellisia vitsejä - No, Beatlesit vilahtavat Asterix Britanniassa, mutta sekin sopii tarinaan. Liioittelu, yliampuminen, SE on ongelma näissä uusissa.
-
Näistä cameoistahan on luettelojakin jossain, mutta en laskisi kaikkia tunnistuksia ihan luotettaviksi. Pilleri-tarinan päähenkilöäkin väitettiin jossain Woody Alleniksi, mutta sarjan tekoaikaan ( 1954 ) Allen oli vielä teini-ikäinen.
-
Osansa Goscinnyn käsikirjoitusten vitsi- ja karikatyyritykitykseen oli varmasti siinä, että New Yorkissa asuessaan G hengaili paljon Harvey Kurtzmanin ja muiden MADilaisten kanssa. Hänen huumorinsa ei lyönyt Amerikassa läpi, mutta sillä mitä Goscinny siellä oppi, teki hänestä mestarin Euroopassa.
http://www.tcj.com/french-and-frisky-the-man-behind-asterix/
-
Mutta olivatko Zazan vanhemmat karikatyyrejä poliitikoista? Ainakin osa dialogista oli otettu suoraan tuonaikaisista ranskalaisten tv-vaalikeskusteluista.
Ortopedixille on lainannut piirteensä näyttelijä André Alerme (1877-1960).
http://www.mage.fst.uha.fr/asterix/caricat/alerme.html
http://www.imdb.com/name/nm0018091/bio
-
Englanninkielisissä Asterixeissa murteilla haasteleminen on sivuutettu täysin. Kuten Kadonnut kilpi ja Asterix Belgiassa. Ja kun ensinmainitussa on yhdessä kohtauksessa puhe murteesta, niin puhekupliin on keksitty jotain aivan muuta.
Todella harmillista, eikö olekin? ;D
-
Käännettävää riittäisi. Goscinny kirjoitti 65 eri sarjakuvaa, tekstejä yli 60 lehdessä, 9000 sivua yli kahdessa sadassa kirjassa tai albumissa. Katsokaa vaikka täältä (https://www.institut-goscinny.org/bibliographie-rene-goscinny/?fbclid=IwAR370YoDOhy80uc88dTsRjE5rFaDPMeo6-HlzviXZfHwif2jUfhOztLL4E8).
Timo
-
Umpahpah kyllä menettelee, mutta Joonatan oli vielä hakemista ja harjoittelua sekä Goscinnylta että myös Uderzolta.
Timo
-
Goscinnyn patsas paljastettu Pariisissa (https://www.cnews.fr/france/2020-01-20/une-statue-de-rene-goscinny-inauguree-paris-premier-monument-dedie-la-bd-dans-la?fbclid=IwAR0JjB39FHUHKf51CIHwfiubTW-qs0VQf93M1uMPDwf3j9Uq3lRInJ0trho). On ensimmäinen laatuaan (sarjakuva-aiheinen) kaupungissa.
Timo
-
Goscinnyn patsas paljastettu Pariisissa (https://www.cnews.fr/france/2020-01-20/une-statue-de-rene-goscinny-inauguree-paris-premier-monument-dedie-la-bd-dans-la?fbclid=IwAR0JjB39FHUHKf51CIHwfiubTW-qs0VQf93M1uMPDwf3j9Uq3lRInJ0trho). On ensimmäinen laatuaan (sarjakuva-aiheinen) kaupungissa.
Timo
Aika hieno! Pariisi osaa arvostaa legendaarisia sarjakuvapiirtäjiään. Suomessa on toisin...edelleenkään Tove Jansson ei ole saanut omaa näköispatsastaan. Jos semmoinen joskus tulee, niin kuitenkin joku nelikulmio tai kivenjärkäle...nyky kuvanveistäjät ja kulttuuriväki, kun on allergisia näköispatsaille, vaikka kansa semmoisesta oikeasti tykkäisi.
-
Aika hieno! Suomessa on toisin...edelleenkään Tove Jansson ei ole saanut omaa näköispatsastaan. Jos semmoinen joskus tulee, niin kuitenkin joku nelikulmio tai kivenjärkäle...
Olen tästä ennenkin sanonut, mutta Tove Janssonilla on kaksikin näköispatsasta Helsingin keskustassa, kiitos isänsä, kuvanveistäjä Viktor Janssonin. Convolvulus Kaisaniemen puistossa. Sen mallina toimi 15-vuotias Tove. Sekä Aallottaria Esplanadin puistossa, Tove toimi merenneidon mallina. Ne tietää jotka tietää.
-
Olen tästä ennenkin sanonut, mutta Tove Janssonilla on kaksikin näköispatsasta Helsingin keskustassa, kiitos isänsä, kuvanveistäjä Viktor Janssonin. Convolvulus Kaisaniemen puistossa. Sen mallina toimi 15-vuotias Tove. Sekä Aallottaria Esplanadin puistossa, Tove toimi merenneidon mallina. Ne tietää jotka tietää.
Tiedän kyllä noi patsaat, mutta oikea Toven patsas, jossa kunnioitetaan Tovea muumi-taitelijana ja on kunnollisen kokoinen kaiken lisäksi. Semmoisen Helsinki tarvitsisi, vaikka sinne Toven puistoon. Lisäksi liputuspäivä Tovelle, kun ei noilla naispuolisilla kuuluisuuksilla ole noita liputuspäiviä paljon ollenkaan.
Tasapuolisuuden nimissä ehdota myös Tom of Finland patsasta Touko Laaksoselle. Sen voisi sijoittaa siihen ihan Alppi-talon eteen Alppilassa. Kukahan arvaa miksi juuri sinne?
-
Pökkelö näköispatsas olisi Tove Janssonin kaltaiselle hahmolle törkeä teko. Tai tosiaan joku möykky. Merenneitopatsas on juuri oikea muoto hänelle.
Goscinnynkin patsasta on jo ehditty moittia, ja onhan se aika yllätyksetön tulkinta. Isolla Geellä on myös rintakuva Varsovassa (2013 ) sekä hänen mukaansa nimetty katu Angoulemessä, jonka rautatieasemalta löytyy Obeliski (tietenkin), joka on päällystetty sitaateilla Goscinnyn sarjakuvista.
-
Myös Pariisissa on Goscinnyn mukaan nimetty katu.
-
Tovelle myös mieluummin joku katu tai puisto, ym. siistimpää.
Patsaat on niin viime vuosituhatta. Suurten ikäluokkien säälittävä fetissejä. Ei kiitos enää sellaisia ollenkaan.
Siihen on meinaan syynsä, miksi vanhanaikaista ja turhantärkeää pönötystä kutsutaan "patsasteluksi."
-
Tovelle myös mieluummin joku katu tai puisto, ym. siistimpää.
Patsaat on niin viime vuosituhatta. Suurten ikäluokkien säälittävä fetissejä. Ei kiitos enää sellaisia ollenkaan.
Siihen on meinaan syynsä, miksi vanhanaikaista ja turhantärkeää pönötystä kutsutaan "patsasteluksi."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tove_Janssonin_puisto
-
Ja tätä mun muuten pitikin jo viime viikolla touhottaa: Asterix Belgiassa -albumin ehtoisa emäntä Nicotine sai habituksensa Annie Cordyltä, joka muuten näköjään on juontajana historiadokumenttisarjassa Moi, Belgique ranskankielisellä TV5 Europella. Missasin yhden jakson, mutta hauskahan on tuota katsella ja kuunnella, minkä töiltä ehtii (lähetysajat ovat tietenkin aivan sikinsokin).
Cordy kuoli muuten eilen 92-vuotiaana.
https://www.brusselstimes.com/news/art-culture/129944/tributes-on-the-death-of-brussels-born-singer-and-actor-annie-cordy/
-
Parhaat petroolit Hahnilta!
Mainos: Goscinny + Uderzo
-
Mad-lehden perustajiin kuulunut täysin tuntematon ranskalais-argentiinalainen Goscinny on lainannut nimensä muukalaislegioonan stereotyyppiselle hurmurille Mad-lehden numerossa 3 (1953).
-
Hahaa, loistavaa!
Timo
-
Lucky Lukelle ei ole omaa ketjua.
Mutta joskus on pälkähtänyt päähän kysymys, mitä sanottiin alun perin repliikissä, joka käännettiin niin unohtumattomalla tavalla "koni laukkaa takatak ja pitää turpansa kiinni".
Vastaus kuuluu, että täsmälleen sama asia.
-
Lucky Luke-ketju on länkkäri-osastolla. Mikä on ehkä hieman hämäävää, kun en minäkään sillä osastolla juuri piipahtele vaikka Lukea luenkin...
Mutta käännösversio tuosta oli kyllä hieno, alkuperäinen ei samasta sisällöstä huolimatta ihan samaan pääse.